Valitettavasti sivuilla on vikaa tietokantayhteyden kanssa. Pyrimme korjaamaan sen pikaisesti.

Jyväskylän Huoneteatteri

Valitettavasti sivuilla on vikaa tietokantayhteyden kanssa. Pyrimme korjaamaan sen pikaisesti.

7

JÄNIKSEN VUOSI

Arto Paasilinna - Kristian Smeds
Ohj. Tarja Järvinen

Jäniksen vuosi: Näytösjuliste

Ensi-ilta pe 22.2.2008 klo 19

Jäniksen vuosi tuodaan Huoneteatterin näyttämölle vain kaksi vuotta vanhana Kristian Smedsin dramatisointina ja sen ohjaa Helsingistä vieraileva Tarja Järvinen. Visuaalisesta ilmeestä vastaa Päivi Hirvi ja musiikista sekä ääni- ja valosuunnittelusta Ilari Miikkulainen.

Paasilinnan Jäniksen vuosi ilmestyi v. 1975, ja sen jälkeen romaani on käännetty 20 kielelle. Risto Jarva teki romaanista elokuvan heti kaksi vuotta sen ilmestymisen jälkeen ja pari vuotta sitten sen filmatisoivat ranskalaiset, joiden suosiossa Paasilinnan teokset ovat olleet pitkään. Jäniksen vuosi on Paasilinnan luetuimpia, niinpä suomalaiset tuntevat jäniksensä ja tunnistavat, mistä nousee Vatasen halu paeta ”Impivaaraan”. Ilmastonmuutoskeskustelun ja työelämän paineiden vuoksi teos on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Smeds on nostanut dramatisoinnissa esiin jäniksen, joka on ylivilkas, näsäviisas ja ihastuttava anarkisti. Mukana on myös korppi, joka muistuttaa kirpeän osuvasti, millaisessa maailmassa elämme. Jänis kohtaa metsätiellä kyynisen ja turhautuneen toimittaja Vatasen. Tästä yhteentörmäyksestä syntyy tarina, jossa punnitaan nykymaailman arvoja: Tarvitaanko tätä järjetöntä kilpailua työpaikoilla? Ajetaanko jo vähän yli kolmikymppiset ahtaalle vaatimuksineen riittämättömästä työpanoksesta, riittämättömyydestä välittää, rakastaa ja elää? Välitämmekö luonnosta? Vatasen pyyteetön kiintymys jänikseen antaa hänelle uusia ajatuksia.

Näitä tärkeitä kysymyksiä pääsee pohtimaan aikuisten sadun lempeissä tunnelmissa Huoneteatterilla ainakin toukokuun alkuun asti.

näyttelijät:- Aurora Bagge, Esko Huttunen, Ari Jäntti, Siru Kovala, Marjukka Mykkänen, Jari Määttä, Jyri Ojansivu, Lotta Tiikkainen

Tarja Järvinen
(synt. 1961) on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja kulttuurituottaja, joka on ohjannut useissa eri paikoissa ympäri Suomea. Haminan Teatterissa on tehty Kätkäläinen ja Kesäyön unelma, Hyrynsalmen teatterissa Putkinotko ja Tuusulassa viime keväänä Skavabölen pojat sekä tammikuussa valmistuvat Dario Fon ja Franca Ramen Herääminen ja Kotiintulo. Lisäksi hän kouluttaa teatteri-ilmaisua ja esiintymistaitoa eri paikoissa, hyvinkin erilaisille ryhmille, kuten maahanmuuttajille, vammaisille, vangeille ja syrjäytyneille nuorille. Hän sanookin: ”Minua ei hämmästytä enää juuri mikään, mutta utelias ja avoin uusille ajatuksille on oltava.”

LEHDISTÖ

 

Valokuvat:
Jari Kuskelin

 

Sponsorit:

 




Yhteistyössä:

25

26

27

Huoneteatterin juhlasyksyn ensimmäinen ensi-ilta on

Sirkku Peltola - Anna-Mari Laulumaa:

Suomen hevonen

Ensi-ilta on "some sunny day" eli la 13.9.2008 klo 19.

"Ettisit ittelles ikäistäs seuraa, ettei tarttis eläkeläistä pompottaa!"

Suomen hevosta on treenattu tammikuusta 2008 lähtien. Välillä meitä naurattaa ja välillä ollaan aika hiljakseen. "Treenit on kuin lois hangolla paskaa" totesi näytelmän Lassi. Isäntämies. Mukana näyttämöllä on äite - vanhaemäntä, Aili - entinen emäntä ja Mervi - nykyinen tyttöystävä. Maajussilla on tässä tavallaan kaksi morsianta ja napakanoloinen ex-anoppi. Lapsiakin on kolme kappaletta: isompaa ja pienempää. Kaikki ei ole omia.

Näytelmässä on telikärryllinen teemoja. Elämäntarkoituksesta, täyttymyksestä ja kaipuusta puhutaan. Latviassa käydään. Tehdään erilaisia kauppoja. On taulu, masennusta, hevosia, mikroaaltouuni ja postilaatikko. Välillä on hyvä olo ja välillä paha. Suututtaa ja oksettaa. "Yrittänyttä ei laiteta", mutta taidetaan kyllä laittaa.

Maaseudulla ja -talossa ollaan, mutta samalla ollaan kyllä Suomessa ja ylipäänsä maailmassa. Katsomaan voi tulla, vaikkei hehtaareita olisikaan. Kannettava, projekti, nettisivut ja digikamera löytyvät! Toki EU:n maaseutubyrokratiasta ja mielenterveyden avohuollon nykytilasta voi ottaa ennakolta selvää, jos kerkiää. Näin katsojakokemus on vieläkin timmimpi.

Tyylilaji on jonkinlainen surrealistiselta komedialta näyttävä piinkova tragedia. Klovnilla on kuitenkin aidot kyyneleet. Ja vähän räkää nokassa.

Hyvää tulee, ellei priimaa!

Ohjaaja: Anna-Mari Laulumaa
Tuottaja: Arja Kautto
Musiikki: Ilkka Kuukka
Valot: Arto Saarelainen
Puvut: Hannele Enervi-Niemelä
Lavastus: Päivi Linnala ja Katri Heiskanen

Rooleissa: Esa Valkila, Merja Aalto, Tuomas Koskela, Heikki Susiluoma, Anne Kemiläinen, Ulla-Maija Naappi ja Mervi Ritari

Näytelmän kesto: 2h 30min

P.S. Ota yhteyttä suoraan Anna-Mariin tai Arjaan halutessasi ostaa koko esityksen tai ryhmälippuja.
Anna-Mari puh. 0400 467 567, anna-mari.laulumaa@laulumaa.net
Arja puh. 040 861 0157, arja.kautto@gmail.com

Näytelmää tukee Keskisuomalainen.

Näytännöt

päivä kello näytös lisätietoja
la 13.9.08 19:00 Suomen hevonen Ensi-ilta
to 18.9.08 19:00 Suomen hevonen
pe 3.10.08 19:00 Suomen hevonen LM
la 4.10.08 19:00 Suomen hevonen LM
su 5.10.08 15:00 Suomen hevonen LM
la 11.10.08 15:00 Suomen hevonen LM huom. aika
su 12.10.08 15:00 Suomen hevonen LM
su 19.10.08 15:00 Suomen hevonen LM
la 25.10.08 19:00 Suomen hevonen LM
su 26.10.08 15:00 Suomen hevonen LM
pe 31.10.08 19:00 Suomen hevonen LM
la 1.11.08 19:00 Suomen hevonen LM
su 2.11.08 15:00 Suomen hevonen LM
la 8.11.08 16:00 Suomen hevonen huom. aika LV (kutsuvieraille)
su 9.11.08 15:00 Suomen hevonen LM
pe 14.11.08 19:00 Suomen hevonen LM
ma 24.11.08 19:00 Suomen hevonen LM (tilausnäytös)
pe 28.11.08 19:00 Suomen hevonen LM
pe 5.12.08 19:00 Suomen hevonen LM
la 6.12.08 15:00 Suomen hevonen LM huom. aika
su 7.12.08 15:00 Suomen hevonen LM
pe 9.1.09 19:00 Suomen hevonen LV
la 10.1.09 19:00 Suomen hevonen LV
pe 16.1.09 19:00 Suomen hevonen LM
pe 30.1.09 19:15 Suomen hevonen (Mikkelissä)
la 31.1.09 10:00 Suomen hevonen (Mikkelissä)
la 7.2.09 19:00 Suomen hevonen LV
su 8.2.09 15:00 Suomen hevonen LV
ke 11.2.09 19:00 Suomen hevonen LV
to 12.2.09 19:00 Suomen hevonen LV
pe 13.2.09 19:00 Suomen hevonen viimeinen esitys LV
la 28.2.09 19:00 Suomen hevonen LM
ma 2.3.09 19:00 Suomen hevonen

Lehdistökuvat:

Kuvat aukeavat isoina klikkaamalla. Kuvat: Jari Kuskelin.

28

29

Jyväskylän Flamencoyhdistyksen kevätnäytös Duende

Jyväskylän Flamencoyhdistyksen kevätnäytös Duende liikkuu pääosin flamencon tummemmissa sävyissä. Duende tarkoittaa voimakasta tunnelatausta, jonka tanssija parhaimmillaan tanssissaan tavoittaa ja johon hän antautuu. Duende syntyy hetkessä, jossa syvä tunne saa vallan. Vaikka esitys etsiikin duendea, myös ilolla on näytöksessä sijansa. Kirkasta vasten tumma on tummempaa, syviä mietteitä vasten ilo kepempää.

Esitykset pe 23.5. klo 19 ja la 24.5. klo 19. Esityksen kesto n. 60 min.

Liput 10 euroa, ennakko Kampus Kirja (Gummeruksenkatu 6, p. 3333 601).

31

32

33

35

21

RYÖSTETTY KIELI

Jyväskylän Lyseon 150-vuotisjuhlamusikaali:
Ryöstetty kieli - kantaesitys 9.5.2008 klo 19

Käsikirjoitus ja ohjaus: Raili Kivelä
Sävellysten ja musiikin ohjaus: Elina Kallio
Visualisoinnin ohjaus: Hannele Enervi-Niemelä
Koreografioiden ja tanssin ohjaus: Kaisu Ikäheimo
kesto n. 2 tuntia

Kylän vanhin: "Jos ei ole kieltä, ei ole mitään."

Tänä vuonna maineikas Jyväskylän Lyseon lukio puhaltaa 150 kynttilää syntymäpäiväkakustaan. Juhlavuosi on mittava kokonaisuus tapahtumia ja yksi niistä on juhlamusikaali Ryöstetty kieli, joka tulee Huoneteatterin ohjelmistoon toukokuussa.

Musikaalia tekemässä on lähes 90 innokasta lyseolaista, lavallakin yli 60. Käsikirjoitus ja ohjaus ovat Raili Kivelän, mutta kaikki muu on oppilaiden itse tekemää. Musiikin kursseilla sävelletään ja kuvataiteen kursseilla puvustetaan sekä lavastetaan. Produktion ohessa muutama opiskelija opiskelee myös tuottamista ja Huoneteatteri kouluttaa väkeä teatteritekniikkaan. Näyttämötyöskentely tulee varmasti kaikille tutuksi kevään aikana.

Sulosävelin laulavalta ja reippaasti riimittelevältä Laulavaisten perheeltä on ryöstetty vanha esiäideiltä peritty kielilipas. Sen jäljillä Lyseumin Reippaat pojat (todellisuudessa Reippaiden poikien lippukunta perustettiin lyseossa 90 vuotta sitten), Harjun väki, Kattilan viekkaat veljet ja monet muut hahmot seikkailevat ympäri maailmaa kohdaten niin vaikeuksia kuin rakkauttakin. Vääriin käsiin joutuessaan lipas aiheuttaa hankaluuksia sen ryöstäneille ja surua sen menettäneille. Ryöstettyä kieltä metsästäessä kaikille valkenee oman äidinkielen merkitys ja tärkeys jokapäiväisessä elämässä.

Suomalaisille äidinkieli on hyvin tärkeä. Koska Lyseo antoi ensimmäisenä suomenkielistä opetusta maassamme, on äidinkieli ja ihmisen suhde kieleen lyseon juhlavuoden teemana. Lyseolaisia se koskettaa myös Afrikasta käsin, sillä kumppanuuskoulumme Wend Manegdan oppilaat Burkina Fasossa kamppailevat saadakseen opetusta omalla äidinkielellään, heimokielellä. Siksi musikaalin tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen eli heimokielien opetuksen tukemiseen.

Näytelmä pohtii kasvamista ja aikuistumista, ympäröivän todellisuuden hyväksymistä, omien ja muiden arvojen löytämistä ja ymmärtämistä.

Kaaleppi: "Jokainen saa taablata tyylillään
ja puhua just sitä kieltä, jota sydän pumppaa."

Saini Häkkinen, Hilla Hoskonen, Maritta Manner,
tuottajaopiskelijat

36

37

Ensi-ilta pe 6.2.2009 klo 19

Shakespeare kirjoittaa vallasta. Shekespeare kirjoittaa ihmisistä vallan kourissa. Näytelmässä Rikhard manipuloi, valehtelee, pettää, juonii, hyökkää ja menettää. Mies kietoutuu oman mielensä sopukoihin Yorkien ja Lancasterien "Ruusujen sodan" jälkimainingeissa. Vallan kierre tuhoaa. Se on nähty vuosisatoja ja nähdään yhä. Valta kuluttaa. Ihmiset väsyvät, ovat epätietoisia, epäluuloisia - mutta alistuvat kohtaaloonsa.

Shakespeare loi Rikahardista pahan perikuvan osittain miellyttääkseen oman aikansa mahtikuningatarta, Elisabet I:stä, joka periytyi Rikhard III:n vihamiesten eli Lancastereiden sukuhaarasta. Rikhard on ollut Hamletin ohella yksi tavoitelluimmista rooleista vahvoille miesnäyttelijöille, sillä häneen Shakespeare on kirjoittanut ristiriitojen vyyhdin, jonka avaaminen on kiehtonut vuosisatoja.

Klassikko on ansainnut paikkansa vain, jos se osaa esittää ikuiset kysymykset, kuten Shakespearen teksti kysyessään, mitä valta meille tekee.

Viime keväänä vaalirahasotku hämmensi kansalaisia. Matti Vanhanen julisti helmikuussa 2008 voivansa jatkaa pääministerinä vuoteen 2015. Kuntavaalien tappion jälkeen hän ilmoitti olevansa valmis muodostamaan myös seuraavan hallituksen riippumatta nähdystä vaalituloksesta. Nuoret naispoliitikot taistelevat mediakuvansa uskottavuudesta. Soinin retoriikka tehoaa kansaan, mutta riittääkö se vallan kahvaan? Venäjällä Putin ja Medvedev poseeraavat yhdessä. EU riitelee perustuslaista. Ensimmäinen musta presidentti valittiin USA:ssa. Muuttuuko Yhdysvalloissa vallankäyttö? Ketkä ovat Obaman hovi? Uusi Jyväskylä on käynnistänyt toimintansa. Miten muotoutuvat valtasuhteet? Auttaako Shakespeare meitä ymmärtämään tätä kaikkea?

Valta tuo myös vastuuta, mutta kenestä on kantamaan se? Mitä valta tekee vapaudelle? Entä millaista on valtapeli ihmissuhteissa? Valta voi teemana tuntua kaukaiselta, mutta vallan käyttäminen vaikuttaa arkeemme.

Tarja Järvisen ohjaus kertoo, mitä Shakespeare sanoi vallasta ja sen käyttämisestä 1480-luvun Englannissa.

Katso traileri:

 

 

22.2.2009 Valtakeskustelu

Keskustelutilaisuus on su 22.2.2009. Tilaisuus on Rikhard III näytelmän jälkeen klo 18.30-20. Näytelmä alkaa klo 15.

Tilaisuudessa keskustellaan vallasta. Vallankäyttö olipa se suurta tai pientä on rasittavaa ja kuluttavaa. Ihmiset väsyvät, ovat epätietoisia, eivät luota, alistuvat.Valtaa käytetään, mutta kuinka sitä käytetään? Valta tuo myös vastuuta. Mitä valta meille tekee?

Tilaisuudessa käsitellään myös hallintoelinten vallankäyttöä, kun kysymyksessä ovat mm. kuntaliitos ja valtapeli työmaailmassa. Missä valta piilee?

Mukana keskustelemassa ovat mm. Erkki Laatikainen, Hannu Castren, Susanna Huovinen, Arto Lepistö ja Aino Suhola.

Yleisöllä on mahdollisuus kysyä valta-aiheisia kysymyksiä. Valtakeskustelu on kaikille avoin ja se on maksuton.

 

Visuaalinen suunnittelu: Hannele Enervi-Niemelä, Tiina Ekosaari, Tarja Järvinen
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Musiikki ja äänisuunnittelu: Ilari Miikkulainen
Tuottaja: Anu Lepistö-Pasanen p. 050-594 8321 anuba (ät) mbnet.fi

 

Näyttelijät: Jari Määttä, Siru Kovala, Eeva-Maija Suihkonen, Esko Huttunen, Lauri Laakso, Ari Jäntti, Inka-Maria Sirkka, Vilma Maunonen, Silvia Geijer, Inkeri Kautto, Johanna Törmälä, Asta Höglund, Ella Eloranta, Perttu Lähdesmäki, Kari Eloranta, Joonas Kunnela, Andreas Salmi, Esa Paukku

Lehdistökuvat:

Kuvat: Raili Kivelä
Klikkaamalla kuvaa näet sen täysikokoisena

Näytelmää tukee:

39

41

42

43

44

46

47

48

49

53

Harold Pinter:

SILLOIN ENNEN

 

(Old Times)

"Minä muistan asioita jotka eivät ole koskaan tapahtuneet, mutta kun muistelen niitä niin ne tapahtuvat."

Syrjäiselle rannikolle vetäytynyt pariskunta Kate ja Deeley saa vieraakseen Annan, Katen ainoan ystävän kahdenkymmenen vuoden takaa. Anna elelee Katen sanojen mukaan Sisilian lämmössä loistohuvilassa, mutta nyt, kaikkien näiden vuosien jälkeen, hän on päättänyt palata sumuiseen ja sateiseen Englantiin nähdäkseen Katen.

Deeley on aluksi hyvin kiinnostunut Annasta. Kuten hän itse asian ilmaisee: "Minä aion tarkkailla sinua, nähdäkseni onko hän muuttunut." Mutta kun Anna saapuu, Deeley huomaa ettei tilanne ehkä olekaan niin yksinkertainen kuin mitä hän oli aluksi ajatellut. Se, mitä Anna edustaa, muuttuu houkutuksesta jopa uhkaksi.

Kolmikko ajautuu yhä kiihtyvän valtataistelun pyörteeseen, jossa panoksena on kenties koko elämä. Pinterin absurdin symbolinen draama, monien mielestä hänen taidokkain näytelmänsä, pureutuu syvälle ihmismieleen. Onko meidän maailmankuvamme ja muistimme kaikki mitä me olemme? Riittääkö sanan voima tuhoamaan tai elvyttämään meidät?

Silloin ennen on tarina alistamisesta ja ryöstetyistä unelmista, mutta myös ihmismielen sitkeydestä ja mielikuvituksen voimasta.

Teksti: Harold Pinter
Suomennos: Liisa Ryömä
Ohjaus ja musiikki: Antti Viitamäki
Valot ja tekniikka: Arto Saarelainen
Roolit:
Kate - Mirka Seppänen
Deeley - Heikki Susiluoma
Anna - Anna-Maija Hilpinen

Promokuvat löydät: täältä.

54

55

Ensi-ilta 23.10.2009

LUULOSAIRAS

 

Molière, ohj. Jarmo Lintunen

Minäkö luulosairas?

Luulosairas on hulvaton ja vauhdikas komediaklassikko, joka nauraa hyväntahtoisesti meidän uskomuksillemme. Luulosairas jäi tuotteliaan ranskalaisen näytelmäkirjailija Molièren (1622-1673) viimeiseksi työksi. Hänen komedioissaan pilkan kohteina olivat monet inhimilliset piirteet kuten ahneus, itsekkyys, saituus ja ulkokultaisuus. Aika ei ole rapistanut Molièren näytelmien tehoa ja henkilöiden tunnistettavuutta. Jos tarkkaan tutkailee lähiympäristön ihmisiä ja heidän toimintaansa, voi hyvällä lykyllä tunnistaa niin saiturin kuin luulosairaankin. Ja välillä kannattaa katsoa myös itse peiliin: olenko minä luulosairas? Voiko asialle tehdä jotain?

Luulosairas -näytelmässä terve, mutta jääräpäinen Argan on jäänyt humpuukilääkärien ja -lääkkeiden koukkuun. Koko elämä pyörii erilaisten rohtojen ja hoitojen ympärillä, mikä sopiikin mainiosti tietyille henkilöille, jotka hyötyvät "sairaudesta". Luulosairaus vaikuttaa koko lähipiiriin ja se uhkaa tuhota perheen vanhimman tyttären onnen.

Luulosairauden voi nähdä analogiana kaikille tarpeillemme ja ajatuksillemme, jotka on luotu ulkoa päin. Tarkoituksena ei välttämättä ole meidän hyvinvointimme, vaan tavoitteet saattavat olla aivan toisaalla. Ongelmaksi "sairautemme" käy, kun se alkaa vaikuttaa häiritsevästi läheistemme elämään ja hyvinvointiin. Kuinka pitkälle täytyy mennä ennen kuin huomaamme typerän itsekkyytemme?

Huoneteatterin hullutteleva ja vauhdikas tulkinta sopii niin syksyn synkkyyden piristäjäksi kuin pikkujoulun tunnelman kohottajaksi. Nauraa voi hassuille ja tunnistettaville tyypeille, ja siinä sivussa itselleenkin. Kuinka pitkälle täytyy mennä ennen kuin huomaamme typerän itsekkyytemme?

Toinetten roolissa helmikuussa 2010 ANNA-MAIJA HILPINEN

Kirjoittanut: Molière 1673
Suomentanut: Arto af Hällström
Ohjaus: Jarmo Lintunen
Rooleissa: Pääroolissa luulosairaana Esa Valkila
Muut näytteilijät Kari Eloranta, Anne Haverinen, Tuomas Koskela, Riitta Saarelainen ja Johanna Törmälä.
Toinetten roolissa helmikuussa 2010 Anna-Maija Hilpinen(oik.)
Lavastuksen suunnittelu: Tiina Lempiäinen
Lavastuksen toteutus: Taito-Aivian / KSL-opintokeskuksen tilasomistusalan ammatillinen lisäkoulutusryhmä
Puvustus: Liisa Eskola
Maskeeraus ja kampaukset: Suvi Porrassalmi
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Valokuvat & juliste: Jari Kuskelin
Tuottajat: Arja Kautto ja Sanna Humalajoki

Kesto: 2h 15min

polvillaan, kosija Diaforus,
KARI ELORANTA
oik. Cléante, laulunopettaja-kosija, TUOMAS KOSKELA

rouva Beline ja herra Argan - Luulosairas, RIITTA SAARELAINEN JA ESA VALKILA tytär Angélique,
ANNE HAVERINEN ja
palvelustyttö Toinette,
JOHANNA TÖRMÄLÄ

maskeeraaja SUVI PORRASSALMI ja Luulosairaan lääkärit, herrat Diafoirus ja Purgon.

lavastaja Tiina Lempiäinen Puvustaja Liisa Eskola ja palvelustyttö


Lisää kuvia: Jari Kuskelin

62

PUNAHUKKA

Käsikirjoitus: Kari Hotakainen
Ohjaus: Erika Hast

Ensi-ilta 19.2.

"Mitä luulet, mitä se Jumala sanoo, kun näkee minut?" -Pekka-

Pekka Kuitunen on keskiverto, kelpo suomalainen mies. Hän on poika, veli ja aviomies, sekä Veeärrän konduktööri ja osa-aikainen salakuljettaja. Kaikki muuttuu, kun Pekka kokee valaistumisen ja alkaa järjestelmällisesti elää kuten kunnon kristityn kuuluu.

"Näissä yhteyksissä on tapana sanoa, että hieno poika, mutta minä sanon vain poika." -Helmi-

Oman osansa Pekan uskonkamppailusta saavat Pekan kuivaa huumoria viljelevä, ohitusleikkauksesta toipuva Helmi-äiti, sekä temperamenttinen autokoulunopettajavaimo Elina. Eivätkä muuttuneen miehen edesottamukset voi olla sotkematta Sepon ja Pekan menestyksekästä salakuljetusbisnestä Venäjältä, eikä hyvää vauhtia etenevää adoptioprosessia.

"Et sinä mikään uskovainen ole. Tavallinen Sibelius-junan konduktööri." -Elina-

Tahtomattaan kiihkeään totuuden etsintään tempautuvat mukaan Martti, seurakunnan uupunut sielunpaimen, sekä hänen entinen vaimonsa, Elinan ja Pekan adoptioneuvoja Kaarina.

"En ole tottunut heittelemään ihmisiä ulos kirkoista. Ja sen vuoksi en klaaraa liikeratoja tunnetilassa." -Martti-

Lisäksi pyöritykseen sotkeutuu mukaan veljesten suorasanainen sisarpuoli Katja, joka saapuu Venäjältä vaatimaan omaa osaansa Taisto-isän kadonneesta perinnöstä.

"Matkaoppaassa sanottiin, että suomalaiset ovat vieraanvaraisia." -Katja-

Tapahtumista pyörähtää käyntiin vinksahtanut karuselli, jossa usko, toivo ja rakkaus sekoittuvat materiaan, ihmiseen ja perheeseen. Saako Pekka sielulleen rauhan? Saako Katja perintönsä? Saako Elina lapsen? Saako Martti lopulta Kaarinansa? Entä Helmi sydänkohtauksen?

Ihmisen virheellisyydestä ja kaipuusta syntyy komedia, joka ei kaihda tummiakaan sävyjä. Punahukka nauraa tasapuolisesti kaikille meille pienille, jotka kurkottelemme kohti aidan toisella puolella olevaa ruohoa - sitä paljon vihreämpää.

"Se on suomalainen malli. Ensimmäisen neljäkymmentä vuotta hiljaa, sitten tulee suusta kaikki mahdollinen." -Kaarina-

Punahukka on palkitun kirjailijan Kari Hotakaisen kirjoittama näytelmä, joka sai kantaesityksensä KOM-teatterissa vuonna 2005. Punahukka voitti pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon seuraavana vuonna, jolloin sen moniulotteisuus ja vakavat teemat sekä huikea huumori vetosivat raatiin. Hotakainen kuvaa näytelmässään suomalaisen työväenluokan tuntoja tuttuun leikkisän ironiseen ja karheaan sävyynsä. Hotakaisen kynästä ovat lähteneet muun muassa Finlandia-palkittu romaani Juoksuhaudantie sekä tv-sarja Tummien vesien tulkit.

Punahukan ohjaa Erika Hast, joka on valmistunut vuonna 2007 Tampereen Yliopistosta pääaineenaan teatterin ja draaman tutkimus. Jyväskylän kaupunginteatterissa hän aloitti samana vuonna, ja siellä hän on toiminut Anna-Maria Klintrupin, Reino Braggen ja Samuli Reunasen ohjausassistentteina. Ennen Jyväskylän Huoneteatterin Punahukkaa Hast on ohjannut mm. Tampereen Ylioppilasteatterille, Teatteri Silmänkääntäjälle sekä AdAstra teatterille.

Punahukkaa tähdittää aiemmilta vuosilta tuttuja huoneteatterilaisia sekä uusia tulokkaita. Viimeksi Sirkka Penttinen juhlisti 40-vuotista taiteilijanuraansa Huoneteatterin Olgassa vuonna 2006. Nyt hän palaa lavalle Kuitusten perheen matriarkkana, Helminä. Helmin poikana, uskoon tulleena Pekkana nähdään Jani Ahonen, joka on tuttu aiemmilta vuosilta Riemurahat, Alastonkuvia sekä Iso ja vihreä -näytelmistä.

Debyyttinsä Huoneteatterin lavalla tekevät Marianna Räsänen (mm. AdAstra Teatteri, Improvisaatioteatteri JOO), Suvi Porrassalmi (Teatteriyhdistys Kulissi, Jyväskylän kaupunginteatteri), Kaisa Nissi (Jyväskylän ylioppilasteatteri, Korpilahden teatteri), Petteri Olkinuora (mm. AdAstra Teatteri, Kuusan Kanavateatteri) sekä Petri Mutikainen.

 

Käsikirjoitus: Kari Hotakainen
Ohjaus: Erika Hast

Rooleissa:
Sirkka Penttinen
Jani Ahonen
Suvi Porrassalmi
Marianna Räsänen
Petri Mutikainen
Kaisa Nissi
Petteri Olkinuora

Visualisointi: Erika Hast
Lavastus: Katri Heiskanen ja Päivi Linnala
Tarpeisto: Raija Niiniaho ja Niina-Kristiina Nissinen
Puvustus: Minttu Minkkinen
Maskeeraus ja kampaukset: Minttu Minkkinen ja Suvi Porrassalmi
Valo- ja äänisuunnittelu: Arto Saarelainen
Tekniikan ajo: Essi Heinonen
Ohjaajan ja tuottajan assistentti: Aino Martiskainen
Tuottaja, valokuvat ja graafiset: Riku Suonio

RIIVATTU KOMEDIA. JUMALATTOMAN HAUSKA.

Kesto noin 2 tuntia.


 

 

 

Yhteistyössä:



30

Huoneteatterin 50-vuotisjuhlanäytelmä - Kantaesitys pe 7.11. klo 19

Sami Keski-Vähälä, ohj. Annu Sankilampi

Iso ja vihreä

- tragikomedia aikuisten aiheista -

PENA:
"Sä oot niinku pullonhenki?"

ISO VIHREÄ:
"Hyvä Pena. Mä tiedän että sä olet hidas - mä ymmärrän sen oon tottunu jankkaamaan mun asiakkaiden kanssa samoja lauseita päivästä toiseen. Mä olen pullonhenki ja mä olen tullu muuttamaan sun elämäs."

PENA:
"Sittenhän mulla on kolme toivomusta. Ensimmäiseks mä toivon sut helvettiin täältä."

ISO VIHREÄ:
"Sulla ei tässä nyt kuitenkaan oo toivomuksia niinkun piirretyissä mitä sä oot ehkä teidän lasten kanssa kattonu. Katopas ajat muuttuu - meidän mielestä Lidlissä tollaset asiakkaan toivomukset olis paitsi vanhanaikasia niin ennen kaikkea epäeettisiä - ei ihminen vaan voi saada mitä haluaa. Jos me implikoitas semmosta niin se olis meidän brändille tuhoisaa. Ihminen saa mitä se ansaitsee. Ja oot ansainnu mut."

Sami Keski-Vähälän näytelmä pureutuu tämän päivän jyväskyläläisen miehen ongelmiin. Näytelmän tapahtumapaikka on AA-kerhon kokous, jonne Penan on monien tapahtumien kautta johdattanut pullon-, tai paremminkin tölkinhenki, Iso Vihreä. Pena on yrittänyt selvitä elämästään Miljoonasateen ja Lidlin oluen voi-malla, mutta huomaa, että tullakseen onnelliseksi hänen on kohdattava itsensä. Annu Sankilammen ohjaamaa tragikoomista kantaesitystä ryhdittävät Huoneteatterin juhlavuoden kunniaksi viite teatterihistoriaan antiikista brechtiläisten sävyjen kautta ankaraan nykypäivään: kuoron kommentointi, "sosiodraama" ja kaljatölkkien sihauttelu.

Huoneteatterin luottonäyttelijöiden täyttämällä lavalla esiintyjien ikäero on parhaimmillaan jopa neljäkymmentä vuotta, mutta vireyttä ja nuorekasta otetta vaille juhlanäytelmä ei jää. Jyväskyläläiset ovat kiinnostuneet siitä, mitä jyväskyläläisistä näytetään. Keski-Vähälän teksti uskaltaa raapaista kiillotettua pintaa ja saa sen säkenöimään. Tule parantumaan!

Ote Esa Leskisen lausunnosta

"Jyväskylän Huoneteatteri on tilannut Sami Keski-Vähälältä 50-vuotista taivaltaan juhlistavan näytelmän. Allekirjoittanut on työskennellyt Keski-Vähälän kanssa useaan otteeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja on tänä aikana tullut vakuuttuneeksi siitä, että Keski-Vähälä on yksi Suomen johtavista nuoren polven dramaturgeista ja näytelmäkirjailijoista. Keski-Vähälä on toiminut ansiokkaasti niin teatterin, tv-draaman kuin elokuvankin alueilla, ja monet hänen näytelmänsä, alkaen Teatterikorkeakoulun lopputyönä valmistuneesta Meidän kaupungista, ovat keränneet kiittäviä kritiikkejä ja niitä on esitetty eri puolilla Suomea."

-Esa Leskinen, Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja

Annu Sankilampi on toiminut freelancerohjaajana ja -näyttelijänä teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) valmistumisen jälkeen. Hänen roolitöitään ja ohjauksiaan on voinut Teatterikoneen esitysten lisäksi nähdä Jyväskylässä, Joutsassa ja Leivonmäellä. Lisäksi Sankilampi opettaa Jyväskylän kansalaisopistossa teatteri-ilmaisua neljättä vuotta.

Rooleissa: Jani Ahonen, Pasi Saarinen, Ari Dufva, Markku Häkkinen, Jussi Junikka, Jari Mansikkaviita, Sinikka Pasanen, Mirka Seppänen, Maria Sunikka, Eeva Sutinen

Lavastus: Tiina Lempiäinen
Lavastuksen toteutus: Tilasomistuskoulutuksen opiskelijat (Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Aivia / KSL-opintokeskus)
Puvut: Liisa Eskola & Elina Savolainen ja Pirita Pekkanen
Valot: Arto Saarelainen
Juliste: Antti Kemppainen

Jyväskylän Huoneteatterin 50-vuotisjuhlaesitystä tukee Nordea Pankki.

Lisätietoja muun muassa tilausnäytöksistä saat ottamalla yhteyden näytelmän tuottajaan:
Tuomas Tirkkonen
p. 040 705 6472
huoneteatteri.tirkkonen@gmail.com

Lehdistökuvat tällä sivulla:

Kuvat aukeavat isoina klikkaamalla. Kuvat: Raili Kivelä.


Henkilöt:

Pasi Saarinen ja Jani Ahonen:

Jussi Junikka ja Pasi Saarinen:

Jari Mansikkaviita ja Eeva Sutinen:

Ari Dufva ja Mirka Seppänen:

Maria Sunikka:

Markku Häkkinen ja Jani Ahosen sylissä Sinikka Pasanen:



Uudemmat lehdistökuvat

73

KYYTIÄ HAMLETILLE

Avoimen yliopiston monologikurssilaiset
Annukka Kiuru

Esitykset marras-joulukuussa 2002

Annukka Kiuru on kirjoittanut on ohjannut avoimen yliopiston kirjoittajakoulutukseen liittyvällä kurssilla monologien kirjoittamista ja lopulta itse monologit lavallemme, jotta kirjoittajat pääsisivät näkemään, miltä oma teksti käytännössä näyttää. Tulos oli niin herkullinen että se pitää näyttää vielä monelle.

106

107

108

50

AMMATINVALINTATESTI

Jyväskylän Huoneteatteri avaa ensi syksyn nuorten urapaineita käsittelevällä näytelmällä Ammatinvalintatesti.

Ammatinvalintatesti käsittelee kysymyksiä, pelkoja ja paineita, joita jokainen nuori kohtaa, kun pitää vastata kysymykseen "mikä minusta tulee isona". Millaisia portaita pitkin sille omalle paikalle pitäisi kiivetä ja ketkä voivat auttaa matkalla omaan unelmaan.

Tarinan pinnan alla kuuluu ääniä nuorten omasta maailmasta. Näytelmä perustuu nuorten näyttelijöiden henkilökohtaisiin kokemuksiin, joita he ovat yhdessä ohjaaja-käsikirjoittaja Tuomas Tirkkosen kanssa työstäneet lavalle. Ammatinvalintatesti onkin tiukasti kiinni tässä ajassa ja nykynuorten elämässä.

Näytelmä ei edes yritä antaa suoria vastauksia, vaan pyrkii herättämään ajatuksia aiheesta nuorten omalla kielellä. Tavoitteemme on, että Ammatinvalintatesti toimii keskustelun avauksena ja auttaa nuorta katsojaa jäsentämään omaa tulevaisuuttaan.

Ammatinvalintatesti sopii erityisen hyvin yläasteen oppilaille sekä lukio- ja ammattiopintojensa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Kysy päiväesitystä opiskelijaryhmille tuottaja Jussi Junikalta (puh. 044 3068 358). Tilausesitysmahdollisuudet näytöskalenterissa merkinällä "T (Vain tilaus!)".

Ammatinvalintatesti on teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) Metropolia-ammattikorkeakoulusta valmistuvan Tuomas Tirkkosen lopputyöohjaus.

Kiitämme Kalevalakorun kulttuurisäätiötä Ammatinvalintatestin tukemisesta.

Liput 8 e / 6 e, opiskelijaryhmät (yli 10 hlöä) 5 e.

Käsikirjoitus: Tuomas Tirkkonen & työryhmä
Ohjaus: Tuomas Tirkkonen
Tuottaja: Jussi Junikka
Musiikki: Marjukka Manner
Puvustus: Anniina Kärkkäinen & Kaisa Jurvanen
Lavalla: Annina Kasvi, Joonas Kunnela, Maritta Manner, Iiro Nahkamäki ja Sanni Surkka
Julisteen kuva: Petra Ojala
Valokuvat: Tuomas Tirkkonen

64

TÄTI JA MINÄ

ENSI-ILTA 9.11.2007

Käsikirjoitus: Morris Panych ja Raila Leppäkoski
Ohjaus: Risto Sarvilinna

ROOLEISSA:
Grace-täti: Anna-Kaisa Rita
Kemp – sisarenpoika: Mikko Maasola

Musiikki: Juuso Kujala
Lavastus, puvustus ja tarpeisto: Tilasomistusalan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat (Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Alvia ja KSL-opintokeskus).

Täti ja minä on mustaa huumoria, jossa traagisuus kääntyy komiikaksi kuin vahingossa. Tilanne on jo herkullinen; iäkäs nainen ja nuorehko mies. Paikkana tädin asunto.

Kahden roolihahmon välinen vuorovaikutus sisältää absurdia komiikkaa, maustettuna syvällisilläkin koukuilla, kun sisarenpoika lataa puhetta jatkuvana tulvana, tädin-roolin hyödyntäessä ilmeiden ja eleiden voimaa henkilön itsensä vaietessa.

"Näytelmä on teeskentelemätön, liiotteluissaankin kutinsa säilyttävä kokonaisuus, joka opiskelijoiden luomassa täyteläisessä lavastuksessa tarjoaa antoisan ja puhuttelevan teatterikokemuksen" – Jorma Pollari, Keskisuomalainen 11.11.2007

110

112

113

114

115

116

117

119

120

121

122

123

124

PILA PYYKKISOIKOSTA

ENSI-ILTA 1.7.1961

Ohjaus ja lavastus: Kai Lappalainen
Puvut: Nina Väisänen ja Kai Lappalainen
Suomennos: Aune Kauppala

ROOLEISSA:
Jaakoppi, seppä: Jukka Sipilä
Anna, hänen vaimonsa: Helena Notkonen
Jaana, anoppi: Aili Salmela

126

127

128

129

131

133

134

135

136

Viimeinen ääninauha

Käsikirjoittaja: Samuel Beckett
Ohjaaja: Kai Lappalainen

Ensi-ilta 1.12.1962

20 esitystä

137

51

Perinteiseen tapaan Jyväskylän Huoneteatterin kevään viimeinen ensi-ilta on nuorisoproduktio yhteistyössä Jyväskylän Lyseon kanssa. Tänä vuonna projektia on laajennettu niin, että mukana on myös opiskelijoita Voionmaan lukiosta, Jyväskylän AO:n vaateompelun linjalta sekä Kristillisestä opistosta.

Jyväskyläläisnuoret kertovat unelmistaan potenssiin viisi.

Unelmia (potenssiin 5) on viiden minidraaman (15 min - 20 min) kooste. Kukin näytelmä kertoo nuorten unelmista, mutta täysin eri tavoin:

- Ensimmäinen on läpilaulettu satunäytelmä, joka esitetään kuplamuovista ommelluissa puvuissa. 
- Toinen näytelmä on 1900-luvun alun epookkinäytelmä jousikvartetin säestämänä. 
- Kolmannessa nykynuoret puhuvat unelmistaan kuviksen yli-innokkaan sijaisen tunnilla akustisten kitaroiden tahtiin. 
- Neljäs minidraama on sanatonta kokeilevaa teatteria elektronisessa äänimaisemassa. 
- Viides on rockmusikaali, jossa tosin roolihahmot ovat nukkeja. 

Minidraamat ovat osa Ilmaisutaidosta elämäntavaksi -hanketta.

Näytelmien tekstit ovat nuorten omia, samoin sävellykset epookkin Hayden-osuuksia lukuun ottamatta. Osa on syntynyt improvisoiden, osan on kirjoittanut joku yksinään. Kaikkien pohjana ovat oleet eri kouluista kerätyt nuorten ajatukset unelmista.

Ohjauksesta vastaa Huoneteatterin Raili Kivelä, joka opettaa draamaa Lyseossa. Nuorten tukena ovat olleet ammattiopiston opettajat Sirpa Vauhkala ja Suvi Porrassalmi sekä Huoneteatterilla pitkään toimineet lyseon taideaineiden opettajat (Raili Kivelä, Hannele Enervi-Niemlä, Elina Kallio) sekä muu Huoneteatterin väki.

Ensi-ilta 8.5., (muut yleisöesitykset 15. - 17.5. pe ja la klo 19, su klo 15) 

Liput 10e / 5e.

Esityksen tuotto lahjoitetaan Jyväskylän lyseon ja Huonetetterin pitkäaikaisen Rytminvaihtoa-projektin kautta Burkina Fasoon heimokielisen opetuksen ja teatterikasvatuksen tukemiseen.

Näytelmä on pilotti OPH:n rahoittamassa "Ilmaisutaidosta elämäntaidoksi" -hankkeessa, jonka tarkoitus on tutkia, miten Jyvässeudun (Jyväskylä, Laukaa, Petäjävesi, Hankasalmi) toisen asteen oppilaitokset voisivat hyädyntää teatterikasvatuksessaan yhteistyötä sekä keskenään että eri taideaineissa kuten myös taiteen ammattilaisten ja harrastajateattereiden kanssa. Lyseolla tästä on pitkät perinteet, mutta viime syksynä käynnistyneen hankkeen järjestämänä on pidetty esim. yhteisiötilaisuuksia, joissa eri koulujen nuoret ovat opiskelleet yhdessä teatterin eri osa-aluita mm. Avoimen korkeakoulun kursseilla ja Huoneteatterin työpajoissa. Petäjäveden ja Laukaan ensi-illat valmistuvat ensi syksynä.

Lisätiedot esityksestä tai OPH:n hankkeesta suoraan ohjaajalta (050 357 69 24). Hankkeen koordinaattorina toimii Risto Sarvilinna (Voionmaan lukio/Huoneteatteri, risto.sarvilinna@jkl.fi, 0503820592.

65

Kirjoituksia kellarista

(tunnettu myös kellariloukko-suomennuksella)
ENSI-ESITYS 21.9.2007

Käsikirjoitus: F. Dostojevsky
Ohjaus&sovitus: Jussi Myllymäki
Sävellys: Esko Eirola
Graafinen jälki: Christina Noukkala

Dostojevskyn (1821-81) teoksien psykologista ja eettistä voimaa ei voi kieltää. Ihmismielen muuttumattomuus takaa niiden ajankohtaisuuden vielä näinä päivinäkin.

Kellariloukon miestä esittää Huoneteatterissa pitkään toiminut Lauri Laakso, joka haluaa otella klassikon kanssa 60-vuotispäiviensä tuntumassa. Esitys on rakentunut 90-vuotiaan suomen hengessä: sopraano Adriana Pilip on kotoisin Ukrainasta ja baritori David Hamer Englannista. Molemmat tuntevat Dostojevskyn työt ennestään ja graafisesta jäljestä vastaa venäläissyntyinen Christina Noukkala.

Ohjaajan sana

"Kirjoituksia kellarista on mielestäni länsimaisen filosofian perusta, siksi halusin ohjata ja sovittaa teoksen. Huoneteatteri tarjoutui tuottamaan näytelmän ja ennenkaikkea huoneteatterilta löytyi erittäin hyvä näyttelijä: Lauri Laakso.

Kirjoituksia kellarista ei ole perinteinen monologinäytelmä, vaan yhden päähenkilön ympärille on otettu kaksi oopperalaulajaa. Esko Eirola on säveltänyt musiikin, joka välillä myötäilee ja välillä tuo ristiriitaisen elementin teokseen. Eri taidemuotojen yhdistäminen on aina ollut mielestäni haastavaa ja antoisaa"

– Jussi Myllymäki –

139

140

141

142

145

146

148

149

151

152

153

154

155

156

160

161

162

167

168

169

170

172

173

175

177

178

180

66

OLGA

ENSI-ILTA: 13.10.2006

Käsikirjoitus: Laura Ruohonen
Ohjaus: Anna-Mari Laulumaa

Laura Ruohosen Olga kertoo tarinan yksinäisestä, mutta elämäniloa vielä pursuavasta vanhasta naisesta.

Näytelmä käy läpi vanhenemiseen liittyviä ennakko-oletuksia; muun muassa vanhemman naisen ja nuoren miehen suhdetta. Ohjaaja Anna-Mari Laulumaan mukaan näytelmässä on selvästi esillä luopumisen tuska. Tarinassa Olga elää Helsinkiin muutettuaan käytännössä yksin, mutta ottaa vahvasti kantaa asioihin. Tarina kiteytyy Olgan ja hänellä siivoojana käyvän Rundiksen väleihin. Rundista voi pitää vanhan naisen ainoana ystävänä, vaikka tämän hulttiomaisen siivoojan mielessä onkin asuntojen "putsaaminen" peinteisen siivouksen sijaan. Ruohosen mukaan näytelmä on saanut alkunsa tositapahtumasta: Naisen luo murtautui yöllä varas, mutta rouva ei antanut ryöstää itseään vaan pakotti konnan juomaan kanssaan kahvia ja kertomaan, miksi tämä haluaa pilata elämänsä.

67

SUHDESOUPPIA

-Rakkausrevyy-
ENSI-ILTA 5.11.2005

Käsikirjoitus, musiikkidramaturgia ja ohjaus: Anne Saastamoinen
Musiikin sovitus ja laulujen harjoittaminen: Nina Varvikko ja työryhmä
Muusikko: Tuomas Paukku
Koreografia: Anne Joutsimäki
- Haluun urhon / Panomies tanssit: Milla Muhonen

Lavastus ja tarpeisto: Tilasomistus-koulutus / Taito-Aivia / KSL-opintokeskus;
Ohjaava opettaja: Tiina Lempiäinen
Opiskelijat: Sari Aho-Puikkonen, Sanna Allonen, Heli Hartikainen, Tatjana Heinänen, Ulla-Satu Kakriainen, Maria Kettunen, Anna Kinnunen, Katja Leppänen, Kaisa Paananen, Anu Pulkkanen, Suvi Ritvanen, Katariina Räisänen, Tiina Saarikko, Marja Salonen, Anna Saruaho, Heidi Savolainen ja Saana Sormunen

Puvustus: Eija Kolehmainen ja Sari Nyman
Kampaukset: Pia Peltonen ja Miisa Pekkarinen
Valot ja ääni: Ari Pöytäkangas, Tarja Kinnunen ja Jani Rutanen
Tuotanto: Anna Kemppainen, Milla Muhonen, Jussi Junikka ja Päivi Laitinen
Juliste ja käsiohjelma: Jussi Kemppainen
Valokuvat: Raili Kivelä
Teatteriemäntä: Iiris Vesala-Knuutinen

Suhdesouppia on ratkiriemukas "saippuaooppera" rakkaussuhteiden koukuista ja kuplista. Se tarjoilee teräviä sketsejä nykyelämästä, rakastumisesta ja rakkaudesta. Parisuhteiden lainalaisuuksia sinkkuilusta sitoutumiseen valotetaan pilke silmäkulmassa. Näytelmä sisältää hauskoja tuokioita ja vauhdikkaita musiikkinumeroita, jotka johdattavat moniin tuttuihin parisuhdekiemuroihin.

"Anne Saastamoisen kynästä on syntynyt verbaaliakrobatiaa suoraan nykyajasta: onko ohjaaja-kirjoittajalla ollut salarakaskuuntelulaitteet minunkin kotonani? Esityksessä on runsaasti kekseläitä siirtymiä kohtauksesta toiseen ja ennen kaikkea iloista musiikkia. - - Suhdesouppin taitavalla työryhmällä on vilpittömästi hauskaa esityksessään ja samoin oli myös yleisöllä, naurusta ei katsomossa meinaa tulla loppua"  – Hannu Tuovinen, Keski-Suomen Viikkolehti 17.11.2005

ROOLEISSA:
Konsultti Kilimäki | Ensio: Tero Honkanen
Aatami | Lasse | Ursula | Funfun: Jouni Huhtaniemi
Eeva | Liisa: Minna Tuomanen
Matti: Jarmo Zitting
Maija: Anna-Maija Hilpinen
Pekka: Marko Happonen
Leena: Matleena Zitting
Puputyttö | Kati | Kukka: Päivi Laitinen
Lisko | Stefan | Mehiläinen: Kristian Vesterinen
Rasmus | Helium | Sulhanen: Pedro Lopez-Lehto
Jasmine | Hanne | Morsian: Essi Siljoranta
Lisäksi: paparazzeja, myymälän ja kirjaston asiakkaita, rusettiluistelijoita, bussimatkustajia jne.

182

183

184

196

197

198

199

202

203

204

206

207

208

211

216

DON JUAN

ENSI-ILTA 21.2.1992

Käsikirjoitus: Molière
Ohjaus: Esa Leskinen

219

220

224

225

Voi miten ihana päivä

Käsikirjoitus: Samuel Beckett

Ohjaus: Erkki Laakso

Ensi-ilta 24.2.1989

Esityksiä 27 kpl

226

Mistä on pienet tytöt tehty?

Käsikirjoitus: Nigel Williams

Ohjaus Jussi Myllymäki

Ensi-ilta: 4.11.1988

Esityksiä 26

68

RIEMURAHAT

Ilmoitusluonteinen asia:
Työryhmä haluaa pyytää anteeksi näytelmässä esiintyvää huonoa vitsiä.

ENSI-ILTA 10.10.2006

Käsikirjoitus: Ray Cooney
Ohjaus ja äänisuunnittelu: Antti Viitamäki

Brittifarssin mestari Ray Cooney johdattaa yleisön tutuin elkein omituiseen maailmaansa, missä aivan tavallisille ihmisille kutakuinkin kaikki on mahdollista.

Miehensä Henryn syntymäpäiviä valmisteleva kotirouva Jean Perkins hermostuu, kun päivänsankari on tunnin myöhässä, mutta saa hyvin pian huomata, että se on pulmista pieninpiä. Henry on yllättäen löytänyt salkustaan kokonaisen omaisuuden, ja kotiin tullessaan hänellä on jo suunnitelma, joka vähät välittää kylään kutsutusta tuttavapariskunnasta saati muista oudoista vierailijoista. 

Ohjauksesta vastaa Antti Viitamäki ja kuten farssin perinteeseen kuuluu, yli pyritään siitä mistä aita on matalin.

Ohjaajan assistentti ja harjoituskuiskaaja: Essi Siljoranta
Lavastus: Tapio Myllylä, Arto Lehtikangas ja Päivi Hirvi
Puvustus: Päivi Hirvi
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Maskeeraus: Kaisa Nissi
Tekniikka: Jenni Ristkari ja Tarja Kinnunen
Lavastuksen ja tarpeiston toteutus: Tapio Myllylä, Arto Lehtikangas, Päivi Hirvi, Antti-Jussi Alarmo, Lotta Dufva, Heli Hartikainen + työryhmä
Graafiset: Antti Viitamäki
Tuotanto: Jasna Ismälä 

ROOLEISSA:
Henry Perkins: Jani Ahonen
Jean Perkins: Riitta Saarelainen
Betty Johnson: Mirja-Liisa Pöntinen
Vic Johnson: Jonas Saari
Slater - poliisitarkastaja: Antti-Jussi Alarmo
Davenport - konstaapeli: Jari Määttä
Bill - taksikuski: Jarkko Kaunismäki
Ohikulkija: Jussi Nieminen


LÄHTEILLÄ:

Farssi - sivistyksen ja tyylin virtsanpylväs

Farssin sivistävä ja älyllisesti stimuloivasta vaikutuksesta on kulttuuripiireissä ja humanististen tieteiden alalla merkittäviä näkemyseroja. On tahoja, jotka haluavat korostaa teatterin kuningaslajin kulttuurihistoriallista merkitystä itseisarvona, kun taas toisten tahojen mielestä ei voida liikaa painottaa sen valtavaa potentiaalia kulloistenkin yhteiskunnallisten olojen huolella hiottuna peilinä.

Aina Platonin "Valtiosta" ja Tacituksen "Keisarillisen Rooman historiasta" lähtien farssin tunnusomaisimpia piirteitä ovat olleet jäsennelty muoto, taitava ja kultivoitunut kielenkäyttö, nerokkaan originellit henkilöasetelmat ja erilaiset referenssit eksoottiseen eläimstöön.

Farssin monimuotoisuus on aina asettanut haasteen niin yleisölle kuin kriitikoillekin: lähteäkö purkamaan esityksestä asetettua dilemmaa älyllisellä vai esteettisellä metodiikalla? Yleensä esitys palkitsee tarkkasilmäisen havainnoinnin verraten selkeillä vihjeillä. Muiden venäläisklassikoiden tapaan Ray Cooneynkin farssit keskittyvät ihmismielen pimeisiin voimiin, kuten ahneuteen, vallanhimoon ja petollisuuteen. 

"Riemurahat" rakentaa lause lauseelta huolella punnittua kokonaisuutta, jonka intertekstuaaliset viittaukset saattavat aiheuttaa ihottumaa ja äkillisiä näköhäiriöitä. Ei voi mitään.

- Antti Viitamäki -

69

KUNINGATAR K

ENSI-ILTA 4.3.2006

Käsikirjoittaja: Laura Ruohonen
Ohjaaja: Kaarina Perola (Mikkelin teatteri)
Lavastus ja puvut: Päivi Hirvi
Työryhmä: Marjaana Pulkkanen, Tea Kolehmainen, Ville Vainio ja Minna Tuomanen
Maskeeraus ja kampaukset: Jenni Nousiainen ja Helinä Honkanen
Lapsinukke: Mari Heinonen (Mikkelin teatteri)
Tuottaja: Mikko Mehtäläinen
Valokuvat: Ville Kaasalainen
Juliste: Marko Taali
Käsiohjelma: Kaarina Perola

Ruotsin kuningatar Kristiina joutui aikoinaan paljon hallitsijaksi, kun hänen suuri soturi-isänsä oli kaatunut 30-vuotisen sodan merkeissä. Kristiina saattoi Ruotsin talouden hunningolle kalliine kulttuuriharrastuksineen ja jakelemalla loputtomasti aatelisarvoja, joista myös suomalaiet pääsivät osallisiksi. Lopulta kuningatar luopui kruunustaan, kääntyi anteeksiantamattomasti katolilaisuuteen ja matkusti Roomaan odottamaan suurta triumfiaan, jota ei koskaan tullut.

Laura Ruohosen Kuningatar K on yhtäaikaa kepeän iloitteleva ja kupliva luomus kuin myös ajatuksia herättävä ja kipeäkin kuvaus ihmisestä jolla on oikeastaan kaikkea niin paljon, ettei oikein tiedä, mitä sillä tekisi. Näytelmä sisältää monia ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä historiallisen tarinan lisäksi.

ROOLEISSA:

Kristiina, kuningatar: Pauliina Siekkinen
Ystävä: Mari Rouvala
Kuningataräiti: Merja Aalto
Carl Gustav (KG), kreivi: Mikko Maasola
Descartes: Ari Jäntti
Kuningas: Ari Jäntti
Virkailija | Kätilö | Oxenstierna | Pietari Brahe ja monessa muussa mukana: Olli Riipinen

227

231

Päivikin satu

Käsikirjoittaja: Aili Somersalo
Ohjaaja: Ulla Lammi
Ensi-ilta: 30.8.1987

Esityksiä: 32

235

236

70

MIESVAHVUUS
- nykyaikainen sotilasfarssi

ENSI-ILTA 12.3.2005

Hannu Raittilan novellin "Jylhäkallion ylpeys" pohjalta
Dramatisointi ja ohjaus: Antti Lattu

Anttu Latun Jyväskylän Huoneteatterille dramatisoima ja ohjaama näytelmä kuvaa satiirisesti suppean miesjoukon toilailuja sotisovassa, kriisitilanteessa maan alla. Todellisuus heittää häränpyllyä, kun joudumme eristetyksi maailmasta, joka mielellään määrittelee itsensä meille ja meidän puolestamme. Löytyykö meille pakon edessä yhteinen isänmaa tai maailma jota puolustaa? Näytelmä punoo musiikin ja kuorolaulun säestämänä riemukkaasti yhteen kulttuuriamme ja historiaamme Armas. J. Pullasta Carl von Clausewitzin ja Orson Wellesin kautta RadioMafiaan.

Lavastus: Hanna Hintikka ja Hilkka Vänni
Lavastuksen toteutus: Hanna Hintikka ja Hilkka Vänni sekä Tapio Myllylä, Antti Lattu & Jyväskylän Kristillisen Opiston Teatteri- ja Elokuvailmaisun linjan opiskelijat.
Puvustus ja tarpeisto: Työryhmä
Musiikin sovitukset ja taustat: Antti Lattu & työryhmä
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Valojen ja äänien ajot: Henri Rekonen & Jyväskylän Kristillisen Opiston Teatteri- ja elokuvailmaisun linjan opiskelijat.
Tuottaja: Kalle Vastamäki
Tuottajan assistentit: Mikko Mehtäläinen ja Henri Rekonen

ROOLEISSA:
Kertoja Minä, Raittila: Esa Valkila
Siirala, radiopomo: Lauri Laakso
Raappana, majuri: Tapio Myllylä
Korhonen, pastori: Jaakko Junttila
Kallioniemi, näyttelijä-ohjaaja: Markku Palviainen
Jive Forström, äänitarkkailija: Ari Laiho
Ruotsalo, toimittaja: Anssi Keisanen
Perälän Pasi, mastomies: Ukko-Veikko Makkonen
Leinonen, eversti: Jarmo Zitting
Hyytiäinen, ekohistorioitsija, sotakorkeakoulun tutkija, Jyväskylän yliopiston dosentti: Jarmo Zitting

71

UUNO KAILAAN TYTÄR

ENSI-ILTA 22.1.2005

Ohjaus ja käsikirjoitus: Mirka Seppänen
Lavastus ja puvustus: Hannele Enervi-Niemelä
Valot: Tarja Kinnunen
Teatteriemäntä: Iiris Vesala-Knuutinen
Maskeeraus: Minttu Minkkinen
Kampaukset: Elizabeth Drake
Valokuvat, käsiohjelma ja juliste: Tiiu Kaitalo
Tuottaja: Kukka Eerola

Uuno Kailaan tytär kertoo nimensä mukaisesti nuoresta naisopiskelijasta joka painii samojen ongelmien kanssa kuin Kailas 70 vuotta aiemmin. Kailasta on perinteisesti pidetty synkkänä kuolema-keskeisenä runoilijana, mutta uudemmat tulkinnat ovat tuoneet lisäväriä klassikkorunoilijamme persoonaan: Kuoleman pelko, oman identiteetin epävarmuus, ahdistuneisuus jne ovat saaneet vastapainokseen impulsiivisuuden, energisyyden, intohimon ja elämän ylistyksen. Olisiko päähenkilöllemme hyötyä Kailaan runoista hallusinaatioiden värittämässä selviytymistarinassa? Näytelmä on myös nuoremman sukupolven kunnianosoitus Kailaan tuotannolle, jota tulkitaankin raikkaasti.

ROOLEISSA:
Uuno Kailas: Manne Ikonen
Liila: Kaisa Mattila
Paholaisenkeli: Olli Riipinen
Äiti: Eeva Ruokolainen
Isä: Antti Suora
Tomppa: Janne Niskanen
Kiinteistönvälittäjä: Heli Niemelä
Professori: Merja Aalto
Lapsen ääni: Iitu Airiainen

74

MUMMUN SAAPPAASSA SOI FOX

ENSI-ILTA 28.2.2004

Käsikirjoitus: Sirkku Peltola
Ohjaus: Anne Saastamoinen

Rakastettava komedia suomalaisesta "perusperheestä" kaikille lapsille, murkkuikäisille, vanhemmille, opettajille, oppilaille...kaikille meille tavallisille suomalaisille.

Ekstra-infoa: Suomen näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinto 2002

"Peltolan uusimmasta voi hyvällä syyllä sanoa, että se on pieni suuri näytelmä. Sympaattisuuden takeena on yleensä joku, poikkeusyksilö, joka löytyy keskeltä mitä suurinta tavanomaisuutta. Tällä kertaa Peltola on valinnut täydellisen kiistattoman hahmon: lapsen. Tarmo on pikkupoika, joka rakentaa metsään majan ja käy siellä juttelemassa mummonsa kanssa. Peltolan omaleimainen tarkastelukulma luo asioihin epäsuhtaa, josta ei puutu groteskeja piirteitä. Lomautettua isää ja kioskinmyyjänä työskentelevää äitiä ei kuitenkaan kuormiteta niin suurella sosiaalisella painolastilla, että se muuttuisi pääasiaksi. Peltolan mieltymys kuvata yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia hoituu vaivatta sukupolvien välisen kuilun kautta. Tässä perheessä paineita eivät aiheuta lapsen vaan vanhempien riittämättömyyden tunne, jota yhteiskunta tuntuu ruokkivan." - Lauri Meri, HS/ 2.2.2002

Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Puvustus: Anne Saastamoinen
Valot: Arto Saarelainen ja JAO:n opiskelijat
Äänet: Antti Vanhanen
Järjestäjät: Rauli Karjalainen ja Jussi Junikka
Valokuvat: Tuomo Björksten
Tuottaja: Arja Kautto

ROOLEISSA:
Moonika: Kirsi Kolehmainen
Veini: Kari Otollonen
Tarmo: Ari Dufva
Janita: Noora Santanen
Opettaja: Lauri Laakso
Poliisi: Pertti Huovinen
Mummun ääni: Elna Heino

237

238

245

72

ANSA

ENSI-ILTA 8.11.2003

Käsikirjoitus: Robert Thomas
Ohjaus: Antti Lattu

Ansa (Piege pour un homme seul) on jännityskomedia, jonka viehätys piilee yhtäältä hyvin rakennetussa juonessa, kimuranteissa tilanteissa ja toisaalta hauskassa kielessä ja absurdeissa henkilöhahmoissa. Huoneteatterille sovitettu Ansa sijoittuu Päijänteen saareen, jonne muutaman kuukauden naimisissa ollut mies tulee vaimonsa kanssa. Vaimo katoaa huvilalta pariskunnan riidan jälkeen ja poliisi käynnistää etsinnät miehen ilmoitettua vaimon kadonneeksi. Lopulta vaimo palaa huvilalle, mutta aviomies väittää, ettei tämä ole hänen vaimonsa. Hassutteleeko mies poliisin kustannuksella, onko hän hullu - vai onko tapahtunut rikos?

Ansa on ranskalaisen jännitys- ja rikoskomedioiden kirjoittajan Robert Thomasin ensimmäinen näytelmä, vuodelta 1960. Siitä tuli heti suuri menestys Ranskassa sekä muuallakin. Ansa on edelleen teatterin bestsellereitä. Tästä sekä seuraavasta näytelmästään "Huit Femmes" (Kahdeksan naista) hänelle myönnettiin aikoinaan Pariisin poliisin palkinto.

"Ansa sieppaa mukaansa. Ranskalaisen dekkarikomedian suomalainen tukeminen ilahduttaa syyspimeällä mieltä. Koko ryhmä on Latun ohjauksessa saanut rennon huumorivaihteen päälle." - Paula Siltari, Keski-Suomen Viikko

"Täysosuma - mitenkään muuten ei Huoneteatterin näytelmä valintaa osaa luonnehtia. Parasta Ansassa on sen yllätyksellisyys. Taitavat näyttelijät tekevät tästäkin esityksestä herkkupalan." - Maija-Liisa Westman, Keskisuomalainen

Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelu ja toteutus:
Taito-Aivian ja KSL-opintokeskuksen tilasomistuskoulutuksen opiskelijat:  Ilona Ahonen, Soile Ekman, Minna Haapakoski, Mari Hämäläinen, Satu Jauhiainen, Katja Kettunen, Pia Kurki, Annukka Mörsky, Pia Nousiainen, Anna Punamäki, Katja Rauhamäki, Iiris Vesala-Knuutinen ja Marjo Vesalainen
Ohjaavat opettajat: Tiina Lempiäinen
Tekninen avustaja: Pertti Tuukkanen
Äänet ja valot: Tuomas Hannuksela, JAMK / viestinnän koulutusohjelma
Laulut: Antti Lattu (sävelet) ja Esa Valkila (sanat)
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Järjestäjä: Ruusa Kääriäinen
Kuiskaaja: Paula Lohi
Harjoittelija: Helena Hietavala
Tuottaja: Arja Kautto

ROOLEISSA:
Taneli Kopra - sympaattinen mies, olosuhteiden uhri: Mikko Maasola
Tuulikki - kaunis, vilkas ja lahjakas nainen: Jonna Mönkkönen
Komisario Kärkkäinen - ymmärtäväinen, isällinen lainvalvoja: Esa Salovaara
Pastori Marttinen - nuori, notkea pappismies: Jussi Jäntti
Pentti "Hyrrä" Koskinen - hilpeä maalari: Esa Valkila
Neiti Anja Penttinen - sairaanhoitaja: Ulla-Maija Naappi
Konstaapeli Salamela - laulava venepoliisi: Markku Palviainen

76

VARMAT PÄIVÄT

ENSI-ILTA 4.4.2003

Käsikirjoitus: Liz Lochhead
Ohjaus: Jarmo Lintunen

Varmat päivät kertoo nelikymppisestä Katariinasta, joka on eronnut miehestään kymmenisen vuotta sitten ja elänyt sen jälkeen vauhdikasta sinkkuelämää ja luonut uraa. Hänellä on oma yritys ja TV-show. Kaikki on ulkoisesti hyvin, mutta jotain puuttuu: hänellä ei ole lasta eikä miestä ja biologinen kello tikittää uhkaavasti. Isäksi sopivaa miestä ei tunnu löytyvän. Apuun tulee Katan ystävä Janne, homoseksuaali ja alkaa monimutkainen hedelmöitysoperaatio koomisine käänteineen.

Varmat päivät on kiperä nykykomedia, josta ei puutu traagisiakaan sävyjä. Se kuvaa hyvin nykyihmisen kiirettä ja itsekkyyttä: ei ole aikaa miettiä oman elämänsä peruskysymyksiä ja arvoja. Oma ura ja itsekkyys ajavat helposti inhimillisten arvojen ja ihmissuhteiden ohi. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, kuten Kata näytelmässä osoittaa.

Tuottaja / ohjaajan assistentti: Riitta Ratilainen
Valosuunnittelu / lavastus: Arto Saarelainen
Valojen / äänten ajo: Piritta Strömmer
Puvustus: Päivi Viitaharju ja ryhmä
Musiikki: Ari Järvinen
Meikkien suunnittelu: Raija Selin
Kampausten suunnittelu: Riitta Ratilainen
Järjestäjä: Pirta Laaksonen
Kuiskaaja: Paula Lohi
Valokuvat käsiohjelmaan: Arto Saarelainen
Juliste ja käsiohjelma: Pekka Rita

ROOLEISSA:
Katariina (Kata): Siru Kovala
Elisa (Ellu): Anna-Maija Hilpinen
Sinikka, äiti: Leena Kuorelahti
Janne: Jari Malinen
Tommi: Petri Luostarinen
Raimo (Rami): Pekka Virnes

252

254

Taikuri oz

Käsikirjoittaja: Frank Baum
Ohjaaja: Markku Häkkinen
Ensi-ilta: 12.3.1983

Esityskerrat: 23

256

Teatterikomedia

Käsikirjoittaja: Bengt Ahlfors
Ohjaaja: Jussi Luukkonen
Ensi-ilta: 30.3.1984 
Esityskerrat: 19 

257

Liisa Ihmemaassa

Käsikirjoitus: Lewis Caroll

Ohjaus: Pirkko Tuomainen

Ensi-ilta 15.4.1984

Esityksiä 17

75

VAIMOKE

ENSI-ILTA 8.11.2002

Ohjaus: Jarmo Lintunen
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Puvustus: Liisa Eskola ja Laila Nurminen
Musiikin sovitus ja taustanauhat: Ari Järvinen
Koreografia: Eeri Mäki-Tähkänen
Meikkien ja kampausten suunnittelu: Raija Selin
Laulujen ohjaus: Nina Dunder
Äänten ajo: Piritta Strömmer
Tuottaja / Markkinointi: Riitta Ratilainen
Tuottajan assistentti / Markkinointi: Hanna-Leena Ketola
Kuiskaaja: Paula Lohi
Valokuvat: Jussi Hakonen
Juliste ja käsiohjelma: Pekka Rita

Lavastussuunnittelu ja toteutus: Tilasomistuskoulutus / Taito-Keskus, Jyväskylä;
Opettajat: Tiina Lempiäinen ja Hilkka Vänni
Opiskelijat: Susanna Laamanen, Miia Jonninen, Johanna Pirhonen, Arja Pasanen, Soili Jukola-Kytölehto, Satu Mäkinen, Marja Leena Jouhkimo, Piia Hiekkavirta, Arja Kurtti, Piritta Strömmer, Sanna Seppälä ja Susanna Ristolainen

Vaimoke lienee monille tuttu elokuva versiostaan, jonka pääosissa loistivat, Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Jorma Kairimo on tehnyt Hilja Valtosen romaanin pohjalta railakkaan ja hauskan dramatisoinnin (1998), joka tulee nyt Huoneteatterin ohjelmistoon. Kairimo antaa uudelle versiolle kuvaavan alaotsikon: Musiikkia, huumoria ja romantiikkaa. Niitä piisaa! Mukana on 13 vanhaa iskelmää aina Kodin kynttilöistä Bulu bulu buluun. Tämän vaimokkeen voi määritellä musiikkikomediaksi. Huoneteatterissa koreografiasta vastaa Eeri Mäki-Tähkänen.

Tarina kiertyy kapinallisen, tavallisia perhearvoja vastustavan lukkarin tytär Kirsti Leivon ja paljon heilastelleen agronomi Esko Latvan välille, Latva lupaa baari illan päätteeksi naida ensimmäisen vastaan tulevan vapaan naisen ja näin kahden hahmon törmätessä alkaa näytelmän miesten ja naisten välinen kissa ja hiiri leikki.

Vaimoke antaa hyvän alun esimerkiksi pikkujouluihin tai piristää muuten vain koko perheen harmaan ja sateisen illan.

ROOLEISSA:
Kirsti Leivo: Tiina-Maria Osola
Esko Latva: Jari Malinen
Eeva: Riitta Ratilainen
Sirkka: Riikka Suomalainen
Liisa: Anna-Maija Hilpinen
Äiti: Anna-Kaisa Rita
Isä, lukkari: Jaakko Peltoniemi
Lehtori Miettinen: Lasse Savola
Luutnantti Kehkola: Esa Paukku
Toimittaja Torvela: Risto Koskinen
Tarjoilija / Nti Pietarinen: Tuula Korsberg
Tanu: Petri Luostarinen

77

NUMMISUUTARI-MONOLOGI

ENSI-ILTA 19.3.2003

Käsikirjoitus: Aleksis Kivi
Ohjaus: Jarmo Lintunen
Näyttelijä: Sami Siltala

Aleksis Kiven Nummisuutarit on suomalaisen teatterihistorian esitetyin näytelmä. Vuonna 1864 ilmestyneestä Nummisuutareista on Suomessa ollut yli 130 teatteriensi-iltaa ja siitä on tehty kolme elokuvaa. Näytelmän teemat ovat ajattomia ja joka aikakaudelle löytyy omat painopisteensä. Huoneteatterin tulkinnassa painottuu Eskon näkökulma: näytelmä on sovitettu monologiksi. Esko kertoo katsojille oman tarinansa epäonnistuneesta kosiomatkasta ja siihen liittyvistä tunteista. Tuttua ja turvallista elämää viettänyt Esko joutuu kovien tosiasioiden eteen: kaikki ei olekaan yksinkertaista ja helppoa. Ylenmääräinen varmuus kääntyy epävarmuudeksi ja nöyryydeksi-ehkäpä niissä piileekin suurempi viisaus?

"Moni irvihammas tahtoisi antaa minulle nimen yksitotinen ja tyhmä, mutta minulla on tavallinen, terve järki, sen takaan. Tutkikaat vaikka minua."

78

LASINEN ELÄINTARHA

ENSI-ILTA 12.10.2001
(viimeinen esitys 26.1.2002)

Käsikirjoitus: Tennessee Williams
Ohjaus: Jarmo Lintunen

Paremmasta elämästä haaveileva yksinhuoltajaäiti Amanda ja kaksi aikuista lasta: rampa, omaan maailmaansa sulkeutunut tyttö Laura ja kirjoittamisesta kiinnostunut kapinoiva poika Tom. Siinä tämän Tennessee Williamssin vahvan draaman alkuasetelma.

Lasinen eläintarha kertoo perheestä, jonka isä on aikoinaan hylännyt. Toimeentulo on niukkaa. Kaikki ovat riippuvaisia toisistaan - tunnesitein ja myös taloudellisesti. Silti jokainen heistä haaveilee onnesta omalla tavallaan. Äiti haluaa tyttärensä turvallisesti naimisiin, Laura hakee turvaa lasisista eläimistään ja Tom haaveilee merille lähdöstä. Muutokselle tulee mahdollisuus Tomin työtoverin Jimin vierailun myötä.

Lasisen eläintarhan henkilöt ovat tunnistettavia - samalla koomisia ja traagisia. Siis peri-inhimillisiä tunteineen ja toimintatapoineen, jotka näköjään eivät paljoa muutu aikojen kuluessa. Oman säväyksen näytelmälle antaa se, että se on Tomin muistikuva tietyistä tapahtumista. Tom onkin nähty kirjailijan omana kuvana.

260

261

265

273

Jyväskylän Tanssiopisto:

Näytönpaikka I 31.3. klo 18 klo 19.30

Näytönpaikka II 19.4 klo 18 klo 19.30

Näytönpaikka III 20.4. klo 18 ja 19.30. Peruttu!

Liput numerosta: 044-36 99 700 ja tuntia ennen esitystä Huoneteatterin ovelta. www.jyvaskylantanssiopisto.org

278

Hiljaiset sillat

Menestyselokuvana tunnettu romanttinen draama Hiljaiset sillat tuo talveesi lämpöä!

Iowalaisen perheenäidin Francescan arjen rikkoo yllättävä vierailija, maailmaa nähnyt National Geographic -lehden valokuvaaja, Robert, joka saapuu kylään kuvaamaan katettuja siltoja. Eksynyt kuvaaja saa oppaakseen kotirouvan, jonka perhe on lähtenyt neljäksi päiväksi maatalousnäyttelyyn. Tuo kohtaaminen muuttaa kummankin elämän pysyvästi, mutta pysyy kuolemaan saakka salaisuutena niin Francescan aviomiehelle Richardille kuin heidän lapsilleenkin.

Francescan kuoleman jälkeen lapset löytävät äitinsä päiväkirjan ja pohtivat sen kautta niin äitinsä elämää kuin omaansa, tuttuuden ja turvallisuuden hyviä ja huonoja puolia, elämän ainutkertaisuutta, rakkauden voimaa.

Onko muutos turhaa haihattelua vai mahdollisuus uudistua? Haalistaako tottumus elämän värejä?


”Kun nainen menee naimisiin ja perustaa perheen, hänen elämänsä alkaa yhdellä tavalla, mutta samalla loppuu toisella. Naisesta tulee äiti, joka olisi valmis tekemään mitä tahansa lapsiensa puolesta. Sitä elää heidän kauttaan, pistää kaikki heidän tarpeensa omien tarpeittensa edelle. Ja sitten yhtäkkiä he kasvavat aikuisiksi ja lähtevät pesästä. Ja jäljelle ei jää mitään, ei yhtään mitään. Sillä siinä vaiheessa nainen on jo unohtanut, mikä oli hänelle aikaisemmin tärkeintä, koska kukaan ei ole sitä häneltä enää moneen vuoteen kysynyt. Kaikkein vähiten hän itse.” (Francesca)
 

Ohjaus | Jussi Myllymäki  
Rooleissa | Satu Olkkonen, Lauri Laakso, Sari Honkonen, Antti Suora, Matti Sipilä

Huom, poikkeus: 13.1.-15.1.2012 (pe,la ja su) Richardia esittää Matti Sipilän sijaan Jussi Myllymäki.

Lavastus, puvustus ja äänet | Petri Holma
Valosuunnittelu ja videoprojisointi | Jani Rutanen
Tekniikan ajo | Jani Rutanen ja Erkka Gummerus
Visuaalinen suunnittelu ja valokuvat | Hanna-Kaisa Hämäläinen
Järjestäjät | Ulla Färm ja Satu Hokka
Tuottaja | Paula Pasanen

Näytelmä perustuu Robert James Wallerin The Bridges of Madison County -romaaniin vuodelta 1992. Romaanisuomennos Kaijamari Sivill. Jussi Myllymäki on sovittanut käsikirjoituksen Huoneteatterille perustuen romaaniin ja Sari Niinikosken dramatisointiin vuodelta 2002.

Clint Eastwoodin ohjaama elokuva Hiljaiset sillat on vuodelta 1995.
 

Seuraa Hiljaisia myös Facebookissa

"Myllymäki käyttää lapsipsykologiaa"  Jyväskylän kaupunkilehti, 20.8.2011

"Neljä päivää taivasta" Sanomalehti Keskisuomalainen 16.9.2011

"Tarina siitä, että kaikki ei ole mahdollista" Suur-Keuruu 16.9.2011

Arvio KSML 18.9.2011

Huoneteatterin Lauri Laakso on Clintimpi kuin Eastwood itse, Suur-Jyväskylän lehti 2.11.2011


 CAROLYN
"Minä vaan ihmettelen miksei äiti koskaan kertonut minulle. Äitihän soitti kerran viikossa."

Sari Honkonen on harrastanut teatteria mm. Jyväskylän Työväenteatterin riveissä ja ollut avustajana Jyväskylän kaupunginteatterissa. Viimeisimmät roolit olivat Niskavuoren Hetassa ja Ruumis myytävänä -näytelmissä. Päätyönään Sari toimii sosiaalialalla.

 


MICHAEL
"Minä arvasin, ettei se voinut olla äidin päähänpisto. Joku renttu sai hänen päänsä sekaisin."

Antti Suora on Jyväskyläläinen free lance -näyttelijä, joka on toiminut myös mm. tuottajana, dramaturgina ja valosuunnittelijana. Kesällä Anttia nähtiin Teatterikoneen Koiratorpan keisari -näytelmässä ja Teatteriseurue Piin Karusellissa.

 


RICHARD
"Miten ihmeessä aiot saada aikasi kulumaan, kun lapsetkin ovat poissa?"

Matti Sipilä esiintyi ensimmäistä kertaa Huoneteatterilla jo vuonna 1961 Pikku Pietarin pihassa. Teatterin   tekemisessä oli välillä pitkä tauko, kunnes kesällä 2010 Matti oli mukana Ränssin kesäteatterin Tuplavahinko – näytelmässä.

 

 


FRANCESCA

"Mikä siunattu rauha. Ikävä sanoa, mutta maltoin tuskin odottaa lähtöänne. Neljä päivää, yksin minun."

Satu Olkkonen on Multialla asuva draamakasvatuksen opettaja, joka valmistelee Teatterikorkeakoulun esittävien taiteiden tutkimusyksikössä väitöskirjaa äänenkäytön opettamisesta. Olkkonen on työskennellyt yliopisto-opettajana ja Työväen Näyttämöiden Liiton luottamushenkilönä. Kouluttajatehtäviensä ohessa hän on itse harrastanut näyttelemistä yli kahden vuosikymmenen ajan.


ROBERT
"Tällaisen varmuuden voi saada vain kerran elämässään."

Lauri Laakso toimii päätyökseen Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan professorina. Harrastajateattereissa hän on näytellyt lukuisissa eri produktioissa, viimeisimpinä Huoneteatterin kevään 2011 näytelmä Suurenmoista sekä kesällä Ränssin kievarissa esitetty Nuoruustango.

288

Flamenconäytös Jyväskylän Flamencoyhdistyksen flamenconäytös! Lavalla yhdistyksen kaikki koreografiaryhmät, opettajat sekä Flamante. Luvassa niin flamencon iloisempia lajeja kuin sen syvempiä muotoja. Flamengon hengen mukaan esitys kulkee tunteesta ja tunnelmasta toiseen. Lisätietoja: www.flamencojyvaskyla.fi  

80

VARJOJEN MAA

ENSI-ILTA Huoneteatterissa 2.10.2004 ja Uudenkaupungin teatterissa 15.1.2005 (yhteistuotanto)

Käsikirjoittaja: William Nicholson
Ohjaaja: Tiina Luhtaniemi
Tuottaja: Raili Kivelä
Rooleissa: Satu Olkkonen, Sipriina Kauranen, Jukka Tyrväinen, Jussi Myllymäki

Varjojen maa kertoo Narnia -sarjan luojan C. S. Lewisin koskettavasta elämänvaiheesta: erakkoluonteinen brittiälykkö antautuu kohtaamaan nuoremman ja avoimemman amerikkalaisnaisen, Joyn sekä hänen salaisuutta kantavan poikansa - ja jokin liikahtaa. Esitys on hienovireinen matka yksinäisyyteen, nähdyksi tulemiseen ja luopumiseen.

Varjojen maa valittiin satojen esitysten joukosta Työväen näyttämöpäiville edustamaan Keski-Suomea.

81

ALASTONKUVIA

ENSI-ILTA 20.10.2007
(Viimeiset esitykset tammikuussa 2008)

Käsikirjoitus: Mark Ravenhill
Ohjaaja: Antti Viitamäki

 

Mark Ravenhillin raju ja konstailematon kirjoitus- ja ohjaustyyli on ansainnut hänelle maineen teatteritaiteen kauhukakarana. Alastonkuvia on hänen viides näytelmänsä (kantaesitys 1999) ja jatkaa totutulla linjalla. Näytelmä on koruton kuvaus kuudesta toisiinsa kietoutuvasta ihmiskohtalosta Lontoon likaisilla kaduilla - maailmassa, jossa huumeet, väkivalta, dekadenssi ja syrjaytyneisyys yhteiskunnasta hallitsevat juurettomien ihmisten juuretonta elämää.

Alastonkuvia pääsi ainoana jyväskyläläisenä Työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin 2008 ja voitti tapahtumassa kiertopalkinnon yleisön suosikkina. Lisäksi esitys osallistui Latvian Neata-teatteripäiville Riikassa syksyllä 2008.

 

"Huoneteatteri tarjoaa Alastonkuvillaan tämän syksyn mielenkiintoisimman näytelmän Jyväskylässä"  -Suur-Jyväskylän lehti

 

"Vaimentuen vahvistuvat sävyt sopivat erinomaisella tavalla juuri Huoneteatterin intiimiin miljööseen ja atmosfääriin."  -Keskisuomalainen

82

ANNA LIISA

ENSI-ILTA 1.2.2002

Käsikirjoitus: Minna Canth
Ohjaus ja sovitus: Janne Lahtia

Minna Canth (1844-1897) otti aktiivisesti osaa aikansa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viimeiseksi jääneessä näytelmässään Anna Liisa (1895) kirjailija piirtää tarkan psykologisen kuvan nuoren naisen sisäisestä kamppailusta.

Huoneteatterin uudessa, nykyaikasessa sovituksessa tapahtumat sijoittuvat pieneen kuntaan jossain Keski-Suomessa. Anna Liisa on menossa naimisiin uuden miesystävänsä kanssa. Elämä näyttää hymyilevän. Anna Liisan mieltä painaa kuitenkin raskas syyllisyys. Miten hän voisi jatkaa elämäänsä? Mistä hän saisi voimaa syntyä uudestaan ja astua rohkeasti kohti tulevaisuutta? Mitä merkitsevät usko, toivo ja rakkaus?

"Anna Liisa, sinun ei tarvitse yrittää olla hyvä. Sinä olet ilman sitä ilmankin. Sinä et osaa olla muuta kuin hyvä."

Lavastus: Katja Pakarinen
Puvustus: Riina Hirvonen
Valot: Tarja Kinnunen
Äänisuunnittelu: Työryhmä
Valokuvat: Tuomo Björksten
Juliste ja käsiohjelma: Anna Mielonen
Tuottaja: Tanja Tarkiainen

ROOLEISSA:
Anna Liisa Kortesuo: Tiina-Maria Osola
Pirkko Kortesuo, sisko: Elisa Keisanen
Antti Kortesuo, isä, kauppias: V-P Rapo
Riikka Kortesuo, äiti: Riikka Suomalainen
Johannes Kivimaa, nykyinen sulhanen: Jukka Vertainen
Mikko Husso, entinen sulhanen: Pertti Huovinen
Marjatta Husso, Mikon äiti: Siru Kovala
Saara Mäkelä, pappi: Leena Kuorelahti

84

CASANOVA JA EROKSEN MEKANIIKKA

ENSI-ILTA 23.3.2002

Käsikirjoitus ja dramatisointi: Hannu Waarala
Ohjaus: Seppo Lintunen

ROOLEISSA:
Casanova: Kari Otollinen
Franceska: Anna-Mari Vehviläinen
Casanovan äiti: Sirkka Penttinen

Traagis-ironis-eroottinen absurdi komedia miehestä, joka toteuttaa elämässään pyyde-luonnetta katkeraan loppuun saakka.

Esitykselle kimmokkeen on antanut Casanovan klassinen, kaksi osainen muistelma teos 'Casanovan muistelmat' 1700-luvun Venetsiasta. Erityisesti näytelmän keskiössä on on episodi Casanovan vankilapaon jälkeisestä kolmiodraamasta, jossa osapuolina ovat vanha kuoleva aatelisherra ja loukattu aviomies, hänen nuori ja hehkeä vaimonsa ja maastakarkoituksen uhan alla elävä sankarimatkailija Casanova, kirjailija ja elämänfilosofi. Tämä tapahtuma tunnetaan kirjallisuussa, ja mm. Unkarilaisen Sandor Marain romaanissa 'Casanovan ainoa rakkaus', episodina, jossa naamiaisiin valmistautuva Casanova kohtaa psykologisella tasolla ensi kerran oman raadollisen itsensä, maskinsa ja naamionsa todellisen haurauden, itsepetoksen kauheuden ja syvän kosmisen yksinäisyyden. Salaisessa kohtaamisessa, naamiaistilanteessa neito pukeutuu mieheksi ja Casanova koristautuu naiseksi, mutta rakkaus on jo jättänyt heidät! Jäljellä on vain menetetyn rakkauden rippi, 'tunteen dekonstruktio'. Lopulta erotiikkakin on pelkkää pakkopullaa!

Näytelmässä on tarpeellisessa määrin viitteitä myöskin muuhun Casanova-kirjallisuuteen ja tematiikkaan sekä yhteyksiä myöskin Fellinin Casanova-elokuvaan, traagismekaanisiin asetelmiin. Oleellista tässä on kuitenkin Eroksen ja intohimon tutkiminen. Myös Casanovan julman ja kyynisen äidin rooli nousee esityksessä keskeiseksi näkökulmaksi. Eräällä tavalla kaikki näytelmässä esiintyvä on päähenkilön kuvitelmaa. Siksi kaikki muut roolihahmot ovat enemmän tai vähemmän torsoja (äiti hahmo) tai idealisoituja (Franceska) hahmoja.

Esityksen tyylissä on tavoiteltu absurditeettia ja 'mahdotonta', liioittelun kauneutta: elämän pyyde-luonteen sokeus saa henkilöissä surrealistiset, megalomaaniset mitat. Tämä heijastuu erityisesti näytelmän puheenparsiin, tyhjään retoriikkaan, jota näytelmässä onkin enemmän kuin toimintaa. Itse Casanovan rooli (mittatilaustyönä Kari Otolliselle) nautinto-filosofian ytimessä on näytelmän ajatuksellinen ja emotionaalinen keskus.

83

BERNARDA ALBAN TALO

ENSI-ILTA 12.9.2003

Käsikirjoitus: Federico Garcia Lorca
Dramatisointi & ohjaus: Anna-Mari Laulumaa

Näytelmä juhlistaa huoneteatterin 45-vuotista taivalta. Aikaisemmin näytelmää on esitetty 25-vuotisjuhlien yhteydessä. Tällä kertaa tunnelmaa tehostetaan flamencon avulla, Bernardan tyttäret ovat Jyväskylän flamenco-yhdistyksen jäseniä. Yhteistyöstä produktiossa kertoo myös puvustus, joka on tehty ammattikorkean päättötyönä, taloudellisesti huomattavaa avustusta on saatu Teatterinaiset ry:ltä. Lisäksi näytelmässä on mukana huoneteatterilaisia pitkältä aikaväliltä, vanhimman ja nuorimman ikäero on lähes 70 vuotta.

Itse tarina kertoo juuri leskeksi jääneestä Bernarda Albasta sekä siitä, miten hänen viisi naimatonta tytärtään kaipaavat rakkautta äitinsä varjossa. Herkkyydestään tunnettu Garcia Lorca (runoilija 1900-luvun alun espanjasta) on rakentanut draamansa naishahmojen varaan, joten naisnäyttelijät saavat tilaisuuden osoittaa voimaansa (mm. Anna-Maija Hilpinen, Lahja Huuska, Sinikka Pasanen). Miehet eivät lavalla näy mutta heillä on roolinsa näytelmän toteutuksessa, ilman heitä tuskin mitään näkyisi tai kuuluisi. Esitys vahvoine musiikkeineen, tanssin, visuaalisuuden ja rajun tarinan kautta tarjoaa vahvan esteettisen teatterikokemuksen.

Koreografia ja musiikin valinta: Leena Mikkola, Leena Järvinen
Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Lavasteiden rakennus: Matti Liimatainen
Puvustus: Elina Ahonen
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Maskeeraus: Hanna Piispanen
Valot: Arto Saarelainen
Tekniikan ajaja:
Meri Ekola
Ääninauhan koosto: Antti Vanhanen
Graafinen sunnittelu: Pekka Rita
Valokuvaaja: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Järjestäjä: Helena Hietavala
Tarpeiston hoitajat:
Aino Leppänen, Hanna Parry
Tuottaja: Raili Kivelä
Suomennos: Pentti Saaritsa


Tässä prosessissa on paljon hyviä sattumia. Aikanaan harmitti, kun Huoneteatterin johtokunta siirsi tarjoustani, koska edellisestä versiosta oli "niin vähän aikaa". Se oli onni, sillä siten Mikkolan Leena ehti kuulla aikeistani ja kertoa, että hän on pitkään miettinyt Bernardasta tanssiversiota ja kuunellut mielimusiikkiaan sillä korvalla. Tässä yhdistyy osaamista eri aloilta ja useammalta vuosikymmeneltä. Jokainen on antanut omaa erityistä osaamistaan, jotta tämä esitys on voinut syntyä näin oman näköisekseen. Minulle on ollut tärkeä mahdollisuus tutkia muotokieltä: miten tunne ilmaistaan liikkeen, äänen ja toiminnan kautta. Teemoista tärkeimmältä tuntuu juuri nyt ajatus sisimmässämme olevasta talosta. Sieltä me itse kukin koetamme uskaltaa lähteä elämään. Kuolema kohtaa meidät jokatapauksessa. Elämän haaste on uskaltaa elää.

- Anna-Mari Laulumaa -

85

HÖLMÖLÄISTARINOITA

ENSI-ILTA 10.4.2002

Dramatisointi ja ohjaus: Ari Laiho
Puvustus: Päivi Lukkarinen + työryhmä
Lavastus: Päivi Lukkarinen + työryhmä
Musiikki: Sakari Saukkonen
Valot: Arto Saarelainen ja Kari Makkonen
Juliste: Jarmo Lintunen ja Ari Laiho
Käsiohjelma: Tuija Marjakoski
Valokuvat: Tuomo Björksten

Hölmöläiset valtaavat näyttämön Huoneteatterin uudessa koko perheen näytelmässä. Hölmölän väen päällimmäiset ongelmat ovat kaikille arkisen tutut. Katto pitää saada päälle ja ruokaa mahaan.

Ongelmien ratkaisu käy hölmöläiseen tapaan. Yrityksen puutteesta ei voi moittia, mutta lopputulos ei välttämättä ole ihan toivottu. Hölmöläisten yhteishenkeen ja iloiseen elämänasenteeseen vastoinkäymiset eivät kuitenkaan vaikuta.

Huoneteatterin hölmöläistarinoissa rakennetaan hölmöläisten taloa huumorilla ja musiikin säestyksellä. Tutuista tarinoista, lasten loruista ja nykymaailman ilmiöistä on sekoitettu hyväntuulinen tarina, joka omalla tavallaan siirtää kansanperinnettä uusille sukupolville.
Hölmöläistarinoita sopii kaiken ikäisille, suositus alaikärajaksi on neljä vuotta.

ROOLEISSA:
Hölmöläisakka 1:
Helvi Kangas
Hölmöläisakka 2: Sari Nissinen
Hölmöläisukko 1: Jukka Janhonen
Hölmöläisukko 2: Lauri Laakso
Matti: Topias Lattu
MC pappatunturi: Sakari Saukkonen
Tyttö metsässä: Sanni Laiho, Iida Laiho ja Roosa Saukkonen

298

299

300

308

 

Saanko puhua?

Ensi-ilta pe 9.5.2014

 

Syrjäytynyt, syrjäytetty, syrjään vetäytynyt

 

”Paljon porua, vähän villoja”, tiesi vanha kansa. Syrjäytymisestä puhutaan paljon. Valtiovalta on 

rakentanut nuorisotakuun ja koulutuksen järjestäjät puhuvat koko ikäluokan haltuunotosta. Mutta 

yhä moni nuori ei jaksa nosta vuoteestaan, moni kieltäytyy syömästä tai viiltelee itseään, moni ei 

saa töitä tai asuntoa, vanhukset taantuvat yksinäisyyttään. 

 

Tämän projektin nuoret halusivat kuitenkin kyseenalaistaa koko syrjäytyjän käsitteen. Lukuvuonna 

2013 – 2014 lyseolaiset lähtivät tutkimaan sitä kahdella rintamalla: lyhytelokuvien (Sed vitae –

hankkeessa) ja näytelmän keinoin. Saanko puhua? on tulos tuolta tutkimusmatkalta. 

Vuoden 2013 Lyseon yo Vilma Virénius lähti vetämään käsikirjoitustiimiä, joka pohti 

syrjäytymistä ja sen kuvaamista moninaisin keinoin. Halusin käsikirjoitustiimille nuoren vetäjän, 

jotta keski-ikäisen ajatukset eivät sotkisi nuorten tapaa hahmottaa teemaa. Käsikirjoitustiimi kokosi 

blogiin ideoilta kaikilta ja loi niiden pohjalta näytelämän henkilögallerian ja perusajatukset. Nuoret 

kirjoittaivat myös monet kohtauksista, joista sitten dramatisoin kokonaisuuden mahdollisimman 

autenttisesti nuorten ajatusten pohjalta. 

 

Alusta alkaen nuorille oli selvää, että he eivät halua tehdä näytelmää, jossa yleisön syliin 

vyörytetään nuorten pahoinvointi ja näytetään, miten yhteiskunta pudottaa heikot rattailtaan. 

Jokainen tämän projektin nuorista tuntee niitä nuoria, jotka ovat jääneet valtavirrasta syrjään – 

syystä tai toisesta. Moni itse ryhmässäkin tunnistaa joutuvansa syrjäytymisuhan alla, jos vain jokin 

arjessa pettää. Kuka oikeastaan on syrjäytynyt? Miksi joku ei kestä paineita tai kykene lunastamaan 

paikkaansa yhteiskunnassa? Näytelmässä on neljä selkeästi syrjään joutunutta tai syrjään vetäytyvää 

hahmoa, mutta eri kohtauksissa nähdään, miten läheltä syrjäytyminen pyyhkäisee niitäkin, jotka 

näyttävät olevan kiinni elämässä. 

 

 

 

Nuoret totesivat, että syrjään jääminen on monikasvoista ja että me usein kieltäydymme näkemästä 

sen ensi oireita. How do you do? –kulttuuri on saavuttanut meidätkin. Vaikka aiemmin 

suomalaisille naurettiin, kun Mitä kuuluu? –kysymykseen lähdettiin vastaamaan juurta jaksain, 

käsikirjoitustiimi totesi, että pahoinvointi usein johtuu siitä, että emme oikeasti saa puhua niistä 

asioista, jotka sysäävät milloin kenetkin nurkkaan Siitä näytelmän nimi: Saanko puhua ongelmistani 

vai pitääkö minun vastata ”Hyvää päivää, kirvesvartta”? ”Mites tässä”/”Ihan kivasti”/”Ei 

kummempia” – kuulostaa pelottavan tutulta. 

 

Sekä Huoneteatterilla että Lyseossa syrjäytymistä vastaan on taisteltu monin tavoin. Moni 

ongelmiin joutunut on sanonut, että vahva yhteishenki ja usein juuri moninaiset taideprojektimme 

ovat olleet pelastusrengas, jonka kautta motivoitumaton tai ahdistunut nuori onkin kyennyt 

löytämään joukon, johon kuulua. Periaatteemme on ollut, että jokaiselle halukkaalle kirjoitetaan 

rooli. Niin tälläkin kertaa, vaikka näytelmästä saisi ytimekkäämmän ja helpomman harjoitella, jos 

puherooleja ei olisi yli kolmeakymmentä kuten taas kerran. Mutta ketään ei jätetä syrjään, myös 

kulissin takana toimivat tietävät olevansa korvaamattoman arvokkaita, vaikka yleisö ei näe heitä 

vaan vain heidän kädenjälkensä. 

 

Hyvä yleisö, toivon, että se vahva yhdessä tekemisen henki, joka vuosi vuodelta auttaa meitä 

opettajia jaksamaan näitä aikaa vieviä projekteja, välittyy teillekin. Toivon, että kuulette sen, mitä 

nuoret haluavat sanoa: ”Nähkää ihmiset yksilöinä, ei tilastossa numeroina.”

Tämä näytelmä on totisesti syntynyt yhteisestä tekemisestä ja opettanut meille kaikille paljon paitsi 

teatterin tekemisestä myös ihmissuhteista, syrjään joutumisesta ja vetäytymisestä…ylipäätään siitä, 

mitä on olla ihminen ja kuinka siinä voimme toisiamme kantaan.

 

Raili Kivelä, 

ohjaaja, Jyväskylän Huoneteatteri; 

teatteriopettaja, Jyväskylän Lyseon lukio

 

 

 

Tiimityöskentelyä ja mentorointia

 

Tänä vuonna kokeilimme entistä tiukemmin tiimityöskentelyä osana OPH:n Tiimilukiohanketta,

jonka taloudellisesta tuesta kiitämme sekä itse hanketta että sen koordinaattoria Risto Sarvilinnaa,

joka itsekin Huoneteatterissa toimineena ymmärsi, miten ulkopuolinen tuki auttaa. Kaikkiaan

kahdeksan eri vastuualueen tiimiä, joista musatiimi jakautui vielä omiin tiimeihinsä, on huolehtinut

opiskelijan johdolla kaikesta taustatyöstä tuottamisesta lavastamiseen ja säveltämiseen. Keskeisenä

oppimisymäristönä ovat olleet teatteritilan lisäksi eri tiimien Facebook-ryhmät sekä muut

sosiaalisen median kanavat. Vaikka näyttelijät eivät toimineet tiimiperiaattella, harjoituksissakin

näyttelijät ja taustaväki ovat antaneet aktiivisesti oivaltavaa vertaispalautetta toisilleen.

Tiimien mentoreiksi saimme myös kaksi kovanluokan ammattilaista: valokuvaaja Hanna-Kaisa

Hämäläisen avaamaan ajatuksia kuvien merkityksestä sekä Tua Hautamäen, pukusuunnittelijalavastajan

Savonlinnan teatterista opastamaan skenografian suunnitteluprosessissa. Molemmat

muistelivat, miten tärkeä osa heidän kasvamistaan aikanaan oli toimiminen Huoneteatterin

nuorisoryhmässä.

 

Lyseossa rinnakkain näytelmän tekemisen kanssa syrjäytymisen teemaa on syventänyt Sed vitae –

elämää varten –hankkeen toiminta. Lyseolaiset ja kumppanuuskoululaisemme Burkina Fasossa ovat

vuoden aikana tehneet lyhytelokuvia, joissa he ovat tutkineet, mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan ja

mikä voi pelastaa tahattomalta syrjään joutumiselta. Mentoriksi saimme sydämenviisaan

dokumentaristin Kiti Luostarisen, jota tässä kiitämme monista oivalluttavista keskusteluista, jotka

ovat vaikuttaneet tähän näytelmäänkin. Jokaisen olisi hyvä kysyä itseltään kysymys, jonka ääreen

Kiti meidät projektin alussa pani: Mitä sellaista voisi tapahtua, että sinä itse syrjäytyisit? Lukiolaiset

ja heidän opettajansa totesivat, että se voisi olla hyvinkin pienestä kiinni.

 

 

 

Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen (Ihmepeili)

Lehdistökuvat: http://www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/Saanko-puhua-/

Lisätietoa nuorten blogista: http://saankopuhua.blogspot.fi/

 

309

MIeskuoro Sirkkojen ja Jyväskylän Huoneteatterin yhteinen esitys Keski-Suomen Osuuspankin 110-vuotisjuhlaan 1.10.2013

Esityksen käsiohjelma

310

86

KAKSI SISARTA

Anton Tsehov
ENSI-ILTA 16.3.2007

Ohjaus ja käsikirjoitus: Juha Hurme
Sävellys: Marianne Oivo

Jyväskylän Huoneteatteriin palaava Juha Hurme todistaa jälleen olevansa maineensa veroinen syvälukija ja muodon tunnistaja, yhdessä Marianne Oivon kanssa on Anton Tsehovin teoksesta syntynyt varsinainen musikaali. Huoneteatteri jatkaa kunniakasta, yleison kiittämää linjaansa venäläisten klassikoiden tulkitsijana. Tsehov tunsi ihmisen perusteellisesti ruumiineen ja sieluineen.

Tämä asiantuntemus yhdistettynä huikeaan kirjalliseen kykyyn tuotti maailmankirjallisuutta: kumouksellisia komedioita ja pirullisen takkoja novelleja.

Näytelmän käsikirjoitus perustuu novelliin Taitelijan tarina, jossa inspiraationsa, apurahansa ja elämänilonsa menettänyt kuvataiteilija tutustuu sattuman kautta Voltsaninovan sisaruksiin, toimeliaaseen Lindaan ja unelmissa elävään Zenjaan, ajautuen itse tilanteeseen jossa kaivattaisiin tahdonvoimaa ja ratkaisukykyä. Kumpaakaan näistä päähenkilöllämme ei kuitenkaan ole kehuttavasti jäljellä.

"Tsehov on yllättävän hauska ja yllättävän yllättävä. Näennäisen tapahtumattomuuden ja arkisen oleilun alla kuohuu. Väkevät pohjavirrat ovat kalvaneet pohjan ohueksi. Se voi murtua millä hetkellä hyvänsä." - Juha Hurme -

Näytelmässä nähtiin niin kokeneita harrastajia kuin ammattinäyttelijöitäkin, kaikkien ääni teki kunniaa teokselle.

87

 

KARHU SULLA SULHASESI

Rytminvaihtoa-kulttuuriprojekti

 

Maailman ensi-ilta 6.12.2005 Ouagadougoussa, Burkina Fasossa
Suomen ensi-ilta 6.1.2006 Huoneteatterilla

 


Huoneteatterin nuorisoryhmä esittää tulkintansa muinaisesta karhunpeijaisriitistä ja kertoo terveisiä Länsi-Afrikasta. Jyväskylän Lyseon lukion kanssa yhteistyössä toteutettu esitys ''Karhu sulla sulhasesi'' on monivuotista Rytminvaihtoa-kulttuuriprojektia, jonka yhtenä huipennuksena nuoret kävivät Burkina Fasossa esittämässä kuvaelman karhunpeijaisista. Esitys sisältää muistoja, tansseja, rummutusta ja kuvia Länsi-Afrikasta.

88

KIELLETTY PUHEENAIHE

ENSI-ILTA 21.4.2006

 

Säveltäjä: Juha Holma
Sanoitus (pääasiallisesti): Erkki Teittinen
Ohjaus, dramatisointi ja kipulaulujen tekstit: Raili Kivelä
Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Valot: Meri Ekola
Koreografia: Anne Joutsimäki
Esittäjinä: Jyväskylän Huoneteatteri & lauluyhtye KaruSointi

Kielletty puheenaihe on näytelmä, jossa miehet laulavat äänissä. Silti se ei ole ooppera, ei edes saippuaooppera, vaikka lavastus on tehty kierrättämällä sampoopulloja. Se on kielletty puheenaihe: Sählyporukka pakenee määrittelyn ja kiireen maailmaa mökkitalkoisiin joissa tehdyistä asioista ei puhuta. "Se on sovittu!". Kun tunteista ei saa puhua, niistä pitää laulaa. Isoja miehiä liikuttaa höyhenen kevyt koreografia.

Ekstra-infoa: Lauluyhtye KaruSointi on vuonna 1997 muutamasta Jyväskylän oopperakuorossa laulaneesta miehestä alkunsa saanut ryhmä, joka on vuosien varrella pitänyt sisällään 6-10 laulajaa kerrallaan. Ohjelmisto koostuu pääosin pop-musiikista, mutta tuttua on myös perinteinen mieskuoro- ja kirkkomusiikki.

89

MATKALIPPU UTOPIAAN

ENSI-ILTA 27.9.2002

Käsikirjoitus: Robert Sheckley
Ohjaus: Esa Valkila

Pienoisnäytelmä Matkalippu utopiaan perustuu amerikkalaisen Robert Sheckleyn 1950-luvulla kirjoittamaan scifi-novelliin. Se on terävä satiiri ihanneyhteiskunnasta ja ihmisen toiveista. Se on samalla myös hulvaton science fictionin parodia, jossa osansa saavat niin kukoistava robottiteollisuus kuin avaruusaluksissa galaksia kyntävät karskit miehetkin.

Kaiken takana on kuitenkin vakavaa pohdintaa: Eikö ole parempi pyrkiä kohti täydellisyyttä kuin saavuttaa se? Näytelmän päähenkilö robottisuunnittelija Marwin Goodman löytää yhteiskunnan, josta ei löydy rikollisuutta. Ei, koska se on laillistettu. Ei köyhyyttä, koska kaikki varastavat. Työpaikassaan hän joutuu käyttämään koko Maan asukkaan kekseliäisyytensä kehitellessään entistä kehnompia tuotteita. Goodman joutuu miettimään, onko Tranai utopia vai planeetanlaajuinen hullujen huone?

Esityksen yhteydessä lämpiössä esittäytyy myös Jyväskylän science fiction-seura, joka muuten kokoontuu kuukausittain Huoneteatterilla.

312

318

PHOBOS JA DEIMOS — PELKO TULEE UNIIN

Ensi-ilta 20.2.2015

Elina on uhri. Kylmä maailma unohti hänet kylmien unien keskelle. Hän taisteli niistä pois, hän voitti pelkonsa. Nyt unet ovat palanneet — miksi?

Väkivallan uhri kantaa kokemustensa pitkää laahusta vuosien ja vuosikymmenten ajan. Kokemukset eivät unohdu hetkessä, vaan niiden aiheuttamat pelot määrittävät häntä monin eri tavoin. Pelot estävät toimimasta, pahimmillaan vieraannuttavat yhteisöstä. Minkälaisia jälkiä pelko ja kauhu jättävät? Miten eri tavoin pelkoja voi käsittelä ja niistä selvitä?

Antti Viitamäen kirjoittama ja ohjaama, syvälle ihmismieleen kurkottava Phobos ja Deimos on tarina naisiin kohdistuvasta väkivallasta, pelon lamauttavasta vaikutuksesta ja yksin jäämisestä, mutta myös selviytymisestä ja toivosta. Epätäydellisessä maailmassa, suurimmankin pelon keskellä, ihminen voi kyetä johonkin hyvään.

Vuonna 2008 Viitamäki ohjasi Huoneteatterille Mark Ravenhillin Alastonkuvia. Näytelmä voitti Työväen Näyttämöpäivien yleisöäänestyksen ja se esitettiin myös Riikan kansainvälisillä harrastajateatterifestivaaleilla. Seuraavana syksynä Viitamäki toi Huoneteatterin lavalle Harold Pinterin psykologisen draaman Silloin ennen, joka oli arvostelumenestys.

Viitamäen kirjallinen tuotanto sisältää lukuisia dramatisointeja (mm. Dostojevskin Idiootti ja Turusen Kivenpyörittäjän kylä), kolme musikaalia, komedioita ja jopa dekkarinäytelmän. Nyt kantaesityksensä saava Phobos ja Deimos on ensimmäinen täysin oma koko illan draama.

Luvassa on vahva ja visuaalisesti vaikuttava esitys, joka tarttuu käteesi ja vie pimeyteen — mutta ei päästä irti.

Keskustelutilaisuuksia

Huoneteatteri jatkaa suosittuja "kirjallisten salonkien" -sarjaansa, kutsumalla asiantuntijoita keskustelemaan näytelmän teemoista yleisön ja työryhmän kanssa. 

Ensimmäinen 12.4. keskustelun teemana on väkivallan uhrin selviämisstrategiat ja läheisväkivalta. Asiantuntijoina ovat Perheasiain neuvottelukeskuksen neuvojat Merja Kangas ja Kirsti Pasanen. 

Toisen 19.4. keskustelun teemana on väkivallan uhrien kokemukset ja selviämisstrategiat. Paikalla keskustelemassa Hannele Järvinen, sekä Pirkko Sironen kriisikeskus Mobilesta. Tilaisuuden jälkeen on myös mahdollisuus keskustella yksityisesti.

Tilaisuudet järjestetään sunnuntain esityksien jälkeen n. klo 17.15. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sinne kutsutaan aiheesta kiinnostuneita, vaikka näytelmän olisi jo nähnyt tai menisi katsomaan vasta myöhemmin. Paikalla on myös käsikirjoittaja-ohjaaja Antti Viitamäki sekä näyttelijöitä, jotka kertovat teeman työstämistä näytelmäksi ja roolihahmojen rakentamisesta.

WINGS TO FLY - HAAVEILLE SIIVET 

Phobos ja Deimos - pelko tulee uniin on osa Planin Suomen taiteilijoiden Wings to fly - Haaveille siivet -kampanjaa. Wings to fly - haaveille siivet on taiteilijalähtöinen projekti, joka sai alkunsa Katriina Honkasen ideasta yhdistää eri alojen taiteilijat luomaan verkoston naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Huoneteatteri antaa tukensa kampanjalle lahjoittamalla Phoboksen ja Deimoksen narikkatulot lastenoikeusjärjestö Planin työhön. Tuotot menevät kehitysmaiden tyttöjen suojelemiseksi ja kouluttamiseksi.

Wings to fly on vuoden mittainen projekti, jonka aikana taiteilijat eri puolilla Suomea tuottavat erilaisia tapahtumia aiheena naisiin kohdistuva väkivalta sen kaikissa muodoissa niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tarkoitus on kertoa koulutuksen ja asenneilmapiirin muutoksen tärkeydestä.

Tavoitteena projektilla on tehdä asia näkyväksi ja kerätä rahaa koulutukseen ja koulunkäynnin mahdollistamiseen – antaa tytöille ja naisille siivet, joilla lentää. Mukana projektissa on Plan Suomi (Plan Finland). Lisää: www.plan.fi/wings-to-fly

Työryhmä

Teksti, ohjaus ja musiikki: Antti Viitamäki
Lavastus: Kristiina Lempiäinen-Trzaska
Puvustus: Anniina Kärkkäinen
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen, Roope Jormakka
Rooleissa:

  • Mari Rouvala
  • Jari Määttä
  • Siru Kovala
  • Paavo Kovanen
  • Petra Luukkainen
  • Sari Tammela
  • Esa Valkila
  • Joni Hyvönen
  • Reetta Inkeroinen
  • Tea Pajukanta
  • Joonas Pänkäläinen
  • Tapani Tuomikoski
  • Outi Hautanen
  • Tuula Mikkellsson
  • Milka Piipponen
  • Henna Salonen
  • Helena Sauranen
  • Waldemar Suurkari

Ohjaajan assistentti: Milka Piipponen
Maskeeraus: Tea Pajukanta +työryhmä
Puvustuksen toteutus: Roosa Berg & Mari Hintikka

Lavastustyöryhmä

  • Miia Huttu
  • Tanja Flyktman
  • Tuija Kyyrä 
  • Johanna Lampinen
  • Pia Tuononen
  • Sirkka Vuoksenranta
  • Waldemar Suurkari 
  • sekä Taitokeskus Aivian opiskelijat.


Tarpeisto

  • Milka Piipponen
  • Henna Salonen 
  • Waldemar Suurkari
  • +työryhmä


Tekniikan ajo: Satu Hokka & Anna Hänninen

Kuvat: Antti Viitamäki

Lehdistökuviin

Kriitiikit:

http://www.jylkkari.fi/2015/03/arvio-jyvaskylan-huoneteatteri-phobos-ja-deimos-pelko-tulee-uniin/

http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/huoneteatteri-phobos-ja-deimos-kantaesitys-2022015/1992107

Radio haastattelut:

http://www.radiokompassi.fi/uutiset/pelkoa-ja-kauhua-huoneteatterilla

http://www.radiojyvaskyla.fi/uutiset-ja-haastattelut/huoneteatterin-uusi-ensi-ilta-vie-syvalle/41/3395

 

 

321

Sekakuoro Kosken Laulu esittää:

Köyhän taivas

Käsikirjoitus/ohjaus Pilvi Honka

Kuorojohtaja Timo Laakso 

Äänet Konsta Vehkala

Valot Enu Tikander

Bändi Jaska Liimatainen, Janne Poikolainen, Janne Maunu, Harri Mäkinen

Liput 15 €. Yli 10 hlö ryhmäliput 13€/hlö.

Ennakkolippujen varaus: koskenlaulu@gmail.com/040 572 0654.

Lisätietoja www.koskenlaulu.com

Musiikkikomedia sai rahasta ja rahattomuudesta. Se sai ensi-iltansa 15.11.2014 Suolahdessa ja valtaa Huoneteatterin 28.1. klo 19. 

328

337

Mentalisti Pete Poskiparran täysin uusi sooloesitys, joka on entistäkin hauskempi ja hämmästyttävämpi. Mielenkääntäjä edustaa interaktiivista teatteria parhaimmillaan pitäen yleisön otteessaan alusta loppuun.

Vuoden taikuriksikin valittu Pete Poskiparta heittää Mielenkääntäjässä kaikki ässät pöytään. Lopputuloksena näet ja koet ajatustenlukua, ohjattua intuitiota ja muita mielenihmeitä.

Koko kakku kuorrutetaan huumorilla sekä uskomattomalla muistiesityksellä, jossa mentalisti näyttää mihin meidän aivot todella pystyvät, kun niitä todella harjoitetaan.

Pete Poskiparran saamat tunnustukset:

Vuoden Taikuri 2014
Emeritus Reijo Salminen Trofee 2013
Timo Tuomivaara - Palkinto 2007
Näyttämötaikuuden Suomen Mestari 2003
Close-up taikuuden SM - Hopeaa 2003
Arvonimitys Suomen Taikuri 2003
Ravintolataikuuden Suomen Mestari 2002

Mielenkääntäjä esityksen kesto 1 h 45 min, sis. väliajan.

Liput NetTicketistä!

342

Tankotanssikoulu Ready Set Polen kevätnäytös on Huoneteatterilla 28.5. klo 15 ja klo 18.

Lipunmyynti alkaa huhtikuussa tankotanssikoulun toimipisteillä sekä nettisivuilla www.readysetpole.fi. Lippujen hinnat ovat ennakkoon 12€/10€ ja ovelta 14€/12€. Edullisemmat hinnat koskevat opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä, Ready Set Polen jäseniä ja alle 12v. lapsia.

https://www.facebook.com/events/1342867942437532/

 

 

 

90

NAISEN VOIMA

ENSI-ILTA 20.4.2005

Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Teppo Kulmala

Nainen on erikoinen, mutta myös "tavallinen" kuin kuka tahansa; traaginen, koominen, ihmismielen ja maailmanmenon liikettä, järkytyksiä ja hyvän olon välähdyksiä todellistava hahmo. Toden ja illuusion, kehon ja ajatusten rajat sekoittuvat. Sieluntilat kuvastuvat myyttisinä hahmoina ja paikkoina johtaen - tässä ja nyt - kohti loputonta ratkaisua, jonka näytelmä haastaa tapahtumaan katsojan sielussa. Tarinassa vesi on hukuttanut naiselta lapsen. Suhde mieheen murenee. Yksityiset ja yleiset katastrofit salliva jumala on käsittämätön tuomari, mutta salatulla tavalla myös hyvänä läsnä.

Ohjaaja Teppo Kulmala on kirjoittanyt Naisen Voiman varta vasten näyttelijätär Teija Varikselle, musiikki on Bob Dylanin ja Simon & Garfunkelin.

91

REVIISORI

ENSI-ILTA 5.11.2004

Käsikirjoitus: Nikolai Gogol
Ohjaus ja sovitus: Jarmo Lintunen
Suomennos: Eino ja Jalo Kalima
Suomennoksen oikeudet: Näytelmäkulma

Nikolai Gogolin Reviisori on vauhdikas komedia, jossa irvaillaan ihmisten kaksinaamaisuudelle, rahanahneudelle ja korruptiolle. Näytelmä on kirjoitettu jo 1800-luvulla, mutta edelleen sen teemat ovat ajankohtaisia, ei tarvitse kauaskaan kurkistaa. Tarinassa tunkkaista pikkukaupunkia, joka sijaitsee jossain jumalan selän takana, hallitsee yksivaltaisesti kaupunginpäällikkö apunaan mielistelevä virkamiehistö. Tämä pitää sisällään nälkää, lahjuksia ja kyseenalaista opetusta kouluissa. Tapahtumat käynnistyvät kun selviää että kaupungin majatalossa asuu salaperäinen tuntematon nuori mies. Pelko on että mies on yksi Pietarin reviisoreista, jotka on lähetetty tarkistamaan kaupunkien asioiden hoitamista.

"Huoneteatterin ohjelmistopolitiikka säilyy kiinnostavana ja haastavana, ja niin myös venäläisklassikon tulo kaupunkiin on otettava vastaan tyytyväisin mielin"  – Teppo Kulmala, Keskisuomalainen.

"Ohjaaja Jarmo Lintunen on saanut näyttämölle vankat voimat. Vanha kokenut kaarti kehittelee mainiot kuviot 'sisäpiirin' kesken, eivätkä nuoretkaan kyvyt jätä tyhjiötä kentälle." – Paula Siltari, Keski-Suomen Viikkolehti.

Valosuunnittelu ja tekniikka: Arto Saarelainen
Puvustus: Liisa Eskola ja Laila Nurminen
Äänisuunnittelu: Ari Järvinen
Valojen ja äänten ajo: Tarja Kinnunen
Kampaukset: Riitta Ratilainen
Maskeeraus: Raija Selin
Tarpeisto: Iiris Vesala-Knuutinen
Tuottaja: Hannu Heikkinen
Lavastuksen suunnittelu ja toteutus: Taito-Aivian ja KSL-opintokeskuksen Tilasomistus-koulutuksen opiskelijat: Riitta Mäntynen, Tiina Kuustie, Marja Tuominen, Elina Laine, Sirpa Puttonen, Miia Vilhunen, Fanny Salmi, Emmi Kärkkäinen, Niina-Maria Karhu, Katja Kauppila, Katri Heiskanen ja Ilona Pehkonen
Ohjaava opettaja: Tiina Lempiäinen
Tekninen avustaja: Pertti Tuukkanen

ROOLEISSA:
Kaupunginpäällikkö: Jouni Huhtaniemi
Anna Andrejevna, hänen vaimonsa: Anna-Maija Hilpinen
Marja Antonovna, hänen tyttärensä: Siru Kovala
Piirituomari: Alpo Lievemaa
Sairaalan johtajatar: Anna-Kaisa Rita
Koulujen tarkastaja: Sirkka Penttinen
Postimestari: Timo Piiparinen
Tilanomistaja Dobtsinskij: Antti Klemi
Tilanomistaja Bobtsinskij: Esa Paukku
Ivan Aleksandrovits Hlestakov, pietarilainen virkamies: Pekka Virnes
Osip, edellisen palvelija: Tapio Myllylä
Santarmi: Tapio Myllylä

93

SUURIN ON RAKKAUS

Kevät 2003

Käsikirjoitus: Laura Ruohonen
Ohjaus: Tiina Luhtaniemi

Suurin on rakkaus-näytelmä kertoo intohimoisista ihmisistä, heidän suurista tavoitteistaan elämässä ja yhteiskunnassa. Isoja ihmisiä olivat Minna Canth, Juhani Aho ja Elisabeth Järnefelt, jotka elivät Suomessa, jota emme tahdo enää muistaakkaan... silti minä näen heidät hyvin ajankohtaisina ja tunnistettavina. Heidän elämässään oli jotain minua, minua koskettavaa ja minua askarruttavaa.

Mielestäni nämä suuret ihmiset ovat juuri inhimillisyydessään mielenkiintoisia ja heikkoudessaan rakastettavia. Ihailen heitä noiden ominaisuuksien vuoksi. Kadehdin tulenpalavaa Minnaa, viisasta ja lämmintä Elisabethia ja Jussi-parkaa, joka ei tahdo löytää paikkaansa. Toivon, että edes tämän näytelmän jälkeen tietäisin oikeasti ja syvällä itsessäni tosiasian – "suurin on rakkaus".

- Tiina Luhtaniemi -

354

Cooma Dance Academy -tanssinäytökset su 18.12.

Näytökset ovat su 18.12. klo 14.00, klo 16.00 ja klo 18.00.

Lippuja myydään ennalta ilmoitettuina ajankohtina Coomalla sekä ovelta tuntia ennen näytöksiä.  Liput 17€ aikuiset ja 12€ lapset (4-12 v.), alle 4v. ilmaiseksi mikäli istuvat vanhemman sylissä. Cooma Dance Academy

 

390

396

LASSEN MUUTTUVAT LAULUT Huoneteatterissa 15.12.2018 klo 14. Lauri Laakson kaikille avoin synttärimatinea. Lauluja 71 vuoden varrelta, Sinatrasta Brechtiin, iskelmästä operettiin. Säestäjänä Tuija Kiviranta.
Liput 10 euroa. Myydään ovella.


Kuva: Jarkko Mänttäri

 

94

TYKÖISTUVA TANGO

ENSI-ILTA 16.11.2001

Aino Suhola: Tyköistuva Tango -romaani (Atena Kustannus 1997)
Sovitus ja ohjaus: Jarmo Inkinen
Prologi, osa runosta Peilitanssi: Aaro Hellaakoski
Koreografia: Johanna Arposuo
Lavastustyöryhmä: Hannele Enervi-Niemelä, Aulis Kuusinen, Ahti Kärkkäinen, Jari Mansikkaviita ja Teppo Maukonen
Puvustus: Päivi Viitaharju
Ompelija: Riina Hirvonen
Valosuunnittelu: Ari Pöytäkangas
Äänisuunnittelu: Antti Vanhanen
Valojen ja äänten ajo: Tomi Ahonen ja Kimmo Suokas
Kuiskaaja: Anna-Kaisa Palonen
Meikkaus: Hanna Piispanen
Järjestäjät: Essi Kuula ja Maria Rimppi
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi ja Riitta Ratilainen
Valokuvat, juliste: Tuomo Björksten
Tuottaja, käsiohjelma ja juliste: Arja Kautto

Kirjan pariskunta Katri ja Pekka elävät nykyajassa keskitasoista työkeskeistä virkamieselämää. Aino Suhola kuvailee avioparia näin: "Katri on älykäs, napakka ja luova ihminen. Pekka on hyvä ihminen, tasapainoinen aviomies, joka menee aika pieneksi, kun ei saa yhteyttä vaimoonsa. Katrin verbaalisen ilotulituksen edessä Pekka on kuin mannaryyni kyykyssä." Hääpäivän kunniaksi tehtävä lomamatka on suhteen kannalta käänteentekevä. Päähenkilöt eivät tanssi tangoa yksin. Mukana ovat veli ja hänen vaimonsa, jotka tuovat ronskia huumoria näytelmään. Katrilla on onneksi sielun sukulaisia sekä täyspäisiä, jalat maassa kulkevia ystävättäriä, joiden kanssa elämän tahtia pohditaan.

Tangossa on mukana myös muita "tanssittajia". "Ihmistä katsotaan rohkeasti, mutta lempeästi'', sanoo Aino Suhola. Näytelmän jännite rakentuu rakkaudesta, joka on. Kumppanuus ja harmaan arjen siedätys korostuu. Katri ja Pekka ovat kuitenkin kuin tyköistuvat palat. Kirjailija toteaa että kumppanuudessakaan satoa ei saada, se tehdään. ''Ihmisellä on paitsi ajattelemisen myös tuntemisen lahja. Näytelmä muistuttaa, että pappi ei kysynyt 'rakastatko', vaan tahdotko rakastaa."

ROOLEISSA:
Katri, koulutoimenjohtaja: Anna-Maija Hilpinen
Pekka, Katrin kanssa 25 vuotta naimisissa ollut insinööri: Jari Mansikkaviita
Mariliina, Katrin ja Pekan tytär, lääket. yo | 2. tanssija prologissa | Väsynyt tarjoilija: Riitta Ratilainen
Katipauliina, Mariliinan tytär | Jalo-koira | Pieni Sini maantiellä: Taijatuuli Koskinen
Eläinlääkäri Reino, Pekan veli | 3. ravintolavieras | 4. väsynyt tanssija | Mies maantiellä: Aulis Kuusinen
Sibylla, Reinon puoliso | Mattilan Anniina | 3. tanssija prologissa | 2. väsynyt tanssija: Sirkka Penttinen
Prologi | Lahja Aakkula, adoptioäiti | 1. leidi lauteilla | Hovimestari | 1. väsynyt tanssija: Sinikka Pasanen
Eerika, Katrin ystävätär | 1. ravintolavieras | 3. väsynyt tanssija | Nainen maantiellä: Ulla-Maija Naappi
Johanna Leppo, Katrin ystävätär | 4. tanssija prologissa | 3. leidi lauteilla | 2. ravintolavieras: Maria Sunikka
Talousneuvos Tuppurainen | 6. väsynyt tanssija: Paavo Pasanen
Erityisopettaja Ari | 1. hiihtäjä | 4. ravintolavieras | 5. väsynyt tanssija: Ismo Kuorttinen
Muuan Don Juan | 2. hiihtäjä: Jarmo Humalajärvi
5. tanssija prologissa | Don Juanin daami: Johanna Arposuo

95

VANJA-ENO

ENSI-ILTA 16.9.2005

Käsikirjoitus: Anton Tsehov
Ohjaaja: Jussi Myllymäki
Suomenkielinen asu: Martti Pulakka
Sävellys: Jyrki Heikkilä
Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Puvustus: Eeva-Kaisa Kärkkäinen
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Apulaisohjaus: Raili Kivelä
Rooleissa: Kari Otollinen (30-vuotis taiteilijajuhla hänelle), Sinikka Pasanen, Anna-Kaisa Rita, Lauri Laakso, Jyri Ojansivu, Hanna Emaus, Anssi Lindel, Tuomas Lapinmäki

Näytelmä on komedia elämän raskaudesta. Jussi Myllymäen Vanja-enon ohjaus Jyväskylän Huoneteatterissa todistaa ainakin kaksi seikkaa Tsehovista: Ensiksi sen että Tsehov oli oikeassa nimittäessään näytelmiään komedioiksi, vaikka sitä on joskus ihmeteltykin. Toiseksi sen, että hänen tekstinsä on yhtä ajankohtainen nyt kuin sata vuotta sitten. Teemoina ovat ikuiset rakkauden kaipuu, miehen keski-iän kriisi, naiseksi herääminen, vanhuuden sietäminen, elämän tarkoituksettomuus sekä työn merkitys. Esiin nousee ajankohtaisia arvoja: alkoholisoitumisen vaara, masennus, köyhtyvä maaseutu..Näytelmä koskettaa todennäköisesti meistä jokaista jollain tasolla, mutta naurattaa, eihän ihmistä tai elämää voi ottaa liian vakavasti, itkun purkaus katsomossa johtuu vain siitä että katsoja sattuu olemaan ihminen.

Tekijä-tiimi on luonut näytelmään todellisen ajattomuuden tunteen musiikilla ja ilmeellä, vaikka modernisoinnista ei voida puhuakkaan, iättömyys on avainsana.

404

Teateriksen esitys perjantaina 24.5. klo 18
Teatteri Torstai: Ohan perheestä, kesto 35 min.
Vapaa pääsy.

Teatriksen ohjelma Huoneteatterilla 24.-26.5.: https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

410

Huoneteatterilla Taetris sunnuntaina 26.5. klo 9.30 Havis: Pysäkillä, kesto 60 min. Vapaa pääsy Teatriksen ohjelma Huoneteatterilla 24.-26.5.: https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

415

Keski-Suomen Rauhanpuolustajat järjestävät Rauhan Helmiä juhlan 24.8. klo 15-18 Huoneteatterilla. Juhlapuheen pitää Markku Kangaspuro. Musiikkia: Tummat sävelt, Blues Monger ja Velkan Kelkka.

 

97

MASENNUSTARINA

Kevät 2001
Outi Holck-Anna-Mari Laulumaa-Ristopekka Sarvilinna

Masennustarina pohjautuu tositapahtumiin. Tarina on samanaikaisesti yhden ihmisen kokemus ja yleinen kuvaus masennuksesta kärsivistä ihmisistä. Esitys ei ole pelkästään vakava, päin vastoin, välillä saa nauraa reilustikkin.

"Monologi-näytelmässä ei ole sorrtuttu helppohintaiseen huumoriin. Vaikeitakin asioita käsiteltiin sellaisella tyylitajulla jota harvoin näkee." -KSML

 

"Perkele minä jaksa, miksei se edes joskus sano jotain kommentin tynkää? No siksi että minä heti agressiiviseksi syntyisin, kuten teen kun joku mukatietää asiat paremmin. Rauhoittavia se kirjoitti kyllä ja nukahtamislääkkeitä."

98

MUSTA KOMEDIA

ENSI-ILTA 26.11.1999

Käsikirjoitus: Peter Schaffer
Ohjaus: Jouni Salo

Peter Schafferin Musta Komedia on myös pimeä. Komedia tapahtuu pimeässä ja on vähän musta. Siis komedia syntyy pimeästä ja pimeässä, vaikka kaikki tietenkin katsojan nähtävissä – näytelmän henkilöt vain eivät näe sitä. Jos tuntuu monimutkaiselta, niin mitäpä Peter Schafferilta – Amadeuksen, Equus'n ja Hirviön kaltaisten – aika erikoisten menestysdraamojen kirjoittajalta voisikaan odottaa? Mutta Schaffer tietenkin on kirjoittanut näytelmänsä yleisölle: Musta Komedia on loppujen lopuksi perinteinen kelpo komedia -tai farssi-, jossa yksinkertaisista aineksista kehittyy melkoista makkarasoppaa. Sulhanen, morsian, rakastaja sähkömies, vanhapiika, kenraali, vanha ystävä ja miljonääri kiehuvat samassa mustassa kattilassa. Näyttelijäkunta on Huoneteatterissa vierailleille tuttua taattua laatuväkeä mutta uutena sekoituksena. Esityksen vauhdista pitävät huolen kokeneet näyttelijät, joiden hervottomuuteen ja takkuuteen voi luottaa.

Rytmin määrää jyväskyläläisten rakastama farssin taitaja Jouni Salo, joka vuosi toisensa jälkeen riemastuttaa uusilla ideoillaan ja sahansoittajan absoluuttisella korvallaan etsityllä rytmillä.

Lavastus: Sanna Kallio, Mikko Kankaanpää, Teemu Määttänen, Tiina-Maria Osola ja Tanja Tarkiainen
Puvut: Liisa Eskola
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen ja Nikolai Turku
Tekniikka: Mikko Kankaanpää
Äänitehosteet: Antti Vanhanen
Maskeeraus: Hanna Piispanen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Juliste ja käsiohjelma: Mikko Ijäs
Järjestäjät: Tiina-Maria Osola ja Tanja Tarkiainen
Tuottaja: Leena Blom

ROOLEISSA:
Brindsley Miller, köyhä taiteilija: Mikko Maasola
Carol Melkett, edellisen morsian: Annukka Töyri
Neiti Furnival, vanhapiika-naapuri: Sirkka Penttinen
Harold Corrigan, vanhapoika-naapuri: Esa Salovaara
Eversti Melkett, morsiamen isä: Esa Valkila
Clea, Brindsleyn ex-ystävätär: Riitta Hartikainen
Schuppanzig, sähkömies: Aleksei Lobski
Georg Bamberger, miljonääri, keräilijä: Erkki Arakallio

100

PAITSIOANSA

ENSI-ILTA 2.3.2001

Käsikirjoitus ja ohjaus: Mika Terävä

Paitsioansa kertoo isästä ja aikuisesta pojasta. Saman kaupungin asukeista, jotka eivät vuosikausiin ole liiemmin toisiaan kohdanneet. Molemmat ovat kyllä tehneet salaa toisistaan havaintoja. Lähesytvä kuolema ajaa isän poikansa luo lunastamaan menetettyjä vuosia. Vuosia jotka on nähty kovin erilaisista näkökulmista ja erilaisten oletusten värittämänä. Oman puheenvuoronsa saavat myös miesten elämään vaikuttaneet naiset.

Isän ja Pojan kohtaaminen on liikuttava, koominen ja mustan huumorin sävyttämä. Se ei anna valmiita vastauksia mutta pohtii, miksi todellisten tunteiden näyttäminen on ihmisten välisessä kanssakäymisessä niin vaikeaa.

418

Tonttujen kuusijuhlaan 18.12. klo 18 Loiskis-orkesteri saa vieraakseen Jyväskylän kansalaisopiston lasten ja nuorten kansanmusiikkiryhmän.
Tule mukaan iloiseen jouluiseen pelimannimeininkiin! Ota oma tonttulakki mukaan! Konsertti sopii kaikenikäisille ja kestää noin 45 min.

Liput ennakkoon: www.lastenlevykauppa.fi., 6 € ja 20 € (4 henk). KeHy:n rinkilippu käy konsertiin.
https://www.facebook.com/events/504466780103448/h

423

Loiskiksen koko perheen konsertti 8.2.

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis aloittaa 20-vuotissynntärivuoden juhlinnan Huonteteatterilla la 8.2. klo 15.

Koko perheen konsertissa kuullaan valittuja lauluja 20 vuoden taipaleelta. Loiskis valitsee jokaiselta levyltään yhden laulun, myös tulevalta juhlalelvyltä saadaan maistiaisia. Tule mukaan aloittamaan Loiskiksen juhlavuosi laulamalla ja leikkimällä!

Ovelta lippuja 8.2. klo 14-15. Ennakkovaraukset: orkesteri@loiskis.fi.

424

Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis juhlii 20-vuotissynttäreitä la 18.4.  klo 15(nettikonsertti)

Juhla- ja tukikonsertti esitetään netissä. Samalla vietetään Loiskis ry:n 21. synttäripäivää.  
Loiskiksen moniäänisen ja -kielisen konsertin tunnelmat vievät juhlaväen musiikkimuistoihin
sekä tuleviin säveliin, jotka julkaistaan uudella levyllä.

Lipun konserttiin voi lunastaa Netticketistä 18.4. klo 15 mennessä. Lipun ostajat saavat nettilinkin, josta konsertin voi katsoa 18.-20.4.

428

Loiskis-orkesterin 20-v.juhlavuosi jatkuu: Susanna Haavisto käsikirjoitta ja ohjaa Sammakoiden synttärit tarinakonsertin Loiskikselle. Ensi-esitys on Huoneteatterissa 18.10. klo 15.
Liput ennakkoon: www.lastenlevykauppa.fi

Huoneteattereille otetaan vain puolet katsojamäärästä sisään, joten varaa/osta liput ajoissa. Lipun hintaan kuuluu myös naulakkomaksu. Tule terveenä teatteriin! 

99

OPPITUNTI²

ENSI-ILTA 23.9.1999

Käsikirjoitus: Eugene Ionesco & Barry Oakley
Ohjaus: Janne Lahtia

Lavastus: Minna Rytkönen ja Ilpo Vuorela
Valosuunnittelu ja ajo: Nikolai Turku
Valotekniikka: Arto Saarelainen
Puvustus: Maiju Niemi ja työryhmä
Pukuompelijat: Hanna Pulkkinen, Tanja Tarkiainen, Meri Kuisma ja Teija Palonen
Musiikki ja äänet: Nina Dunder ja Vox Lapsus
Juliste ja käsiohjelma: Teemu Määttänen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Tiedotus ja markkinointi: Hellevi Labbart

 

Mitä tapahtuu, kun englantilainen Barry Oakley ja ranskalainen Eugene Ionesco kohtaavat yhteisellä oppitunnilla? Kuka on oppilas, kuka opettaja? Kuka viimeksi nauraa, se parhaiten itkee?

Oppitunti on absurdin vakava tutkimus oppilas-opettaja suhteesta sekä yksityisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Kysymys: Mitä ihminen haluaa oppia ja miten? Onko hän vain tyhjä astia, johon tieto kaatuu, vai lyhty, joka syttyy ja valaisee samalla koko ympäristönsä? Kuka pelkää tietoa? Onko se valtaa vai väkivaltaa? Miten paljon oppilas ja opettaja ovat valmiita laittamaan itseään likoon yhteisessä oppimisprosessissa? Hän, joka haluaa oppia, ottakoon siis kiinni sen kuuluisan ensimmäisen kiven. Tieto ei lisää tuskaa, vaan tuska ajaa meidät hankkimaan tietoa. Jos välillä tuntuukin absurdilta ajatus, että aina voi ja kannattaa oppia lisää, lisää, lisää, lisää, niin koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellinen lapsuus.

Kahden pienoisnäytelmän kudos on Janne Lahtian ensimmäinen työ Huoneteatterissa, joten uudenlainen kädenjälki on näkyvillä. Näyttelijät sen sijaan ovat kaikki esiintyneet aiemminkin Huoneteatterissa, vaikka ryhmän keski-ikä ei paljonkaan yli kahdenkymmenen nousekaan. Menossa onkin samaa villiyttä kuin laitumelle päässeissä vasikoissa. Tärkeässä roolissa oleva musiikki osoittaa jyväskyläläisten harrastajanäyttelijöiden monilahjaisuutta – tai muusikoiden näyttelijän lahjoja.

 

1. Barry Oakley

Suomennos: Matti Nieminen

ROOLEISSA:
Lewis:
Esa Valkila
Veronica: Tanja Tarkiainen
Robert: Lauri Talasniemi
Barbara: Anna-Maija Hilpinen
Grant: Janne Hirvanen
Tarkastaja: Nina Dunder
Stone: Sampsa Mykkänen

 

2. Eugene Ionesco

Suomennos: Esko Elstelä

ROOLEISSA:
Professori:
Esa Valkila
Tyttö Ri: Tanja Tarkiainen
Poika Pa: Lauri Talasniemi
Marie: Anna-Maija Hilpinen
Tik: Janne Hirvanen
Neiti X: Nina Dunder
Tak: Sampsa Mykkänen

101

PETOS

ENSI-ILTA 1.2.2001

Käsikirjoitus: Harold Pinter
Ohjaus: Annukka Kiuru

Näytelmä kertoo nimensä mukaan petoksesta, mutta ei vain yhdestä vaan joukosta petoksia jotka punoutuvat yhteen. Päähenkilöiden välillä syntyy kolmiodraama miehen, vaimon ja miehen parhaan ystävän välillä, mutta kuten sanottua aviorikos on vain yksi monista petoksista. Petos ei näet piile vain parhaan ystävän viettelemisessä, vaan myös itseään suojelevassa sokeudessa. Petosta ei ole vain salaiseen suhteeseen antautuminen, vaan myös sen harhakuvitelman ylläpitäminen, että on mahdollista saada ja pitää kaikki, ilman valintoja, ilman menetyksiä. Petokstä sekin, ettei saa sanotuksi läheisimmälle ihmiselleen sitä, mitä kantaa sisällään, mitä toivoo, mitä pelkää ja pettyy, kun toinen ei osaakkaan lukea ajatuksia. Tunnetko sellaisen ihmisen? Entä sellaisen jolle mikään ei riitä? Joka tahtoo puolison, talon, menestyksekkään uran-ja arjen vaatimuksista väsyneenä huikean rakastumisen tunteen, hinnalla millä hyvänsä. Jos tunnet, koskettaa näytelmä ehkä juuri sinua.

Näytelmä on kirjoitettu 70-luvulla, mutta yhtä hyvin se olisi voinut ilmestyä eilen tai tänään. Näytelmän on ohjannut Annukka Kiuru, joka on saanut koulutuksensa dramaturgiksi. Tekstin tulkinta ja tutkiminen onkin ehkä oleellisin osa ohjaamista näytelmässä, jossa yksikään henkilö ei sano sitä mitä tarkoittaa - tai tarkoita sitä, mitä sanoo... Kolmiodraaman näyttelijät ovat kokeneita ja kiitettyjä harrastajanäyttelijöitä jyvässeudulla.

102

PUSKIN - 200 VUOTTA

Syksy 1999

Käsikirjoitus & Ohjaus: Heikki Pursiainen

Tuulahdus mennyttä venäjää ja ikuisia tunteita. S.E. Puskinin (1799-1836) tuotantoa ja elämää valottava kulttuurihetki on venäläisen kulttuurin tuntijoiden lahja nälkäisille. Mukana on musiikkia, otteita Puskinin teksteistä ja kurkistuksia romantikon traagiseen elämään... ja aitovenäläisiä makuelämyksiä.

Työryhmässä on mukana mm. vanhastaan Huoneteatterista tuttu mimiikan taitaja Aleksi Lobski, monitaituri Jouni Salo, laulajatar Päivi Virolainen-Kalpio sekä taustalla tukevasti professori Erkki Peuranen.

''Ei, kokonaan en kuole, runoihin sielu jää.''

103

SANO OILI VAAN

Kevät 2001

Käsikirjoitus: Veijo Meri
Ohjaus: Antti Lattu

Tuottaja: Tero Kaihlavirta
Lavastus: Antti Lattu, Liisa Eskola, Tero Kaihlavirta, Sampo Laaksonen ja Hilja Marttila
Puvustus: Liisa Eskola ja Laila Nurminen
Musiikki: La Seca del Canto
Valot: Arto Saarelainen, Sampo Laaksonen ja Hilja Marttila
Juliste, käsiohjelma ja valokuvat: Teemu Määttänen

Veijo Meren sanan säilä käy. Tämä suomenkielen tuntija tietää sanojen paikan myös näytelmissä. Kieli on ilmavaa ja lennokasta, silti äärimmäisen tarkkaa ja kaunista. Samanaikaisesti on läsnä useita tasoja niin kielessä kuin näyttämöllä. Dialogin ollessa traagisimmillaan ovat tilanteet näyttämöllä koomisia.

Antti Lattu on ohjannut Huoneteatterin ohjelmistoon Veijo Meren komedian Sano Oili vaan. Veijo Meri kuljettaa tekstiään tarkalla näkemyksellä vakavasta näytelmästä farssiin palatakseen kohta mutkan kautta takaisin. Näytelmän rakenne muistuttaa elävästi yhden illan farssia. Siinä vaimoonsa Oiliin ikuisen pikkupoikamaisesti rakastunut tri. Alpo Lumme lähtee firman, hajuvesitehtaan johtoportaan juhliin, joihin hänet on kutsuttu ensimmäistä kertaa. Alpo näyttää olevan uransa huippuhetken kynnyksellä. 'Oilissa' yhtyvät hienosti valta, rakkaus, kapakkafilosofia ja huumori. Oilin juoni pyörii monen akselin ympärillä.

"Antti Latun sovittama ja ohjaama esitys Meren ihmissuhdekomediasta on syntynyt kaikin puolin onnellisten tähtien alla. Latun ohjaus tavoittaa hyvin Meren tekstin henkeä, huumoria ja äkkivääriä käänteitä." - KSML 5.11.2000

"Hullun maailman tuntua tavoitellaan näytelmässä myös musiikin keinoin. Esityksen musiikista vastaa La Seca del Canto eli laulava saha." - KSML 2.11.2000

"Sano Oili Vaan komediassa muhii myös tietty sattumankauppainen omalakisuutensa, josta ei pääsekään pohjiaan myöten jyvälle. Se pirulainen yllättää, vaikka luulikin olleensa varuillaan ja informoitu." - Suur-Jyväskylän lehti 6.12.2000

ROOLEISSA:
Alpo Lumme, dil.tri., kemisti:
Esa Salovaara
Oili, hänen vaimonsa: Niina Dunder
Esko Lumme, edellisten poika: Topias Lattu
Henrik Lilja, tehtaanomistaja: Jouni Huhtaniemi
Rouva Lilja, hänen vaimonsa: Eeva-Liisa Vihinen
Granström, myyntipäällikkö: Mikko Maasola
Hauser, saksalainen liikemies: Esa Valkila
Neiti Kirsch, hänen sihteerinsä: Riikka Taipale
Neiti Liesivaara, konttoristi: Jonna Mönkkönen
Rouva Sarastus, konttoristi: Susanne Laiho
Neiti Heino, kotiapulainen: Matti Ruuska
Kuronen, eläinlääkäri: Jussi Jäntti
Sipi, rakennusurakoitsija: Esa Valkila
Runoilija: Tero Kaihlavirta
Tarjoilija, Aurinkoniemellä: Matti Ruuska
Hovimestari: Jouni Huhtaniemi

104

VUORISTON KAUNOTAR

(The Beauty Queen Of Leenane)
ENSI-ILTA 1.9.

Käsikirjoitus: Martin McDonagh
Suomennos: Sami Parkkinen (1997)
Ohjaus: Anna-Mari Laulumaa
Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Lavastuksen toteutus: Tino Korpimäki
Musiikki: Tony Elgland
Valot: Arto Saarelainen
Maskeeraus: Kati Sorsa
Järjestäjät: Petri Alanko, Tapani Kilponen ja Pekka Tikkanen
Juliste, käsiohjelma ja valokuvat: Hanna Marjanen
Markkinointi: Hellevi Labbart
Tuottaja: Jouni Huhtaniemi
Oikeudet: Näytelmäkulma

Vuoriston Kaunotar on näytelmä arjen sietämättömyydestä, valintojen vaikeudesta ja ulostuslääkkeen ympärille kaventuneen elämän todellisuuudesta. Näytelmässä äiti (Mag) ja tytär (Maureen) elävät toisistaan riippuvaisina yhteisen elämänsä oravanpyörässä. Äidin ja tyttären merkillisen suhteen rinnalla kulkee Maureenin herkkä haave naisen ja miehen välisestä rakkaudesta. Maureenin haaveet ovat kuin saippuakuplia, jotka leviävät ja poksahtelevat samalla kun äidin ja tyttären ristiriitainen rakkaus muuttuu tuhoavaksi.

Miksi Maureen ei lähde pois äitinsä luota? Miksi Mag yrittää kahlita tytärtään? Mikä on miesten asema tässä naisen vihasta kertovassa näytelmässä? Vuoriston kaunottaren alakuloinen pohjavire yhdistettynä arkiseen huumoriin tarjoaa kokemisen arvoista katsottavaa ja pohdittavaa meille kaikille ihmissuhteiden kanssa painiville ihmisille.

ROOLEISSA:
Maureen: Anna-Maija Hilpinen
Mag: Sirkka Penttinen
Pato: Esa Salovaara
Ray: Matti Ukkonen

105

LIIAN PAKSU PERHOSEKSI

ENSI-ILTA 5.11.1999

Käsikirjoitus: Sisko Istanmäki
Dramatisointi ja sovitus: Heini Tola
Ohjaus: Eino Airo
Ohjaajan assistentti: Tiina Kinnunen
Lavastus: Kimmo Fager
Lavastuksen toteutuksessa apuna: Mikko Kankaanpää, Tanja Tarkiainen ja Nikolai Turku
Puvut: Hannele Enervi-Niemelä
Puvustus: Teija Palonen ja Minna Salonen
Valot ja tehosteet: Ari Pöytäkangas
Musiikki: Juha-Pekka Nieminen ja Ville Salminen
Maskeeraus: Hanna Vikström
Juliste ja käsiohjelma: Teemu Määttänen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Järjestäjä: Anniina Sarja
Tuottaja: Alpo Tuominiemi

Liian paksu perhoseksi on dramatisointi Sisko Istanmäen romaanista, joka oli Finlandia-palkinto ehdokkaana. Näytelmä on saavuttanut suuren yleisön suosion kaikissa teattereissa, joissa sitä on esitetty, eikä syyttä. Tarina kertoo fyysisesti voimakkaan Kaisun ja hintelän sekatavarakauppias Ernin elämäntarinan.

Näytelmä on suurikokoisen Kaisun selviytymistarina. Naisen sitkeydestä selvitä vastoinkäymisistä ja ennakkoluuloista voimakasta naista kohtaan. Ennenkaikkea Kaisun tahdosta, voimasta ja päättäväisyydestä tehdä heidän elämälleen jotakin eikä alistua. Kaisulla on suomalaisen naisen sisu ja usko elämään.

Liian paksu perhoseksi on surumielistä huumoria sisältä tragikomedia. Ja ehdottomasti tunteidentäytteinen rakkaustarina.

ROOLEISSA:
Kaisu: Soila Kokkonen
Erni: Sauli Yksjärvi
Ellida: Ulla-Maija Naappi
Isäntä: Jaakko Peltoniemi
Viivi: Satu Olkkonen
Elise Viitala: Hilppa-Miina
Lauri: Kalle Vastamäki
Martta: Sinikka Pasanen
Anna: Anniina Sarja
Lääkäri: Vesa O. Pyrrö
Elise aikuisena: Satu Olkkonen

109

Myrskyhkö

William Shakespeare & Raili Kivelä


Perinteiseen tapaan Jyväskylän Huoneteatterin kevään viimeinen ensi-ilta on nuorisoproduktio yhteistyössä Jyväskylän Lyseon kanssa. Tänä vuonna projektia on laajennettu niin, että mukana on myös opiskelijoita Cygnaeus -lukiosta, Jyväskylän AO:lta sekä Kristillisestä opistosta.

Shakespearen Myrskyyn pohjautuva uudelleen dramatisointi siirtää historialliset tapahtumat ajattomaan aikaan nykyviittauksin. Nuorten näytelmässä kritisoidaan komedian keinoin nykyajan ihmisten rahakeskeistä ja ympäristöön kuluttavaa elämäntyyliä, suosiotaan kasvattavasta virtuaalitodellisuudesta puhumattakaan.

Esityksen tuotosta osa (1/3) lahjoitetaan Jyväskylän Lyseon ja Huoneteatterin pitkäaikaisen Rytminvaihtoa-projektin kautta Burkina Fasoon heimokielisen opetuksen ja teatterikasvatuksen tukemiseen, sekä (2/3) lahjoitetaan naisten työllistämistä varten Naisten pankille. Naisten aseman ja toimeentulon parantaminen on keskeisestä köyhyyden poistamisessa, sillä se lisää koko yhteisön tuloja ja näin kansantalouden hyvinvointia.

Ohjauksesta vastaa Huoneteatterin Raili Kivelä, joka opettaa draamaa Lyseossa. Nuorten tukena ovat olleet ammattiopiston opettajat Jaana Haimakka ja Suvi Porrassalmi sekä Huoneteatterilla pitkään toimineet Lyseon taideaineiden opettajat Raili Kivelä, Hannele Enervi-Niemelä sekä muu Huoneteatterin väki.

Liput: 10e/5e

Shakespearen juoni muutamalla rivillä

Prospero on vallasta syösty ruhtinas, joka autiolla saarella elää vain tyttärensä ja henkiolentojen - sekä rakkaiden kirjojensa kanssa. Kun hänen vanhat vihollisensa ovat merellä, hän nostattaa Arielin, ilman hengen, avulla myrskyn ja käynnistää kostonsa. Taikasauvallaan ja henkiolentojen avulla hän juoksuttaa ahneudestaan maksamaan joutuvaa Napolin hovia pitkin kuivaa saarta kunnes rakkaus avaa tietä sovinnolle.

111

VUODE KOLMELLE

(Monsieur Masure)
5-näytöksinen komedia
Ensi-ilta 8.3.1959

Ruotsinkielisestä laitoksesta Bäddad för tre suomentanut: V.A.Vainio
Käsikirjoitus: Claude Magnier
Ohjaus: Rauno Ekholm ja Lauri Kuortti

 

Kaikissa viidessä näytöksessä sama näyttämökuva: pieni talo maalla, jonka kaupunkilaiset ovat kaupunkilaisesti sisustaneet. Ovi ja ikkuna puutarhaan. Ovi myös keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Väliaika 2. ja 4. näytöksen jälkeen.

 

Bulevardikomedia on jotain ranskalaisille ja erityisesti pariisilaisille luonteenomaista, kepeää, iloittelevaa, uskallettuakin kovin porvarillisesta näkökulmasta katsottuna. Se versoo runsaana ja sisältää paljon laatuasteikon alapäässä olevaa, mutta parhaimmillaan se omalla ilkikurisella tavallaan paljastaa ihmisluonnon omituisuuksia; se on harvoin syvä, mutta useimmiten älykäs ja hauska.

Claude Magnier on bulevardien uusia menestyskirjailijoita. Vuode kolmelle on kauan naurattanut pariisilaisia ja valloittanut sittemmin yhä uusia näyttämöitä. Syy on yksinkertainen: Magnier on kieputellut ranskalaisten - ja miksei meidän muidenkin - ikuista kolmiota peräti nokkelasti ja tuoreesti, ehkä hiukan näpsäyttäenkin yleisöään.

- R.E. -

Näyttämökuva: Rauno Ekholm
Valot: Aimo Salonen

ROOLEISSA:
Robert Giraux: Erkki Pajala
Jacqueline Giraux: Pirkko Kuivalainen
Claude Masure: Matti Varjo

118

KELTAINEN LIPPU

5-näyt. näytelmä
(komediaa koko roska)
ENSI-ILTA 25.9.1960

Käsikirjoitus: Marko Tapio
Ohjaus ja lavastus: Risto Pulliainen
Musiikin säveltänyt: Ilpo Mansnerus

 

HALOO, TARVAALASSA...ON, ON...

- Terve, kuuluuko mitä?

- Ei pirumpia!

- Luitko eilisiä lehtiä? Kyllä se "lippu" sattuu taas kerran saakelin pahaan paikkaan.

- Joo, ei sitä opita minkäänlaisista munauksista. Tämä koko roska taitaa olla sellainen likainen pyykkinyytti, josta ei löydä etsimälläkään mitään muuta yhtenäistä linjaa kuin että se kaikki on likaista pyykkiä.

- Kuule, siitähän me saadaankin oikein hieno paradoksi: "Tämä on niin vakava asia, että tässä ei voi muuta kuin nauraa!"

- Kyllä minun teki mieli "Kansallisessa" huutaa yleisölle: "Älkää herran tähden naurako!"

- Ja silti sinä olet ristinyt juttusi komediaksi!

- Mutta sinähän sen sanoit jo sen paradoksin.

- Vakavasti puhuen - kyllä sinä olet tehnyt oikeata koninleikkiä. Kumma jos ei kukaan tule tuntoihinsa...

- ...vaikka ei se niin helppoa ole - jos on vähänkään paatunut! Varsinkin nyt, kun koko jutussa ei ole realismin häivääkään. Ja Katsoppa koko tämä nuorisojoukko; sehän on vain välikappale. Kaikki nuo suurten möhläilyt heijastuvat meille juuri nuorten ihmisten teoista.

- Ja tuota sinun nuorisoasi sanotaan nyt Jumalan mieliharmiksi - tai huomispäivän kansaksi! Miten kukin haluaa... Sanalla sanoen: isänmaan tulevaisuus on suuressa vaarassa...

(Keltaisen lipun tekijän ja ohjaajan puhelinkeskustelusta.)

 

ROOLEISSA:
Nuori mies: Aimo Sievinen
Äiti: Raili Tiensuu
Kundi: Aimo Salonen
Naurava kaveri: Risto Pulliainen
Viheltävä kaveri: Raimo Kivinen
Vaskenpala: Orvokki Oksanen
Agitaattori: Veikko Blomberg

125

MESTARI PATELIN

ENSI-ILTA 1.7.1961

Ohjaus ja lavastus: Kai Lappalainen
Puvut: Nina Väisänen
Suomennos: Otto Manninen

 

Keskiajalta, luultavasti 1460-luvulta, on peräisin nimeltä tuntemattoman ranskalaisen tekijän kirjoittama "La Farce De Maistre Pierre Patelin", ilveily petkuttamaan ovelasta, mutta lopulta itsekin peijatuksi joutuvasta asianajajasta, ainoa monista senaikuisista, joka on saanut pysyvän arvon ja aseman maailmankirjallisuudessa ja kyennyt elämään halki aikojen menettämättä mielenkiintoaan ja näyttämöllistä tehoaan, jota on sanottu ranskalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi huvinäytelmäksi ja jonka uraauurtavasta vaikutuksesta on merkkejä myöhemmässä kirjallisuudessa, mm. Molièrenkin tuotannossa.

Jo kauan sitten on myös suomalainen lukija, ainakin välillisesti, saattanut tutustua tähänkin näytelmään, sillä jo III:ssa niteessä (1864) Suomalaisen kirjallisuuden seuran "Näytelmistö"-sarjaa ilmestyi "Pietar Patelin eli sukkela asianajaja. Ilvelys kolmessa näytöksessä", P. Hannikaisen suomentama eräästä tämän ilveilyn myöhemmästä suorasanaisesta mukaelmasta.

Nyt ilmestyvän käännöksen pohjana on teoksen alkuperäinen runomuotoinen teksti. Tapahtumapaikkojen vaihtumisen mukaan on käännöksessä teksti jaettu eri jaksoihin, samoin on joihinkin kohtiin merkitty lyhyitä esittämisohjeita, enimmäkseen Richard T. Holbrookin tekstijulkaisun mukaan. Tällaisia ei näytelmän tekstissä alkuaan ole ollut, ei myöskään jakoa näytöksiin tai kohtauksiin, koska toiminta keskiaikaisissa näytelmissä oli sovitettu yhtäjaksoisesti tapahtuvaksi muuttumattomalla, eri toimintapaikat rinnakkain käsittävällä näyttämöllä. Niinpä on tässä näyttämö esittänyt toriaukiota, jonka toisella puolella on Patelinin asunto, toisella verkakauppa ja keskellä, itse torilla, oikeuden istuntopaikka.

 

ROOLEISSA:
Pierre Patelin, asianajaja: Paavo Pentikäinen
Guillemette, hänen vaimonsa: Orvokki Oksanen | Raila Pipinen
Guillaume Joceaume, verkakauppias: Esko Kahilainen
Thibaut Aignelet, paimen: Seppo Oravuo
Tuomari: Esko Julkunen | Erkki Ahonen

130

NUORI VIHA

3-näytöksinen näytelmä
ENSI-ILTA 13.4.1962

1. näytös:
Varhainen ilta huhtikuussa

2. näytös:
1. kohtaus: Kaksi viikkoa myöhemmin
2. kohtaus: seuraavana iltana

3. näytös:
1. kohtaus: Useita kuukausia myöhemmin
2. kohtaus: muutamia minuutteja myöhemmin

 

Käsikirjoitus: John Osborne
Suomennos: Maini Palosuo
Ohjaus:
Raimo Manninen

 

John Osborne on eräs tämän hetken englantilaisen näytelmäkirjallisuuden nimekkäimpiä edustajia. Hänen tuorein näytelmänsä "Luther" on parast'aikaa Helsinkin Kansanteatterin ohjelmistossa ja päivän puheenaihe Helsingissä. Nyt Jyväskylän Huoneteatteri haluaa esittää jyväskyläläisille Osbornen ensimmäisen menestyksen "Nuoren vihan".

"Nuoren vihan" Jimmy Porter on eraanlainen "ongelmalapsi". Hän on sodanjälkeisen nuorison älykkäimmän aineksen edustaja, vaikeasti yhteiskuntaan sopeutuva nuorukainen. Edellistä sukupolvea hallitsi romanttinen idealismi. Sodan ja kuoleman keskeltä noussut uusi sukupolvi ei voi suhtautua kuolemaan ihannoivasti. Jimmy Porter haluaa murskata kaiken tyhjänpäiväisen, romanttisen haihattelun. Tässä suhteessa hän on suuressa määrin kirjailijan omakuva, ja samalla näytelmän mielenkiintoisin henkilö. Muut jäävät enemmän tai vähemmän sivuhenkilöiksi.

- Raimo Manninen -

ROOLEISSA:
Jimmy Porter: Kalle Holmberg
Cliff Lewis: Seppo Oravuo
Alison Porter: Pirkko Tuomainen
Nina Charles: Ulla Sorjo-Smeds
Eversti Redfern: Pertti Kelkka

132

YLIOPPILAAN RAKKAUS

(Elomme päivät)
2-osainen näytelmä
ENSI-ILTA 29.9.1962

Käsikirjoitus: Leonid Andrejev
Suomennos:
Jussi Tiinus
Sovitus:
Emmi Jurkka
Ohjaus:
Kalle Holmberg

 

SLAAVILAISEN TUOKION PUOLESTA

Kun Huoneteatteri etsii välitöntä kosketusta yleisöön, on sen löydettävä herkkä työase: tunnelma. Tuo intiimissä ilmapiirissä soljuva atmosfääri on tarjolla venäläisessä taidemaailmassa, jossa siitä on muotoutunut surumielinen teema: slaavilainen impromtu. Siitä huokuu synkkäöinen voima ja selittämätön kaipaus. Usein sen tavoittaa pienessä kansanlaulussa, usein se vallitsee Musorgskin melodiikkaa ja Repinin sivellintä. Kirjallisuudessa sen painopiste heilahtelee Tsehovin novelleissa ja sivuaa tuntuvasti myös herkkähermoisen aikalaisen Leonid Andrejevin tuotantoa.

Andrejev on tyypillinen tunnelmamystikko, joka ponnisti kaoottisen, sisäisesti kärsivän Venäjänmaan povesta ja ajoi runoratsunsa kärsivin kannuksin keskelle tsaarivallan sosiaalisia taisteluja. Andrejev näki kaikessa toivottomuutta ja pimeyttä. Hän kirjoitti proosaa ja näytelmiä impressionistin tulikynällä, kallistui viimein vallankumoukseen ja näki anarkiassaan ihmisen ainoastaan sokeiden jumalien leikkikaluna.

"Elomme päivät" ilmestyi vuonna 1908 ja se lienee Andrejevin eniten esitetty näytelmä Suomessa. Sävyltään se on kirjava, mutta samalla puhdas ja välitön. "Elomme päivissä" Andrejev on puhdistanut pensselinsä ja maalannut laveasti ilman kiirettä, tunnelmia ja ihmisiä, venäläisen dramatiikan varsin tyypillisenä edustajana. "Ylioppilaan rakkaus" on sovitus tästä laajasta teksistä; sen on Emmi Jurkka taitavasti pelkistänyt intiimiin ympäristöön.

- Kalle Holmberg -

ROOLEISSA:
Evdokia Antonovna: Lahja Huuska
Olga Nikolajevna, hänen tyttärensä: Anna-Kaisa Rummakko
Nikolai Gluhovtsev, ylioppilas: Kari Paju
Onufrij, ylioppilas: Seppo Oravuo
Mironov, aliluutnantti: Matti Rantatalo

138

ANU JA MIKKO

- Karjalainen idylli
ENSI-ILTA 1.7.1963

Käsikirjoitus: Kersti Bergroth
Ohjaus: Kalle Holmberg
Näyttämörakennelmat: Jaakko Pykäläinen

 

Kersti Bergroth syntyi Viipurissa v. 1886. "Meidän kodissamme oli hyvin sekavat kieliolot. Isäni oli ruotsalaisen lyseon lehtori ja kotikielemme oli ruotsi. Vanhempani olivat kuitenkin lämpimästi suomenmielisiä ja lapset pantiin suomalaisiin kouluihin. Sitäpaitsi asuttiin kesällä Antreassa, ja me lapset opimme Antrean murteen ehkä syvemmin kuin minkään muun kielen."

Anu ja Mikko ilmestyi v. 1932 ja se on edelleenkin paras karjalainen näytelmämme. Siinä heijastuvat kirjailijan lapsuuskesät Antreassa ja heleät poutailmat kiireettömässä kyläkuvassa. Anu ja Mikko on karjalainen idylli, jonka tunnelmallinen huumori ja välitön ihmiskuvaus liittyvät läheisesti omaan kontuun ja koruttomaan luonnollisuuteen.

"Nii ja kyll se niikii on, niiko yks posteljooni Sortavalast kuulu sanonee, ett sitä kuusta kuulemine, minkä juurella asunto."

- Kalle Holmberg-

ROOLEISSA:
Anu: Helena Notkonen
Mikko: Seppo Lehtonen
Vappo: Lahja Huuska
Tommo: Tommi Penttinen
Papan Antti: Ilmari Lehvonen
Amerikan Mar: Orvokki Oksanen
Ukonmäen isäntä: Oskar Pulkkinen
Junu: Aimo Salonen | Pertti Kelkka
Heti: Aino Toivo
Kalle: Kari Kihlström
2 kylän miestä: Aku Sulasalmi ja Jaakko Pykäläinen

143

HALVATTU

ENSI-ILTA 18.2.1964

Tampereen YKK:n Draamastudion harjoitustehtävänä Viljo Kojon novellin pohjalta dramatisoinut Jaakko Ahokas, sekä näyttämölle sovittanut Vili Auvinen.

Ohjaus: Aaro Huovila
Valot: Matti Välinen

 

Tämänkertaista Huoneteatterin tarjoamaa teatterituokiota ei voine pitää aivan tavallisena ensi-iltana sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä tavallista enemmän esitysten valmisteluvaiheisiin on liittynyt Huoneteatterille niin ominaista kokeilunhalua ja uusien menettelytapojen etsimistä, ei niinkään pyrkimyksinä aikakaudellemme tyypillisen modernin teatterin tavoitteina kuin ennen muuta käytännön teatteriharrastukseen ja siihen liittyviin esitystaidollisiin seikkoihin kohdistuvina.

Ensiksikin nyt esitettävät näytelmät ovat lähteneet liikkeelle Jyvälän Vapaaopiston näytelmäpiirin harrastajien toimesta, mutta koska opiston huonetilat teatterityötä ajatellen olivat varsin puutteeliset, etsittiin yhteistyömuotoja Huoneteatterin kanssa ja siten harjoitukset kokonaisuudessaan siirtyivät teatterin suojiin ja samalla eräitä osasuorituksia "lainattiin" vapaina olevien huoneteatterilaisten esitettäviksi.

Toiseksi ryhdyttiin tutkimaan Tampereen YKK:n Draamastudion tuotteina syntyneitä dramatisointeja, joista nyt esitettävä "Halvattu" edustaa synnyltään merkillisimpiä. Kyseinen tohtori Ahokkaan teksti lienee esimerkki dramatisoijan laajoista mahdollisuuksista näytelmätekstin tuottajina tai sitten kielteinen näyte keinoista, joita dramatisoija ei saa käyttää, - miten itse kukin vain haluaa. Joka tapauksessa aihe perustuu Viljo Kojon samannimiseen novelliin, mutta tekstillisesti molemmille oli alunperin yhteistä vain yksi ja ainoa sana, joka sekin vähemmän huoneteatterimaisen intiimiin ympäristöön sopivana on ohjaajan toimesta pyyhitty pois.

"Pullonpohja" sen sijaan useampikertaisena radion kuunnelmaesityksenä ei kaivanne lähempiä selvittelyjä. Joka tapauksessa Chorellin kiinteä ja ilmaisurikas teksti myöskin harrastajanäyttelijöitä ajatellen on tunnustanut siinä määrin onnistuneelta ettei sitä ohjaajana ole juuri tehnyt mieli "peukaloida".

Kun vielä mukanaolijoiden välitön kiinnostus harrastukseensa on kestänyt niin opetussuunnitelmaiset kertaviikkoharjoitukset kuin sairauksien aiheuttamat henkilövaihdoksetkin, täytyy kokailua pitää siinä määrin myönteisenä, että on rohjettu lähteä liikkeelle huoneteatterimaisen ensi-illan merkeissä.

- Aaro Huovila -

ROOLEISSA:
Isäntä: Esko Rautkorpi
Emäntä: Elli Huovila
Renki: Veikko Kinnunen

147

VETELYS

ENSI-ILTA 6.7.1964

Käsikirjoitus: Hugo Raudsepp
Ohjaus: Erkki Pajala
Lavastus: Sergei Pakarinen

 

OHJAAJAN SANA

Tämänkertainen kesäteatterinäytelmämme on eestiläisen kirjailijan Hugo Raudseppin "Vetelys", mitä pidetään yhtenä hänen parhaista näytelmistään. Hugo Raudsepp syntyi 10.7.1883 Tarton maalla Vaimastveren pitäjässä. Lopetettuaan opintonsa v. 1900 hän siirtyi sanomalehtialalle missä hänet tunnettiin henkevänä ja tuotteliaana pakinoitsijana kunnes hän sairauden vuoksi jätti sanomalehden ja antautui näytelmäkirjailijaksi.

Tässä muutama hänen parhaista näytelmistään: Amerikan Kristus v. 1926, Sinimadria v. 1927, Mikumärdi v. 1929, Siunattu kaistapäisyys v. 1933 ja Vaaleanpunaiset silmälasit v. 1934. Siis hyvin tuottelias myös näytelmäkirjailijana. Hänestä sanotaan: Eestin kansanomaisen realismin ja kansallisen komedian luoja. Ja - ajallisesti hänet rinnastetaan nuor-Eestin liikkeen huomattavimpien edustajien kanssa. Mutta hän ei ole kätkeytynyt esteettisten tai eetillisten verhojen taa, vaan on pyrkinyt kuvaamaan aikaansa ja huvittamaan ihmisiä. Ja ehkä juuri tästä syystä hänen 30-luvun tuotannossaan on niin paljon yleisinhimillisiä ja kansanomaisia piirteitä, että ne jäävät pysyvästi Eestin omaksi näytelmäkirjallisuuden omaisuudeksi. Ja hän itse on saavuttanut paikan sellaisten klassikoiden kuin Vilden ja Kitzbergin rinnalla.

Vetelys on keskustelunäytelmä eikä siis paras mahdollinen kesäteatteriin. Sillä musiikki, tanssit, suuret joukot ja tappelut ovat ulkoilmanäytelmien etuja. Mutta korjataksemme tätä puutteellisuutta (Vetelys on kirjoitettu sisäteatteriin) olemme liittäneet kisailut, tanhut ja kylänväen mukaan mitä alkuperäisnäytelmässä ei ole. Toivomme Teidän viihtyvän seurassamme.

- Erkki Pajala -

ROOLEISSA:
Mari, Näsnärudan emäntä: Martta Joutsi
Kustav, hänen poikansa (Vetelys): Esko Pesonen
Joosep, renki: Antti Syrjälä
Maali, palvelustyttö: Etta Liisa Kunnas-Lappalainen
Tanel, Ristmetsän isäntä (Kirkkoväärti): Oskar Pulkkinen
Tiiu, hänen tyttärensä: Pirkko Tuomainen
Eedo, paimenpoika: Esa Blomberg

144

PULLONPOHJA

ENSI-ILTA 18.2.1964

Käsikirjoitus: Walentin Chorell
Suomennos: Alpo Routasuo
Ohjaus: Aaro Huovila
Valot: Matti Välinen

 

Tämänkertaista Huoneteatterin tarjoamaa teatterituokiota ei voine pitää aivan tavallisena ensi-iltana sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä tavallista enemmän esitysten valmisteluvaiheisiin on liittynyt Huoneteatterille niin ominaista kokeilunhalua ja uusien menettelytapojen etsimistä, ei niinkään pyrkimyksinä aikakaudellemme tyypillisen modernin teatterin tavoitteina kuin ennen muuta käytännön teatteriharrastukseen ja siihen liittyviin esitystaidollisiin seikkoihin kohdistuvina.

Ensiksikin nyt esitettävät näytelmät ovat lähteneet liikkeelle Jyvälän Vapaaopiston näytelmäpiirin harrastajien toimesta, mutta koska opiston huonetilat teatterityötä ajatellen olivat varsin puutteeliset, etsittiin yhteistyömuotoja Huoneteatterin kanssa ja siten harjoitukset kokonaisuudessaan siirtyivät teatterin suojiin ja samalla eräitä osasuorituksia "lainattiin" vapaina olevien huoneteatterilaisten esitettäviksi.

Toiseksi ryhdyttiin tutkimaan Tampereen YKK:n Draamastudion tuotteina syntyneitä dramatisointeja, joista nyt esitettävä "Halvattu" edustaa synnyltään merkillisimpiä. Kyseinen tohtori Ahokkaan teksti lienee esimerkki dramatisoijan laajoista mahdollisuuksista näytelmätekstin tuottajina tai sitten kielteinen näyte keinoista, joita dramatisoija ei saa käyttää, - miten itse kukin vain haluaa. Joka tapauksessa aihe perustuu Viljo Kojon samannimiseen novelliin, mutta tekstillisesti molemmille oli alunperin yhteistä vain yksi ja ainoa sana, joka sekin vähemmän huoneteatterimaisen intiimiin ympäristöön sopivana on ohjaajan toimesta pyyhitty pois.

"Pullonpohja" sen sijaan useampikertaisena radion kuunnelmaesityksenä ei kaivanne lähempiä selvittelyjä. Joka tapauksessa Chorellin kiinteä ja ilmaisurikas teksti myöskin harrastajanäyttelijöitä ajatellen on tunnustanut siinä määrin onnistuneelta ettei sitä ohjaajana ole juuri tehnyt mieli "peukaloida".

Kun vielä mukanaolijoiden välitön kiinnostus harrastukseensa on kestänyt niin opetussuunnitelmaiset kertaviikkoharjoitukset kuin sairauksien aiheuttamat henkilövaihdoksetkin, täytyy kokailua pitää siinä määrin myönteisenä, että on rohjettu lähteä liikkeelle huoneteatterimaisen ensi-illan merkeissä.

- Aaro Huovila -

ROOLEISSA:
"Pullonpohja": Martta Joutsi
Yövartija: Oskari Pulkkinen
Rouva Herbertsson: Marja-Terttu Vikström

150

MARIBEL JA OMITUINEN PERHE

ENSI-ILTA 5.12.1964

Tapahtuu Espanjassa. Aika nykyinen.

Käsikirjoitus: Miguel Mihura
Suomennos: Hilkka-Maija Nykänen
Ohjaus: Kauko Laurikainen (Radioteatteri)

Lavastus ja valot: Matti Välinen
Äänitehosteet: Timo Rostela

Kantaesitys Suomessa

 

Miguel Mihura syntyi Madridissa vuonna 1905. Hän tutustui jo varhain teatterielämään ja kuten hän itse sanoo: "Sen sijaan, että olisin leikkinyt tinasotilailla, leikin peruukeilla ja maskeilla ja huvittelin maalaamalla nenäni punaiseksi kauniiden näyttelijättärien pukeutumishuoneissa".

Hän kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä "Tres sombreros de copa" (Kolme silinterihattua) v. 1932, mutta ei luovuttanut sitä teatterille ennen kuin 20 vuotta myöhemmin, jolloin hän sai sillä ensimmäisen Premio Nacional de Teatro-palkintonsa.

Melkein kaikki hänen näytelmänsä on filmattu ja esitetty myös kotimaan televisiossa.

"Maribel ja omituinen perhe"-näytelmän hän on ohjannut Brysselin Theatre de Pochessa.

 

RAKAS YSTÄVÄ

Näytelmän aika ja paikka eivät ole oikeastaan mihinkään sidottuja. Tapahtumat voisi yhtä hyvin sijoittaa niin Helsinkiin kuin Jyväskylään. Luulevaisuuden ja ennakkoluuloisuuden tauti on näet varsin laajalle levinnyt. Ne ovat eräitä "Kuoleman syntejä", joista tuskin kukaan meistä on vapaa. Haluamme nyt nykyteatterin keinoin pistellä "rakasta" yleisöämme. Kirjailija on käyttänyt naurua aseenaan. Toivottavasti ette suutu vaikka se joskus kohdistuu Teihin itseenne. Sillä silloin olisi tarkoituksemme saavutettu. Saana tehnyt vaikutuksensa. Itserippi alkanut.

Miellyttävää ja ymmärtäväistä iltaa toivottaa:
Kauko Laurikainen
(Radioteatteri)

 

ROOLEISSA:
Donna Paula:
Alli Toivonen
Don Fernando:
Kai Saaristo
Donna Vicenta:
Lahja Huuska
Donna Matilde:
Pirkko Rahkila-Rissanen
Marcelino:
Kari Paju
Don Luis:
Matti Välinen
Rufi:
Terttu Kivinen
Pili:
Aino Toivo
Nini:
Hannele Pulkkinen
Don Jose:
Kai Saaristo

157

NUNNAN SIELUNMESSU

(Requiem for a Nun)
2-näytöksinen, 7-kuvaelmainen näytelmä
ENSI-ILTA 11.2.1967

Käsikirjoitus: William Faulkner
Suomennos: Leena Ilmari
Ohjaus: Sirkka Metsäsaari

Valot ja äänitehosteet: Matti Rytkönen
Lavastus: Eino Puumalainen

 

"Nunnan sielunmessun" pohjakuviona on ankara moraalinen asetelma, joka tuo mieleen antiikin draamojen teemat. Temple Drake, naispäähenkilö, on koulutyttönä joutunut kuukaudeksi vangituksi bordelliin nuoren, hyvästä suvusta olevan, mutta auttamattomasti juopon Gowan Stevensin takia. Mies korjaa virheensä naimalla Templen, kuten ajan moraalikäsitykset ilman muuta edellyttävätkin. Gowan ja Temple elävät näennäisesti tasapainoisessa avioliitossa ja heillä on kaksi lasta, mutta syyllisyys saa heidät käyttäytymään luonnottomasti toisiaan kohtaan. Niinpä Temple, jonka vaistot ovat herkät, aikoo karata aiemman bordellirakastettunsa veljen kanssa, jättää lapsensa ja miehensä. Hänen tielleen asettuu silloin Nancy, tummaihoinen nainen, jonka Temple on tullut tuntemaan bordellissa ja jonka hän on ottanut lastensa hoitajaksi ja uskotukseen. Nancy ei voi nähdä perhettä hajoitettavan ja kun hän ei muuten pysty Templeä pysäyttämään, hän kuristaa tämän muutaman kuukauden ikäisen lapsen. Nancy tuomitaan kuolemaan, mutta hän ei hetkeäkään horju: hän odottaa loppuaan mieli ja omatunto puhtaana.

Temple ja Gowan edustavat Etelän menneiden valtiassukujen moraalisia arvoja, vaikka he eivät pysty näitä seuraamaan, he kuitenkin tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja ovat hirvittävän häpeissään. Nancy puolestaan ruumiillistaa menneen Yoknapatawphan "luonnollisen" moraalin: hänen vakaumuksensa on intuitiivisen varma, eikä hän emmi asettua poikkiteloin lain kanssa silloin, kun syvimmät eksistentiaaliset perusarvot ovat uhattuina. Terävän kontrastin kaikelle muodostaa se sosiaalinen ero ja kasvatuksen ero, mikä on Nancyn sekä Templen ja Gowanin välillä; tässä näytelmän tematiikka on selkeimmillään.

"Nunnan sielunmessu" on vahvasti aatedraaman sukua. Kirjoittajaa voidaan ehkä moittia siitä, että näytelmän kuvio jää ohuehkoksi, mutta itse konflikti on vaikuttava. Vaikka Faulkner ei ollut varsinainen dramaatikko, hänen romaaninsa kuuluvat siihen lajiin, jota sanotaan dramaattiseksi romaaniksi. Kuten on todettu, hän on paljosta velkaa Shakespearelle. Ja käytännössäkin Faulknerin dramaturgin taitoa on käytetty: hän työskenteli pari vuotta Hollywoodissa elokuvakäsikirjoitusten laatijana, kunnes luopui todeten sen minkä monet muutkin - ohjaajien kanssa on vaikea tulla toimeen.

 

OHJAAJAN SANA:

William Faulknerin myöhempään tuotantoon kuuluva romaani "Requiem for a Nun", "Nunnan sielunmessu" ilmestyi 27. päivänä syyskuuta 1951. Se on osittain kirjoitettu vuoropuhelun muotoon ja myöhemmin sovitettu näytelmäksi. "Nunnan sielunmessun" kantaesitys oli Theatre Guildissa New Yorkissa 1958 näyttelijätär Ruth Fordin esittäessä keskeistä naisosaa. Kirjailijan suostumuksella oli näyttelijätär Ruth Ford myös sovittanut näytelmän. Suomalainen kantaesitys oli samana vuonna Kansallisteatterin pienoisnäyttämöllä.

Jyväskylän Huoneteatterin esitys noudattelee alkuperäistä tekstiä, tosin vahvasti lyhennettynä. On ollut pakko käyttää rohkeasti sinikynää, sillä eihän ole tarkoitus esittää lukudraamaa, vaan havainnollistaa teatterin keinoin kirjailijan luoma maailmankuva, hänen filosofiset, moraaliset ja uskonnolliset käsitteensä, sekä hänen kantansa tälläkin hetkellä aktuelliin rotukysymykseen.

Epäilemättä tehtävämme on ollut vaikea, mutta niin mielenkiintoinen ja innoittava, että koko työryhmämme kuiskaajaa myöten on paneutunut tämän näytelmän valmistamiseen kaikella tarmolla ja nuorekkaalla innolla. "Työpajateatterimme" ei ole tyytynyt vain "normaaliin" näytelmän harjoittamiseen, vaan sen tärkeisiin tehtäviin on kuulunut pitkien keskustelujen ohella myös syventyminen näyttelijäntyöhön; roolin analyysiin, näyttelemisen ilmaisuun ja tekniikkaan.

- S.M -

ROOLEISSA:
Gowan Stevens: Kari Paju
Gavin Stevens: Markku Hannula
Kuvernööri: Eino Puumalainen
Herra Tubbs, vanginvartija: Taru Saukko
Pete: Mattijuhani Särkkä
Temple Stevens: Pirkko Rahkila-Rissanen
Nancy Mannigoe: Annakaisa Rita

158

ADALMINAN HELMI

Satu
ENSI-ILTA 16.2.1967

Käsikirjoitus: Sakari Topelius
Sovitus: Ritva Laatto
Ohjaus: Elina Ervasti

Lavastus: Risto Ojala
Valot ja tehosteet: Kimmo Paju

On varmaan paikallaan huomauttaa, että Topeliuksella on kaksi "helmeä", Totuuden helmi, joka on runomuotoinen näytelmä ja Adalminan helmi, satu. Nyt esitettävästä Adalminan helmestä on olemassa parikin näyttämösovitusta. Tämänkertaisen näytelmän on sovittanut Ritva Laatto Kouvolan Tyttölyseota varten 50-luvun lopussa.

-Ohjaaja-

ROOLEISSA:
Nanna, lastenhoitaja: Pirkko Malinen

Lapsia:
Tiina: Liisa Savolainen
Marja: Suvi Olavinen

Kuningatar Beata: Tuula Leppänen
Kuningas Amundus: Kari Talvisto
Adalmina, heidän prinsessansa: Marja Salminen

Hovineidit:
Teresa: Terttu Häyrinen
Gunilla: Tarja Kovanen
Rosa: Paula Ikonen

Frankinmaan prinssi Sigismund: Olli Ikonen
Airut: Ann-Mari Wikström
Vuohimummo: Sirpa Aro
Kilit: Ulla Laurio, Sari Kuvaja, Merja Möksy ja Anne Poikolainen

159

KAKTUKSENKUKKA

(Fleur De Cactus)
Kevyt komedia
ENSI-ILTA 7.10.1967

Käsikirjoitus: Pierre Barillet ja Jean-Pierre Gredy
Suomennos:
Esko Elstelä
Ohjaus ja sovitus: Kauko Laurikainen

Lavastus: Mattijuhani Särkkä
Valot ja slidet: Ensio Mustonen

ROOLEISSA:
Igor: Mattijuhani Särkkä
Antonia:
Marja-Terttu Vikström
Stephanie: Aino Toivo
Rouva Durand: Sirkka Honkanen
Julien: Kari Paju
Norbert: Markku Hannula
Herra Cochet: Taru Saukko
Botticellin "Kevät": Leena Ollikainen

163

MITTARINLUKIJAT

ENSI-ILTA 28.9.1968

Käsikirjoitus: Scott Forbes
Suomennos: Risto Ahti
Ohjaus: Mikko Nousiainen
Lavastus: Eino Puumalainen
Valot ja tehosteet: Kimmo Paju

- Meidän mukava turvallisuutemme, normaali tahtimme turruttaa, tylsistyttää. Maailmalla tapahtuu - tapahtuu kovin kaukana. Sanomalehden otsikko, uutiskuva. Unohdus. Mutta eräänä päivänä, jonakin hetkenä saattaa tapahtua itsellemme. Entäs sitten?
Forbes ei tyydy ainoastaan soimaamaan välinpitämättömyyttämme, vaan hän haluaa herättää meidät ajattelemaan. Hänen tekstinsä on täynnä teemoja, jotka väkisinkin laajentavat näytelmän yleismaailmalliseksi.
Eräs teema, joka mielestäni nousee erityisesti esille, on sorrettujen ryhmien, syrjittyjen rotujen ongelma, koston ajatus, joka ymmärrettävästi on olemassa.
Vastakkainasettelu on selvä. Tilanne pienennetty yhteen huoneeseen. Toisaalla rappioituva järjestelmämme, toisaalla nousevat, tuhoavat, kostavat, voimakkaat.
Forbes ei osoita ratkaisua, hän varoittaa meitä, esittää tilanteen - näin voi käydä - vai onko käynyt jo? Eikö ole jo aika ajatella, laajentua, ottaa huomioon? Ettei meille eräänä aamuna kävisi näin.
Toivon todella, että esityksemme piinaisi Teitä edes hetken.

-Mikko Nousiainen-

ROOLEISSA:
Bruce:
Markku Hannula
Barbara: Marja-Terttu Vikström
Dick: Aimo Nikulainen
Tom: Aimo Rintamaa
Harry: Taru Saukko

164

PARITTOMAT

(The Odd Couple)
Komedia
ENSI-ILTA 31.10.1968

Käsikirjoitus: Neil Simon
Suomennos: Heikki Eteläpää
Ohjaus: Eino Helke-Viljanen

Lavastus: Eino Puumalainen
Valot ja tehosteet: Kimmo Paju 

ROOLEISSA:
Felix Ungar: Kari Paju
Oscar Madison: Pentti Laurio

Pokerinpelaajat:
Murray: Aarno Aittila
Speed: Raimo Kivinen
Vinnie: Eino Seies
Roy: Erkki Hiekkanen

Sisarukset Pigeon:
Gwendolyn: Sirkka Honkanen
Cecily: Annakaisa Rita

165

TOIMITTAJA HÖMPPÄ KARAMELLIMAASSA

Satu
KANTAESITYS 19.1. 1969

Kirjoittaneet: Matti ja Hannele Kosola
Säveltänyt:
Erkki Kosola
Ohjannut:
Hannele Kosola
Valot, tehosteet ja lavastus:
Kimmo Paju 

ROOLEISSA:
Toimittaja Topi Hömppä: Veli-Pekka Costiander
Keksijäagentti Nöbelii: Leila Peltokoski
Päätoimittaja: Hannu Lehtoranta
Prinssi Pip: Hannu Lehtoranta
Kaiku:
Ann-Mari Wikström
Välkkymato: Ann-Mari Wikström
Hammaspeikko Keljukki: Kari Kortelainen
Prinsessa Nekku: Raija Hirvonen
Kuningas Suurkarkki: Pekka Puranen
1. lehdenjakaja: Sirpa Hämäläinen
Tollopöllö: Sirpa Hämäläinen
2. lehdenjakaja: Eeva-Riitta Seies
Fiksutonttu: Eeva-Riitta Seies
Trubaduuri: Kari Ristolainen

166

ROMULUS SUURI

Nelinäytöksinen, ei totuudenmukainen historiallinen komedia.
Suomalainen kantaesitys 30.10.1969

Käsikirjoitus: Friedrich Dürrenmatt
Saksan kielestä suomentanut: Raimo Manninen
Ohjaus: Hannu Wegelius

Lavastus: Raimo Rissanen ja Hannu Wegelius
Valot ja tehosteet: Kimmo Paju ja Rolf Hedman
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Ohjaajan assistentti:
Maarit Fred

 

Friedrich Dürrenmatt nimittää näytelmänsä Romulus Suuri ei totuudenmukaiseksi historialliseksi komediaksi. Me voimme siis kokea sen toisaalta historiallisena näytelmänä, mutta toisaalta minkä aikakauden ihmistä tahansa käsittelevänä analyysinä. "Historiallisuus" näytelmässä ilmenee vain siinä, että sen tapahtumat on sijoitettu Rooman perikadon päiviin ja että näytelmän henkilöillä on nimeltä mainitut vastikkeensa historiassa. Historiallisia tosiseikkoja Dürrenmatt sen sijaan on käsitellyt omien päämääriensä mukaisesti.

Romulus Suuri on sodanvastainen näytelmä. Se osoittaa, miten normalisoitunut systeemi jopa sota on meille. Me hyväksemme sen, vaikka väitämmekin muuta, koska se on ikäänkuin osa totunnaista maailmankuvaamme. Se, joka nousee sotaa vastustamaan, leimataan nopeasti yhteiskuntaa repiväksi voimaksi.

Romulus Suuri osoittaa meille, miten hankalaa meidän on puhua lähimmäisillemme, saada heihin kontaktia. Ja miten saatamme yhtäkkiä havaita vihollisena pidetyn ajattelevan samoin kuin me itse.

Romulus Suuressa näemme ne inhimillisen olemisen ja ajattelun prototyypit, jotka ovat valinneet jo vuosisadat ja joista emme vieläkään pääse irti, olivat ne kuinka virheellisiä tahansa. Tänään taas istumme ja hymyilemme tämän näytelmän "hulluuksille". Mitä olisi tehtävä, että oppisimme vihdoinkin näkemään kaikki hulluudet siinä, mitä olemme tottuneet pitämään normaalina ja asiaankuuluvana?

Esitämme teille näytelmän sankareista, joita emme sankareiksi havaitse, ja niistä, jotka saavat kunnioituksemme sitä ansaitsematta. Esitämme teille, ihmisille, näytelmän ihmisestä.

- Hannu Wegelius -

ROOLEISSA:
Romulus Augustus: Matti Rantatalo
Iulia: Aino Toivo
Rea: Maarit Fred
Zenon Isaurialainen: Aimo Salonen
Aemilianus: Erkki Ruokokoski
Mares: Aimo Nikulainen
Tullius Rotundus: Aimo Rintamaa
Achilles: Taru Saukko
Pyramus: Toivo Miettinen
Spurius Titus Mamma: Heikki Määttänen
Apollon: Vesa Haikanlahti
Caesar Rupf: Veikko Penttinen
Phylaceius: Eero Lehtonen
Odovakar: Raimo Kivinen
Teoderik: Seppo Pekkola
Phosphoridos: Hannu Hirvonen
Kokki: Olli Ikonen
Lähetti: Markku Rissanen

171

LILY PIPER YLLÄTTÄÄ

(Busybody)
3-näytöksinen jännitysfarssi
ENSI-ILTA 26.11.1970

Käsikirjoitus: Jack Popplewell
Suomennos:
Seppo Loponen
Ohjaus:
Kari Paju ja Ensio Seies

Valot: Rolf Hedman

ROOLEISSA:
Rouva Piper: Sirkka Honkanen
Richard Marshall: Markku Hannula
Etsivä Goddard: Taru Saukko
Tarkastaja Baxter: Kari Paju
Claire Marshall: Paula Kalliola
Marian Selby: Aili Salmela
Robert Westerby: Kalevi Kopakkala
Vickie Reynolds: Irene Rantahalvari

174

TYTTÖ POIKAMIESBOKSISSA

(Bachelor Flat)
Komedia
ENSI-ILTA 2.12.1971

Käsikirjoitus: Budd Grossman
Suomennos: Auli Tarkka
Ohjaus: Hannele Pulkkinen

Lavastus: Raimo Rissanen
Järjestäjä: Ani Koskinen
Valot: Rolf Hedman

ROOLEISSA:
Bruce Patterson: Markku Hannula
Mike Polaski: Markku Häkkinen
Libby Bushnell: Ulla-Maija Naappi
Helen Wright: Sinikka Pasanen
Poliisi: Raimo Kivinen

176

OPAALI ON TIMANTTI

(Opal Is A Diamond)
ENSI-ILTA 19.10.1972

Käsikirjoitus: John Patrick
Suomennos: Liisa Ryömä
Ohjaus: Kari Paju

Lavastus ja tehosteet: Rolf Hedman

ROOLEISSA:
Opal Kronkie, roskien keräilijä: Annakaisa Rita
Rosie Montefalco, naapuri: Sirkka Ruokokoski
Hector Bissel, pormestari: Markku Hannula
Bob Royce, pr-mies: Raimo Kivinen
Mary Loden, pr-nainen: Marja Honkola
Miggy, rekkakuski: Tapani Huovila
Tony, rekkakuski: Simo Ristola
Ole, bussikuski: Taru Saukko
Louie, varas: Tapani Huovila
Nick, varas: Simo Ristola

179

KILJUSEN HERRASVÄKI

ENSI-ILTA 6.10.1973

Käsikirjoitus: Jalmari Finne
Sovitus: Ritva Holmberg
Lavastus: Simo Ristola
Tarpeisto: Ulla Koivumäki ja Kaarina Hovilainen
Kuiskaaja: Sirpa Rouvinen
Ohjaus: Paula Kalliola

Kohtaukset:

1. Kiljuset päättävät ryhtyä partiolaisiksi (lämpiössä)
2. Luru ja Mökö koulussa
2.5. Siivous
3. Isän syntymäpäivät ja vihkimisyritys
4. Mitä häiden jatkossa tapahtui
5. Kiljuset päättävät lähteä urheilujuhliin

VÄLIAIKA

6. Helsingissä urheilukentällä (lämpiössä)
7. Isä Kiljunen presidenttinä

ROOLEISSA:
Isä Kiljunen: Tapani Huovila
Äiti Kiljunen: Eira Löppönen
Luru: Seppo Kivelä
Mökö: Markku Kautto
Plättä: Reija Antikainen
Pulla: Kirsi Koskela
Opettaja: Tuija Mäkinen
Oppilaita: Päivi Honkanen, Virpi Matilainen, Päivi Levänen, Sari Kurikka, Eija Sarkkio ja Reija Antikainen
Palosotilas: Ari Järvenpää
Vahtimestari: Heikki Soikkeli
Sairaanhoitaja: Kaarina Hovilainen
Herra Häthätäläinen: Ari Järvenpää
Rouva Häthätäläinen: Päivi Korhonen
Tarapaappa Häthätäläinen: Päivi Korhonen
Kirkkoherra: Heikki Soikkeli
Sanomalehtinainen: Päivi Levänen
Siivoojat: Kaarina Hovilainen ja Ulla Koivumäki
Agitaattori: Päivi Honkanen
Adjutantti: Heikki Soikkeli
Saksan lähettiläs: Ari Järvenpää
Ranskan lähettiläs: Päivi Honkanen
Englannin lähettiläs: Tuija Mäkinen
Amerikan lähettiläs: Päivi Korhonen
Espanjan lähettiläs: Sari Kurikka

 

 

181

EI NYT RAKKAANI

ENSI-ILTA 13.12.1973

Käsikirjoitus: Ray Cooney ja John Chapman
Suomennellut: Esko Elstelä
Ohjaellut: Kari Paju

Lavastellut: Jami Hyttinen
Tehostellut: Seppo Pesonen

(Tapahtuu turkisliike Bodley, Bodley & Crouch'in 4. kerroksessa sijaitsevassa salongissa)

(Yksi väliaika kesken kaiken)

ROOLEISSA:
Arnold Crouch:
Kari Paju
Neiti Whittington: Suvi Kangas
Neiti Tipdale: Marja Honkola
Gilbert Bodley: Markku Hannula
Harry McMichael: Erkki Arrakallio
Janie McMichael: Ulla-Maija Naappi
Sue Lawson: Anna-Liisa Tiinanen
Maude Bodley: Salme Jääskeläinen
Herra Lawson: Seppo Pesonen

185

BRUNO

ENSI-ILTA 27.11.1998

Tiina Kailan romaanin pohjalta
Dramatisointi ja ohjaus: Anne Saastamoinen

Assistentti: Annukka Töyri
Puvustus: Liisa Eskola
Pukujen toteutus: Liisa Eskola, Laila Nurminen, Anri Suuronen, Anneli Arposuo ja Mirja Mäkelä
Lavastus: Jarmo Kurki
Valot: Arto Saarelainen, Jarmo Kurki ja Antti Vanhanen
Tehostemestari: Markus Pulkkinen ja Studio Ateljee-Jee
Valo- ja äänitekniikka: Antti Vanhanen
Kuoron johto: Nina Dunder
Koreografia: Samuli Järvinen
Maskeerauksen suunnittelu: Kati Sorsa
Tuottaja: Hellevi Labbart
Rekvisiitta: Hannele Enervi-Niemelä
Järjestäjä: Petra Toropainen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Juliste ja käsiohjelma: Pekka Rita

 

OTE OHJAAJAN TYÖVIHOSTA:

10. lokakuuta 1998
Muistelin juuri omaa historiaani 40-vuotiaassa Huoneteatterissa. Olen häärinyt teatterilla viitisen vuotta, milloin kirjoittajana ja ohjaajana, milloin tuottajana ja assistenttina. Tajusin äkkiä, että kaikkein mieleenpainuvimmat työni liittyvät tavalla tai toisella avaruuteen, aurinkoon ja valoon. Savijalkatähti kertoi vanhasta ja dementoituneesta neuvostokosmonautista, joka mielikuvissaan toisteli käyntiään kuussa. Hänen muistinsa terävät hetket kuitenkin paljastivat, ettei mitään kuumatkaa koskaan tehty. Se oli suurvaltapolitiikkaa ja silmänlumetta. Kosmonauttia näytteli ikimuistettavan ihanasti Hannu Paananen.

Suomalaiseen kansantarustoon perustuva musiikkinäytelmä, Solamo, kertoi kahden veljeksen kosioretkestä Pohjolaan. Koska naiset hamusivat aurinkoa taivaalta, joutuivat veljekset takomaan Aurinkolippaan, joka varastoi valon ja lämmön pimeän ja kylmän talven varalle. Pohjolan vahvoja akkoja näyttelivät koko keholla ratkiriemukkaasti Pirjo Laiho ja Annukka Töyri. Markus Pulkkisen säveltämä musiikki palautuu vieläkin mieliin. "Aurinko istuu kultaiseen kelkkaan..."

Nyt juhlanäytelmä Bruno, joka etsii valoa, vie kohti Kopernikuksen auringonnousua ja vieläkin pidemmälle, äärettömyyteen. Olin onnekas saadessani nimirooliin karismaattisen ja taitavan Petri Kaihojan ja pukusuunnittelijaksi Liisa Eskolan, joka sai kankaat elämään ja toi renesanssin lähelle ihoa. Jarmo Kurjen taiteellisella silmällä ja käden taidolla syntyivät lavasteet. Ja kaiken takana puheenjohtaja Raili Kivelän sydämellinen hymy.

Joku sanoi minulle kerran, että sinun näytelmissäsi on aina tähti. Ehkä hän oli oikeassa. Minä seuraan sitä tai se seuraa kulkuani. Sitä paitsi olen saanut tehdä töitä ihanien ja osaavien ihmisten kanssa. Minun silmissäni he ovat tähtiä. Olen kiitollinen.

"Monet ovat ne, jotka haluavat viisautta, mutta harvat ovat ne, jotka sitä etsivät. Nämä harvat ohjaavat aluksensa kauas pois syntymämaastansa, uskaltautuvat aaltojen valtaan, levittävät purjeensa taivaan tuulille. Pian, aivan pian on pieni alus ulkona merellä, ja joka hetki uhkaa myrsky upottaa sen valtameren syvyyteen." (Brunon sitaatti laivasta teoksesta De gl´heroici furori, 1585)

-Anne Saastamoinen-

ROOLEISSA:
Giordano Bruno: Petri Kaihoja
Jerome Besler: Samuli Järvinen
Giulia: Annukka Töyri
Marie: Kati Sorsa
Gianni: Teo Laitinen
Florio | Kirjuri: Janne Tiikkainen
Rouva Nostiz: Anna-Kaisa Rita
Herra Nostiz | Inkvisiittori: Pekka Rita
Zuane | Veli 2 | Päällysmies: Anssi Leinonen
Gohorry | Veli 1 | Jaarli: Esa Valkila
Pico | Vartija: Jouni Jyllinmaa
Underhill | Yli-inkvisiittori: Lauri Laakso
Akka | Siivooja: Anri Suuronen
Luentosaliyleisö: Anssi Leinonen, Jouni Jyllinmaa ja Pekka Rita
Kuoro | Muistinteatterissa ohikulkijoita | Kansanjoukko: Kreeta Hämäläinen, Maija Soikkeli, Hanna Valtonen, Kati Sorsa, Jonna Moisala, Marjaana Markkanen, Anne Alanko, Jouni Jyllinmaa ja Janne Tiikkainen

186

ÄIDIN RUOHO ON PARASTA

(La marjuana della Mamma e´ la piu´ bella)
ENSI-ILTA: 2.10.1998

Käsikirjoitus: Dario Fo
Suomennos: Aira Buffa
Ohjaus: Aleksander Anria

Lavastus ja puvut: Henriikka Ryhänen ja Tuula Tynjä
Musiikki: Pasi Juvonen
Muusikko: Sebastian Boulter
Valojen suunnittelu: Arto Saarelainen
Valot ja äänet: Teemu Määttänen
Maskeeraus: Jarmo Humalajärvi
Tuottajat: Minna Hakkola ja Alpo Tuominiemi
Juliste: Henriikka Ryhänen
Käsiohjelma: Henriikka Ryhänen ja Teemu Määttänen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

ROOLEISSA:
Luigi: Risto Sarvilinna
Poika (Ystävä): Aleksi Lobski
Rosetta: Jenni Bergius
Vaari: Hannu Paananen
Camelia: Minna Hakkola
Pappi: Jaakko Peltoniemi
Antonio, carabinieri: Samu Salmenkangas
Veturinkuljettaja: Vesa O. Pyrrö
Tanssijat: Sari Tikkanen, Hanna Pulkkinen ja Jenni Bergius

187

CAFE BELCE PUB

ENSI-ILTA 25.9.1998

Käsikirjoitus: Hannu Waarala, Jouni Salo ja työryhmä
Ohjaus: Jouni Salo

Valot: Ali Reza Jamehdarian
Äänet: Ali Reza Jamehdarian ja Markus Pulkkinen
Lavasteet: Ali Nikoee, Ali Reza Jamehdarian ja Erkki Kalmanlehto
Puvut: Marina Gorlov ja Natalia Tuovila
Järjestäjä: Hamid Reza Jamehdarian
Tuottaja: Sirpa Korhonen

ROOLEISSA:
Malmsten, merimies:
Esa Salovaara
Pelkonen, kapakoitsija: Esa Valkila
Marokkolainen runoilija: Abdellah Karmouh
Iranilaiset katutaiteilijat: Ali Nikoee ja Bahram Nikoee
Iranilainen voimamies: Mansour Khosnami
Iranilainen tanssi; baba käräm: Shahrooz Shirazi ja Hanna-Mari Rabina

VÄLIAIKA:
Bulgarialainen laulu:
Temenuska Savolainen
Siniparta ja hänen 7 vaimoaan: Natalia Tuovila, Marina Gorlov, Elena Savolainen, Hanna-Mari Rabina, Bahram Nikoee ja Olga Haapa-aho

188

KORSU

ENSI-ILTA 20.10.1998

Käsikirjoitus: Jouni Salo ja Hannu Waarala
Ohjaus: Jouni Salo

Valot: Ali Jamehdarian
Lavastus: Matti Rasi
Järjestäjät: Anne Saastamoinen ja Pasi Tuominiemi
Tuottaja: Sirpa Korhonen
Puvustus: Liisa Eskola

Korsu-näytelmä on valmistunut maahanmuuttajista kootun työryhmän kanssa. Ryhmä on kansainvälinen ja viihdyttävä. Mukana on iranilaisia, sudanilaisia, ranskalaisia, venäläisiä ja turkkilaisia yhdessä suomalaisten näyttelijöiden kanssa. Näytelmän yhtenä pyrkimyksenä onkin monikulttuurinen vuorovaikutus.

Näytelmässä eri kansallisuuksista tulleet näyttelijät sijoitetaan perisuomalaiseen maastoon, pieneen korsuun jatkosodan melskeessä vuonna 1943 jouluaattona. Traaginen ja hauska törmäävät näytelmässä oivallisella tavalla. Näytellään "Tuntemattoman sotilaan" hengessä, mutta ei pilkaten vaan historialliset tosiseikat tunnustaen. Traagisesta kehyksestä huolimatta "huuli lentää" ja hanuri soi. Sotilaat kirjoittavat kaatuneiden omaisille, valmistelevat "tiernapoikia", illan ohjelmaksi, keittävät sumppia ja pontikkaa. Toisinaan hälytys katkaisee jouluaaton askareet, saadaanpa sotavangeiksi kolme venäläistäkin...

ROOLEISSA:
Vänrikki Niittylahti: Mikko Maasola / Hannu Lintukoski
Sotilaspastori Wikström: Hamid Jamehdarian
Sotamies Kettunen: Ali Nikoee
Sotamies Kärnä: Köksal Seleuk
Sotamies Jylhä: Aleksei Lobski
Sotamies Ålander: Ayub Sori
Sotamies Ylönen: Mansur Khosnami
Sotamies Honkajoki: Esa Salovaara
Sotamies Turunen: Shan Shirazi
Sotamies Magga: Yassir Elmaryod
Olga Laine: Olga Kuusinen
Ludmila Jänis: Marie Moreno
Nina Ivanova: Marina Garlov

189

ÄLÄ PUKEUDU PÄIVÄLLISELLE

(Pyjama Pour Six)
ENSI-ILTA 5.3.1998

Tapahtumapaikka: Huvila maaseudulla, jonkin matkan päässä Pariisista.
Käsikirjoitus: Marc Camoletti
Suomennos (englanninkielisestä sovituksesta Don't Dress For Dinner): Mikko Viherjuuri
Ohjaus: Jouni Salo

Lavastus: Kimmo Fager
Lavastuksen toteutusapuna: Petrus Rauhala
Valot: Arto Saarelainen
Ääni: Markus Pulkkinen
Tekninen avustaja: Kalle Hakonen
Puvut: Liisa Eskola, Tuija Nieminen ja Laila Nurminen
Järjestäjät: Reetta Helkala, Minna Hakkola ja Saara Tani
Maskeeraus: Kati Sorsa
Tuottaja, käsiohjelma: Anne Saastamoinen
Juliste: Teemu Määttänen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

ROOLEISSA:
Bernard: Mikko Maasola
Jacqueline: Annukka Töyri
Robert: Esa Salovaara
Suzanne: Ilona Lehtoranta
George: Kalle Vastamäki
Suzette: Pirjo Laiho

190

RAKASTUNUT RAMPA

ENSI-ILTA 4.12.1997

Käsikirjoitus: Joel Lehtonen
Sovitus ja dramatisointi: Jorma Pollari
Ohjaus: Eino Airo
Tanssi: Johanna Arposuo
Valot ja äänet: Juha Asikainen ja Risto Piispanen
Puvut: Anneli Arposuo ja Laila Nurminen
Järjestäjät ja rakenteet: Kimmo Fager ja Alpo Tuominiemi
Juliste ja käsiohjelman kansi: Pekka Rita
Musiikki: Sergei Rahmaninov

Itsenäisyyden juhlavuonna tarina suomalaisesta, joka myös on "laulun arvoinen". 80-vuotias Suomi-neito kantaa helmassaan yhä samanlaisia kärsiviä ja kellarissaan huikeita unelmia rakentavia ihmispoloja. Jokaisella on kai silti oikeus rakkauteen tai ainakin sen haaveeseen.

Unelmat ovat kaikille yhtä kauniita, niin rikkaille kuin köyhillekin. Tämän Sakriksen unelma ei koskaan toteutunut - ei ainakaan vielä...

"Korutonta realismia, yksinkertaista runoutta ja miehekästä ymmärtämystä; kyttyräselkäisen surkimuksen ja mieleltään tylsyneen turvakodin hoidokin rakkaustarina; kertomus sosiaalisten olojen maahan nujertamasta ihmiskurjasta, jonka kuvitelmat uudesta ihmisestä ja uudesta yhteiskunnasta ovat groteskissa ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Rakastunut rampa ilmestyi v. 1922. Maailmansodan lisäksi Lehtonen oli kokenut sodan omassa maassaan, omien kansalaisten kesken. Haavat eivät koskaan parantuneet. Itsenäisen Suomen ensiajat eivät näyttäneet sen paremmilta, kun määrääviksi nousivat alkukantaiset voimat, itsekkäimmän taloudellisen ja poliittisen keinottelun säestäminä, nektarinaan pontikka ja pirtu.

Monet vuosisadan alun yltiöyksilölliset antikristukset olivat 1910-luvun mittaan päätyneet Damaskokseensa: Eino Leino, L. Onerva ja Aarni Kouta nöyrtyivät ja ajautuivat lähelle teosofiaa. Lehtonen pysyi kieltäjänä loppuun saakka, mutta jotenkin hän painui polvilleen. Yksi mahdollisuus oli kuolema, ja symbolisella tasolla sen toteuttaa Rakastunut rampa - Sakris Kukkelman - hirttäytyvä kipujen mies." 

- Pekka Tarkka, Kodin suuret klassikot, Weiling - Göös 1986) -

Rakastunut Rampa -näytelmä omistetaan keväällä -97 edesmenneen harrastajanäyttelijä Olavi Arposuon muistolle. Hänelle Sakris Kukkelmanin rooli kirjoitettiin, nyt unelman toteuttaa ryhmä hänen parhaita ystäviään Hannu Paananen, Eino Airo ja Jorma Pollari. Ollin tytär Johanna tanssii ja vaimo Anneli ompelee.

ROOLEISSA:
Sakris Kukkelman: Hannu Paananen
Nelma: Sari Haapasalo
Mimmi: Johanna Arposuo

191

SUHTEETTOMIA SUHTEITA

(Closer than ever)
Musikaali

ENSI-ILTA 5.11.1997

Käsikirjoitus: Richard Maltby Jr.
Musiikki: David Shire
Dramatisointi ja ohjaus: Jonathan Failla

Musiikin sovitus ja johto: Pasi Juvonen
Koreografi: Anne Joutsimäki
Lavastus: Tiina Lempiäinen
Puvustus: Tuija Nieminen
Enkelikuoron sovitus ja harjoittaminen, harjoituspianisti: Nina Dunder
Valot: Nikolai Turku
Äänitekniikka: Teo Laitinen
Tekniikassa mukana: Antti Vanhanen
Tuottajat: Janne Tiikkainen ja Raili Kivelä
Valokuvat ja julistesarja: Hanna-Kaisa Hämäläinen

ORKESTERI:
Pergussiot ja johto: Pasi Juvonen
Piano: Anne-Paula Tikkanen
Kontrabasso: Tapani Vaahervaara
Kitara: Mikko Vehmala

ROOLEISSA:
Onnellinen Jätetty: Outi Kallonen
Nuoruuttaan Etsivä: Pekka Löövi
Tiikeriemo: Minna Hilke
Arosusi: Kyrö Kalmari
Blondi Kohtalotar: Kati Sorsa
Miehistyvä Muusikko: Janne Tiikkainen
Enkelit: Veera Kaukoranta, Meri Kuisma, Anne Kuulasmaa, Tanja Tarkiainen ja Maija Soikkeli

192

FANERINEN MATKARASIA

Tutkielma arkkitehti Wivi Lönnistä

KANTAESITYS

ENSI-ILTA 5.2.1997

Käsikirjoitus: Kaarina Valoaalto
Dramatisointi ja ohjaus: Raili Kivelä
Visualisointivastaava: Hannele Enervi-Niemelä
Sävellys: Jani Kyllönen

Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä ja Heli Mäkinen
Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Pukusuunnittelu: Hannele Enervi-Niemelä ja Kristiina Myller
Hatut: Liisa Eskola
Maskien suunnittelu: Kati Sorsa
Kampausten suunnittelu: Ulla-Maija Naappi
Tekninen avustaja: Teemu Määttänen
Käsiohjelma ja juliste: Teemu Määttänen
Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Näyttely: Anna-Maija Tuunanen
Kuiskaaja: Riitta Hartikainen
Tarpeistonhoitaja: Reetta Helkala
Tuottaja: Hellevi Labbart
Lavastuksen toteutus: Tauno Ladonlahti, Sampsa Mykkänen, Ossi Kolmonen, Hannele Enervi-Niemelä, Heli Mäkinen, Annina Sarja, Samu Salmenkangas, Sauli Niemelä ja Seija Pyykölä
Pukujen toteutus: Leena Blom, Riikka Ikäheimo, Vappu Järvelä, Kaarina Kivelä, Irma Korhonen, Maijaliisa Lahti, Päivi Lehtonen, Terttu Pitkänen, Anri Suuronen ja Tanja Tuominen
Mukana myös lainattua musiikkia: Unto Monosen Satumaa ja Aulis Raitalan Laulu Synnyinseudulle

ROOLEISSA:

NYKYNAISIA
Näytelmäntekijä:
Päivi Liimatainen
Totuudentorvi: Anri Suuronen

WIVIT JA HANNA
Wivi Lönn, arkkitehti, nainen:
Anneli Tuura
Wivi Lönn, nuorena: Minna Hakkola
Vielä yksi Wivi: Annina Sarja
Hanna Parviainen: Paula Kalliola

PERHETTÄ
Matilda Lönn, Wivin äiti:
Anna-Kaisa Rita
Wille Lönn, kasööri, Wivin veli: Sampsa Mykkänen
Lönnien palvelija: Riitta Hartikainen
Vanha Mari, Parviaisen palvelija: Hellevi Labbart

TUKIJOITA
Gustav Nyström:
Tauno Ladonlahti
Armas Lindgren, arkkitehti (piano): Jani Kyllönen

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIA
Talouskoulun oppilaita:
Riitta Hartikainen, Reetta Helkala ja Minna Hakkola

193

ON AIKA SOITTAA SCHUBERTIA

ENSI-ILTA 22.3.1997

Käsikirjoitus: Ariel Dorfman
Ohjaus ja sovitus: Anne Saastamoinen

Puvustus: Liisa Eskola
Lavastus: Työryhmä
Valosuunnittelu: Johanna Tirronen
Äänisuunnittelu: Anne Saastamoinen
Tekniikka: Työryhmä

Ariel Dorfmanin näytelmä "Tyttö ja kuolema" on saanut nimensä Schubertin samannimisestä kvartetosta, jolla on tarinan henkilöille tärkeä, menneeseen liittyvä merkitys. Minun "sovittavissa käsissäni" näytelmän nimi muuttui, siitä tuli On aika soittaa Schubertia. Aika on nykyinen, paikka maa, joka voisi olla mikä tahansa maa, joka on suonut itselleen demokraattisen hallinnon pitkän diktatuurin jälkeen. Mies, jonka auto menee rikki, saa kyydin kotiin ystävälliseltä muukalaiselta. Miehen vaimo uskoo tunnistavansa muukalaisen äänestä kiduttajansa vuosien takaa, ja sieppaa tämän vangikseen päättäen järjestää oikeudenkäynnin. Näin Ariel Dorfman kertoo näytelmän teemoista:

"Alkaessani kirjoittaa huomasin henkilöitteni yrittävän selvittää mm. seuraavia kysymyksiä: Kuinka kidutuksiin osallistuneet ja niiden uhrit voivat elää rinnan samassa maassa? Kuinka päästä totuuteen, jos valehtelemisesta on tullut tapa? Kuinka pidämme elossa menneisyyden joutumatta sen vangiksi? Onko väkivalta vältettävissä kaikissa olosuhteissa? Kuinka muisti harhauttaa, suojelee ja opastaa meitä? Ja kuinka syyllisiä me kaikki olemme? Tunsin, että Tyttö ja kuolema liittyi haaveeseen, jota olin hellinyt pitkän aikaa: kirjoittaa nykypäivän aristotelinen tragedia, taideteos jotka voisi auttaa yhteisöä puhdistautumaan säälin ja kauhun kautta. Ehkä pohdimme maailman paulinoja, gerardoja, robertoja ja tunnemme yhteistä kipua heidän kanssaan. Se voi hyvinkin olla väreilevä inhimillisyyden tila, jota kutsutaan tunnistamiseksi, sillaksi jakaantuneen maapallomme yli."

Tähän kutsuun yritämme vastata teatterin keinoin.

- Anne Saastamoinen -

ROOLEISSA:
Pauliina: Sirkka Penttinen
Pauliinan muistikuva: Mirva Mäkinen
Gerardo Escobar: Mikko Maasola
Roberto Miranda: Risto Sarvilinna

194

LASINEN PYYKKILAUTA

ENSI-ILTA 7.3.1997

Marko Tapion romaanista dramatisoinut: Pasi Luhtaniemi
Ohjaus: Tiina Luhtaniemi

Lavastus: (suunnittelu) Riitta Piltonen, (toteutus) Jaana Pasanen
Valot: Arto Saarelainen
Puvustus: työryhmä
Tuottaja: Pasi Luhtaniemi
Pianisti: Riikka Hihnala

Keski-Suomen kulttuuri olisi paljon köyhempi ilman saarijärveläisiä Vihtori ja Aino Tapperia (o.s. Virta). Heidän poikiaan olivat Marko, Kain, Harri ja Yrjö. Taiteilijoita kaikki: Marko kirjailija, Kain kuvanveistäjä, Harri kirjailija ja Yrjö lavastaja. Mutta - kuten Saarijärven Pullistuksen hiihtokisoissa - ensimmäiseksi tuli Marko.

Werner Söderström julkaisi Marko Tapion esikoisteoksen Lasinen pyykkilauta 1952. Teoksen alaotsikko oli "romaani äidistä ja pojasta". Vaikka kritiikki kiittikin teosta vakuuttavana esikoisteoksena, ja Tapio nimettiin F.E. SIllanpään perilliseksi, kerronnan modernismi ei vielä sopinut suomalaisen proosan valtavirtaan. Elettiin yhä realistisen kansankuvauksen aikaa.

Marko Tapion romaanitaide ansaitsee tulla lihaksi näyttämöllä. Siksi Lasinen pyykkilauta. Mutta erityisesti romaani piti sovittaa näyttämölle sen nöyryyden takia. Tapion ihminen katoaa luontoon; hän toteuttaa nykyihmisen unen ja rukouksen: On mieletöntä kuvitella, että ihminen olisi jotain muuta ja ylevämpää kuin luontokappale, hämähäkki seitteineen nurmikon mättäällä, sileäksi hankautunut kaarnapala rantahietikolla.

- Pasi Luhtaniemi -

ROOLEISSA:
Kunnar: Samu Koski
äiti: Sinikka Pasanen
Otto-setä: Kalle Vastamäki
Kirsi, sotaleski: Johanna Tirronen
Ilona: Minna Hakkola
Timo: Toni Rauma
everstin ääni: Lauri Laakso
Vanha Kunnar: Kyrö Kalmari
Vanha Ilona: Anna-Kaisa Rita

195

RAKKAUTTA JA MAGIAA ÄIDIN KEITTIÖSSÄ

(Amore e magia nella cucina di mamma)

ENSI-ILTA 16.3.1996

Käsikirjoitus: Lina Wertmüller
Suomennos: Marja-Leena Mikkola
Ohjaus: Kaarina Perola

Tuottaja: Paula Kalliola
Valot ja tehosteet: Ari Pöytäkangas
Kuiskaaja: Nina Alho
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Puvustus: Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos: Virpi Lehto-Lopez, Elina Kuikka, Johanna Kuikka, Milla Kristola, Henna Tuhkanen ja Riikka Luomaa
Lavasteiden rakennus: Aulis Kuusinen ja Kyrö Kalmari
Maskeeraus: Kati Sorsa
Tarpeisto: Maria Kekkonen
Juliste: Pekka Rita

Lina Wertmüller on paremmin tunnettu elokuvaohjaajana kuin dramaatikkona. Tämä 1928 syntynyt italialaisohjaaja aloitti kuuluisan maestron Federico Fellinin assistenttina elokuvassa 8 ½. Hänen omat elokuvansa käsittelevät usein rakkauden ja anarkian teemaa, sukupuolten välisiä ristiriitoja sekä erilaisten valtarakenteiden mukanaan tuomia ongelmia.
Rakkautta ja magiaa äidin keittiössä on tyypillistä Wertmülleria: karnevalisoitua ja groteskia komiikkaa. Se on uskomaton ja huikea tarina äidistä, joka haluaa pelastaa poikansa joutumasta sotaan. Se on myös kauhutarina, samalla salaperäinen kurkistus, ihmismielen syviin hetteisiin - siinä ovat läsnä nauru ja itku, elämänvimma ja luopuminen.
Rakkautta ja magiaa äidin keittiössä ei ole keittiörealismia, vaan moneen suuntaan avautuvaa dramatiikkaa.
Ihmeellisintä tässä maagisen uskomattomassa tarinassa on, että se perustuu tositapahtumiin.

ROOLEISSA:
Leonarda Pansardi os. Cianciulli, syntynyt 1894, kuoli Pozzuolin vankimielisairaalassa:
Anna-Kaisa Rita
Faustina Setti, syntynyt Rubierassa, keitetty saippuaksi 18.12.1939: Sirkka Penttinen
Francesca Ferrari, yksityisopettaja, keitetty saippuaksi 5.9.1940: Hellevi Labbart
Virginia Cacioppo, laulajatar, leski, keitetty saippuaksi 30.11.1940: Paula Kalliola
Curradi, koulun johtajatar: Pirkko Tuomainen
Ida Codeluppi, opettatar: Aulikki Kalliolahti
Ardilia Diacci, Leonardan palvelijatar, tuli myöhemmin mielisairaaksi: Minna Hakkola
Santina Secchi, Virginian ystävätär: Mervi Ritari
Adelina Incerti, kampaaja: Jaana Meronen
Tripolina-täti: Lahja Huuska
Vanha nainen: Eila Sepänmaa
Tyttö: Miia Valkeapää
Naisia: Maria Heinola ja Maria Kekkonen
Miesääniä: Lauri Laakso ja Erkki Järvinen

200

ONNELLINEN SAKARI

ENSI-ILTA 4.10.1995

Käsikirjoitus: Agapetus
Ohjaus ja sovitus: Erkki Teittinen

Puvustus: Anri Harjunen
Valo- ja äänitekniikka: Timo Saramaa ja Olli Pörhölä
Kuiskaaja ja järjestäjä: Minna Hakkola
Äänisuunnittelu: Jori Rintamäki
Maskeeraus: Kati Sorsa
Tuottaja: Jaana Meronen
Juliste: Helena Leho

Agapetuksen Onnellinen Sakari on nopeatempoinen komedi, joka räiskyy väliin selkeästi farssin suuntaan. Tunnelmansa Onnellinen Sakari ammentaa ovelasti menneiltä vuosikymmeniltä olematta kuitenkaan pelkästään nostalginen kuvaus: se sisältää muutakin kuin kauniin kuoren.
Hengeltään selkeästi suomalaisena Onnellinen Sakari tuo mieleen Suomi-filmin aikaiset elokuvat. Esityksemme tempo ja viritys on kuitenkin 90-lukua.
Miksi sitten komedia on nimeltään Onnellinen Sakari? Mikä saa vanhemmanpuoleisen, kärttyisän kiukkupussikirurgin, joka yleisesti herättää ympärillään suorastaan kauhua, heltymään lopulta niin, että näytelmää voi nimittää onnelliseksi.
Rakkaushan se temput tekee! Sitä komediassa on monenlaista - mukana on lisäksi vauhtia ja yllättäviä käänteitä. Tervetuloa viihtymään!

ROOLEISSA:
Sakari Vartio, Kirurgian professori:
Alpo Lievemaa
Elma, hänen tyttärensä: Miia Valkeapää
Kalle Sorjamaa, sosiologian professori: Aulis Kuusinen
Alfons Kukkaketo, teatterin johtaja: Kyrö Kalmari
Irma Aaltonen, näyttelijätär: Aulikki Kalliolahti
Aarne Uusitalo, näyttelijä: Jani Hurskainen
Eemeli Virta, sähkömonttööri: Jukka Lehto
Siiri, professori Vartion eteisvartija: Jaana Meronen

201

ROBINSON CRUSOE

ENSI-ILTA 24.9.1995

Daniel Defoen romaanista dramatisoinut: Hannu Waarala
Ohjaus: Jouni Salo

 

TEKSTIN YLEINEN KEHITYS

Aidon seikkailutarinan synnyttämä mielikuva, lukuelämys (kuten Daniel Defoen klassisen "Robinson Crusoe"), elää meissä omaa elämäänsä. Sillä on oma lapsuuden "viattomuuteen" ja spontaaniin uteliaisuuteen liittyvä, katoamaton merkityksensä.

Kun sitten vuosien kuluttua, tarttuu samaan tekstiin, havahtuen huomaa, kuinka kaikki onkin muuttunut ja viattomuus kadonnut. Robinson Crusoe vaikuttaa köykäiseltä tarinalta, jossa päähenkilön lähes kolmenkymmenen vuoden oleskelu autiolla saarella, eri kulttuurien ja rotujen parissa, ei ole opettanut päähenkilölle juuri mitään. Hän on yllättävän samanlainen, omahyväinen tyyppi, jonka kokemukset eivät ole juurikaan häntä muuttaneet. Eikö tässä ole vertauskuvaa länsimaisen ihmisen tilanteesta aivan riittävästi?

Juuri tässä piileekin Defoen tekstin ulottuvuus, joka on kiinnostavaa tällä hetkellä sekä tekstinä että dramaturgisena haasteena. Seikkailu johtaa inertiaan, sisäiseen jähmettymiseen - muuttumattomuuden kuolleeseen tilaan. Miten sellainen "paatuneisuus" voitaisiin välttää? Tässä ulottuvuudessa rasismin teemat ilmentymät ovat keskeisiä ajankohtaisaiheita, jotka hyppäävät silmille Defoen tekstiä lukiessa. Näiden "mielikuvien" käsittely on tänä päivänä tärkeää ja koskettaa syvästi meidän aikamme perusristiriitoja.

ESITYKSEN LUONTEESTA:

MYYTIN PURKAMINEN

Meidän uustulkintamme Robinsonin tarinaan lähtee siitä ajatuksesta, että jokainen nuori ihminen tekee oman "sisäisen robinsonadinsa", matkansa "nuorten nurkasta" yhteiskuntaan ja sosiaaliseen elämään. Kuinka moni ihminen joutuu luopumaan "unelmistaan" astuessaan aikuisten maailmaan?

Kun silmäilee nuorten ihmisten kirjoittamia runoja ja mielipidekirjoituksia, havaitsee että moni kuvittelee olevansa "saari" samassa mielessä kuin Robinson Crusoekin kuvitteli sanan eksistentiaalisella tasolla. Eli: Robinsonin tarinaan sisältyy ihmisten vuorovaikutukseen liittyvä teema, joka nousee meidän tulkinnassamme keskeiseksi aiheeksi.

Tyylilaji, jossa nämä ulottuvuudet voidaan realisoida, viittaavat absurdiin tragikomediaan. Lähtökohtamme on siis käydä takajalasta kiinni Robinson-myyttiin niin että myytin tekonivelet naksuvat!

ESITYSKESKEINEN TEATTERI

Näytelmässä on neljä näyttelijää, neljä perushahmoa: Robinson (Esa Anttila), Isä-psykiatri (Timo "Hyde" Hyytiäinen), Perjantai (Markku Keränen) sekä Robinsonin äiti (Tellervo).

Esitys etenee mielikuvin, vääristynein perspektiivein. Robinsonin näkökulmasta muut hahmot ovat aina ekspressionistisissa asetelmissa suhteessa häneen. Valot, äänet ja miljöön käyttö nousevat näin esityksessä keskeisiksi tekijöiksi.

Ihminen ei ole saari silloinkaan, kun uni koputtaa hänen silmäluomeaan!

-Hannu Waarala-

ROOLEISSA:
Robinson:
Esa Anttila
Isä-psykiatri: Timo "Hyde" Hyytiäinen
Perjantai: Markku Keränen
Robinsonin äiti: Tellervo

205

SAVIJALKATÄHTI

ENSI-ILTA 21.1.1995

Käsikirjoitus ja ohjaus: Anne Saastamoinen

Puvut: Inga-Nina Palosaari, Sari Malmivaara, Tarja Nevalainen ja Vuokko Komulainen
Valot: Johanna Tirronen, Riku Saastamoinen, Tarja Janhunen ja Jari Granlund
Äänet: Anne Saastamoinen, Jukka Niemelä, Risto Salmijärvi ja Jari Granlund
Lavastus: Johanna Tirronen ja työryhmä
Käsiohjelma: Petra Päivärinne, Minna Laukkanen, Tarja Janhunen ja Johanna Tirronen
Juliste: Johanna Tirronen, Kai Kostamo ja Petra Päivärinne
Valokuvat: Tarja Janhunen ja Jari Granlund
Tuottaja: Kati Andrianov
Musiikki: Russia jazz, Charles Parker, Sergei Prokofjev, S.O.S -band, Puna-armeijan kuoro, Nemere, Rjabtsikov ja Popov

ROOLEISSA:
Ivan: Hannu Paananen
Olga: Annukka Töyri
Jelena | Valentina: Petra Päivärinne
Dimitri | Marsalkka: John Pajunen
Yön sankari | Lääkäri | Nuori Ivan | Patriootti: Esa Valkila
Andrei | Upseeri | Ekshippari | Lammas: Riku Saastamoinen
Maatuska | Lammas | Lehtipoika | Hoitaja: Johanna Tirronen

209

JUHANNUSTARINA

ENSI-ILTA 18.3.1994

Käsikirjoitus: Maria Jotuni
Dramatisointi: Pasi Luhtaniemi
Ohjaus: Tiina Luhtaniemi

Näytelmä on dramatisoitu Jotunin novelleista Martinin rikos, Augusta Aurell, Päiväkirjasta, Herman, Heidän oikeansa ja vääränsä, Anita, sekä romaanista Huojuva talo. 

Valot: Petteri Rantatalo ja Arto Saarelainen
Puvut: Anri Harjunen
Lavastus: Työryhmä
Musiikki: Frédéric Chopin, Toivo Kuula ja Kolmas Nainen
Koreografia: Kirsti Pohjaväre
Valokuvat: Riitta Chan
Julisteen kuva: Edvard Munch: Miehen aivoissa, 1897

ROOLEISSA:
Anita: Katja Aho
Martin: Jaakko Peltoniemi
Äiti: Sinikka Pasanen
Alvar: Riku Laakkonen
Lennart: Samu Koski

210

ONNELLINEN LOPPU

ENSI-ILTA 12.12.1993

Käsikirjoitus: Leena Heinonen
Ohjaus: Jukka Lehto

Puvustus: Anri Harjunen
Valaistus, tehosteet: Timo Lamminmäki
Lavasteet: Jukka Lehto ja työryhmä
Valokuvat: Risto Salmijärvi
Juliste: Helena Lehto
Käsiohjelma: Helena Lehto ja Tarja Heikkinen
Tuottaja: Tarja Heikkinen

ROOLEISSA:
Kukko -
Amerikan muottiin itsensä ahtanut vetelä-Elvis, joka ei suostu kiekumaan. Viulutaiteilija, jolle Amerikka on noussut päähän kuin hissi pilvenpiirtäjään: Elina Elomaa
Kana - Tsikin, kukon siivellä elävä amerikkalainen nössöhösö. Innokas myötäeläjä, joka ei kuitenkaan koskaan näytä mistä kana todella pissii: Virva Hänninen
Rotta - Tyhmä ja itsekeskeinen tyhjäpää. Omasta mielestään yksi parhaista saksofonisteista mitä maa päällään kantaa, vaikkei luultavasti tiedä eroa saksofonin ja sukellusveneen välillä. Suu soi, saksofoni ei: Esa Manninen
Possu - Lätin miss Töpselikärsä. Itseään ihaileva puolisonkipeä tanssija ja laulaja, joka taatusti tuntisi olonsa kotoisammaksi maailman estradeilla kuin viipaleena jonkun jäppisen joulupöydässä: Laura Muhonen
Lukki - Ilkeä pikkupiru, joka vaanii jatkuvasti saalistaan kuin hullu puuroa. Saalistaa mitä, missä ja milloin vain, keinoja kaihtamatta, laadusta tinkimättä: Taru Pirttiaho
Emäntä -
Piirun normaalia heikommalla aivokapasiteetilla varustettu moderni muija, joka on pohjimmiltaan kyllästynyt maalaiselämäänsä ja eläimiinsä. Mieluummin kynsiä lakkaa kuin lapioi lehmänkakkaa: Sunna Säynäjäkangas
Edellisen mies ja rosvo - Musikaalinen reppana. Yksinäinen metsässä majaileva rikollismies, joka ei luultavasti saisi vietyä lapselta nekkua, saati sitten hammastikkua pizzerian nurkkapöydästä: Hanna Vanhala

212

ISOKIERO

ENSI-ILTA 2.5.1993

Raija Orasen sadun pohjalta sovittanut: Jukka Lehto
Ohjaus: Jukka Lehto

Lavastus: Jukka Lehto ja Minna Kiiski
Puvut: Työryhmä
Maskeeraus: Sanna-Mia Toikkanen
Valot: Olli Lehtinen
Äänitehosteet: Petri Frondelius
Lavasteet: Työryhmä
Juliste: Minna Kiiski
Käsiohjelma: Tarja Heikkinen
Valokuvat: Risto Salmijärvi
Tuottaja: Tarja Heikkinen

ROOLEISSA:
Ukko:
Taisto Ahonen
Äijä: Sami Kamppinen
Petrus, heidän poikansa: Pauli Komppa
Isokiero, paholainen: Elina Elomaa
Tammahevonen eli noiduttu | Kaunis tyttö: Tiina Valpio
Päätön mies | Talvinen metsä: Niina Viinikainen
Kultainen vaunu | Talvinen metsä | Isokieron palvelija | Auto: Lasse Rautiainen
Talvinen metsä | Isokieron palvelija | Auto: Esa Manninen
Talvinen metsä | Isokieron palvelija | Auto: Minna Kiiski

213

SOLVEIGIN LAULU

ENSI-ILTA 6.2.1993

Lassi Sinkkosen romaanista dramatisoinut: Jorma Kairimo
Ohjaus: Tiina Luhtaniemi

Lavastus: Tiina Lempiäinen
Puvut: Työryhmä
Maskeeraus: Sanna-Mia Toikkanen
Kampaukset: Lenita Haatainen
Valojen suunnittelu ja toteutus: Risto Salmijärvi ja Arto Saarelainen
Musiikki: Pikku Inkerin laulu tilhelle, säv. Mikael Nyberg
Musiikin sovitus ja toteutus: Antti Niskanen
Valokuvat: Pasi Luhtaniemi ja Risto Salmijärvi
Käsiohjelma: Raija Partanen ja Risto Palojärvi
Juliste: Satu Olkkonen
Tuottaja: Raija Partanen

OTE OHJAAJAN PÄIVÄKIRJASTA:

Syyskuu -92:
Kuin salama kirkkaalta taivaalta: Solveigin laulu! Se on tätä päivää, se puhuu minulle. Pohdin jatkuvasti, mitä äitiys itseasiassa on, mitä rakkaus sekoitettuna vihaan, mitä on kasvaa ihmiseksi iskuista huolimatta...

Lokakuu -92:
Jugoslavian tilanne ja meidän omat sotamme. Ukilta meni jalka, kuulen ilmahälytysäänen...ja vaara on ohi.

Marraskuu -92:
Pidä oma pesä puhtaana! "Perhe on pyhä, kaunis ja viisas" (Lassi Sinkkonen).

Joulukuu -92:
Naurun ja itkun ikuinen liitto. Komedia vai tragedia? Traaginen komedia? Koominen tragedia?

Ensi-ilta 6.2.1993:
Ilman Sinua, mieheni, en olisi tässä. Kiitos.

-Tiina Luhtaniemi-

ROOLEISSA:
Solveig:
Satu Olkkonen
Saara: Anne Kemiläinen
Börje: Markku Keränen
Famu: Sinikka Pasanen
Fafa: Jaakko Peltoniemi
Naapurin akka ja Lassen äiti: Tuija Puttonen
Mika ja Hugo: Antti Niskanen
Jussi ja pikku-Lasse: Samu Koski
Lotan ääni: Pia Vasama

214

KAKSI NUOLTA

ENSI-ILTA 14.11.1992

Käsikirjoitus: Aleksandr Volodin
Suomennos: Jukka Voutilainen
Ohjaus: Aleksandr Andrianov

Pukujen suunnittelu: Tiina Lempiäinen ja työryhmä
Pukujen valmistus: Tiina Lempiäinen
Valot ja äänet: Simo Koivunen ja Risto Salmijärvi
Lavasteet: Työryhmä
Maskeeraus: Sanna-Mia Toikkanen
Koreografia ja puheharjoitus: Outi Kallonen
Valokuvat: Risto Salmijärvi
Juliste: Lasse Harkkala
Käsiohjelma: Aleksandr Andrianov ja Kirsi Lajunen
Tuottaja: Kirsi Lajunen

Elin 25 kauheaa vuotta sosialismissa odottaen kommunismin tuloa. Ne olivat 25 hukkaan mennyttä vuotta, menetettyjä, neljän vuorollaan hallinneen diktaattorin takia. Jokainen näistä diktaattoreista perusti henkilökohtaisen valtansa valheelle, pelolle, väkivallalle ja julmuudelle.

Vallasta taistellaan aina, monet vain eivät huomaa muuttuneensa valehtelijoiksi, narreiksi ja rikollisiksi, siirtyneensä Pahan puolelle. Kysymys vallasta on yksi tie, joka johtaa kysymykseen Hyvän ja Pahan taistelusta.

Tästä kertoo näytelmämme.

- Aleksandr Andrianov -

ROOLEISSA:
Heimon pää: Olavi Sinisalo
Korvakas: Vesa Jarva
Sodan mies: Jaakko Selin
Kaunopuhuja: Hannu Paananen
Jalkava: Samu Salmenkangas
Pitkänenä: Mikko Tolvanen
Kilpikonna: Tiina Valpio
Leski: Sari Leppänen
Rautakäsi: Juha Kärnä
Peura: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Ilves: Sanna-Mia Toikkanen

215

ET' OLIS TAVALLINEN ELÄMÄ

ENSI-ILTA 17.10.1992

Haastattelujen pohjalta dramatisoinut: Markku Hassinen
Ohjaus: Pirjo Laiho ja työryhmä

Musiikin säv., sov. ja toteutus: Jori Rintamäki ja Markku Hassinen/kitara
(Prog. Metall: Inehmo Pekkanen/guitar, Lordi MacAlaluusua/basso, Jori Rintamäki/konemies)
Videopätkät: Kai Partonen
Diat: Markku Hassinen ja Jori Rintamäki
Puvustus ja lavasteet: Työryhmän keräilyerinä
Valojen funtsaus: Risto Salmijärvi
Äänien ajo: Jukka Niemelä
Valojen ajo: Timo Lamminmäki
Kuvien heitto + järjestelyt: Elina Elomaa
Tuottaja: Monica Mörck
Valokuvat: Risto Salmijärvi
Juliste ja käsiohjelma: Työryhmä

ROOLEISSA:
Miia Valkeapää
Toni Rauma
Jani Pietikäinen
Anna Paju
Markku Keränen

217

HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT

ENSI-ILTA 14.12.1991

Käsikirjoitus: Mark Twain
Ohjaus ja lavastus: Rainer Kaunisto

Sovitus: Matti Kuikkaniemi
Musiikin sovitus ja sävellys, sekä äänitehosteet: Jori Rintamäki
Puvut: Liisa Eskola
Valot: Risto Rissanen, Risto Salmijärvi ja Alpo Tuominiemi
Äänitarkkailija: Mikko Pesonen
Tarpeistonhoitaja, pukija: Milla Suominen
Lavasteiden toteutus: Risto Litmanen, Petteri Rantatalo ja Rainer Kaunisto
Juliste: Risto Litmanen
Käsiohjelma: Risto Litmanen, Rainer Kaunisto ja Monica Mörck
Valokuvat: Satu Olkkonen ja Risto Salmijärvi
Tuottaja: Monica Mörck
Tiedottaja: Arja Kautto

Henkilöt, jotka yrittävät keksiä tästä jutusta jotain johtoaihetta, tullaan asettamaan syytteeseen; henkilöt jotka yrittävät keksiä siitä joitakin siveellisiä opetuksia, tullaan ajamaan maanpakoon; henkilöt, jotka yrittävät keksiä siitä jotakin juonta, joutuvat ammuttaviksi.

  - Tekijän käskystä G.G., tykistön komentaja -

ROOLEISSA:
Huckleberry Finn: Karri Heikkilä
Jim, Neiti Watsonin orja: Petteri Rantatalo

Tuomari Thatcher | Paul Shepherdson, sankari | Silas Phelps, farmari | Kuningas, huijari ja taiteilija | Täti: Hannu Paananen

Jack, rosvo ja petturi | Jimmy, neekerimetsästäjä | Tom Sawer | Buck Grangerford, sukuvihainen nuori | Poika torilla: Toni Rauma

Rouva torilla | Joe, ryöväri ja rosvo | Leskirouva Douglas | Saara Moore, ystävällinen rouva | Sally Phelps | Sohvi Grangerford, runoilija | Ei sukuvihainen: Pirjo Laiho

Neekerikauppias | Ukko Finn, Huckin isä | Bob, neekerimetsästäjä | Al Grangerford, sukuvihainen eversti | Herttua, huijari mutta ei taiteilija | Joe, neekeri | Lukas, lääkäri | Toinen täti: Antero Leppänen

Koira | Mary Grangerford, sukuvihainen äiti | Neiti torilla | Neiti Watson | Rosa, pyykkiä levittävä neekeri | Polly-täti, jonka luona Tom asuu | Bill, rosvo: Satu Olkkonen

218

PERINTÖLEIKKI

ENSI-ILTA 25.10.1991

Kirjoittanut: Jean-François Regnard
Suomennos: Jari Leino
Ohjaus: Rina Reini

Pukujen suunnittelu: Hannu Kysk
Pukujen valmistus: Leena Laurila ja kaupungin nuorisoverstas
Valot: Tuomas Lapinmäki ja Olli Lehtinen
Äänitehosteet: Ari Pöytäkangas
Lavasteet: Rina Reini, Petteri Rantatalo, Martti Mäkelä ja Matti Rantatalo
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Maskeeraus: Kirsi Puntalo
Järjestäjät: Kaisa Lipponen ja Niina Viinikainen
Kuiskaaja: Elina Elomaa
Tuottaja: Pia Vasama
Valokuvat: Satu Olkkonen
Juliste ja käsiohjelma: Kimmo Lehtonen ja Pirkko Tuukkanen

ROOLEISSA:
Geronte: Helge Kosonen
Eraste: Mikko Päivärinta
Madame Argante: Ulla-Maija Naappi
Isabelle: Päivi Mäenpää
Notaari / santarmi: Petteri Rantatalo
Pierre / santarmi: Jukka Lehto
Lisette: Pirjo Laiho
Crispin: Timo Koivunen

221

KUKA LOHDUTTAISI NYYTIÄ

ENSI-ILTA 11.10.1990

Käsikirjoitus: Tove Jansson
Ohjaus, dramatisointi, puvustus ja lavastus: Rina Reini

Sävellys ja sovitus (sekä osittain sanoitus): Jori Rintamäki
Nauhan tekivät: Seppo Niemi, Jori, Petteri ja Pirjo
Puvun toteuttivat: Leena Laurila, Nuorisoverstaan nuoret
Lavasteen tekivät: Koko ryhmä sekä Steinerkoulun 6. luokka ja Halssilan päiväkodin ryhmä
Valot suunnitteli: Tuomas Lapinmäki
Valot toteuttaa: Risto Rissanen
Äänet ajaa: Ari Pöytäkangas
Kampaukset suunnitteli: Petri Kierros
Tuottaja ja tiedottaja: Arja Kautto
Järjestäjät: Kaisa Lipponen ja Niina Viinikainen
Valokuvaaja: Sirkka Kautto
Julisteen teki: Hellevi Labbart
Liput myy: Marja Pietiläinen
Narikassa ovat: Ria Alusniemi ja Nina Miettinen

Kuka lohduttaisi Nyytiä on huuto kaikilta meiltä kaikille meille. Jokaisessa elää pieni Nyyti, joka kaipaa ystävää, jonka kanssa jakaa hyvät ja huonot hetket, rohkeutta voittaa pelot ja vaikeudet sekä tahdonlujuutta mennäkseen eteenpäin silloinkin, kun tekisi mieli juosta piiloon.

Meissä jokaisessa elää myös vahva persoona ja se erottaa meidät toisistamme. Ei koko, väri tai tyyli, vaan kaikki pienet osat koottuna yhteen tekee meistä nyytejä, hemuleita, mörköjä ja tuittuja, joiden on aika oppia elämään suuressa "Homssulassa" sulassa sovussa yhdessä.

Me "nyytiläiset" uskomme laulun mahdin parantavaan voimaan, saihan se meidänkin möröt ja muut pelot katoamaan ja antoi rohkeuden tulle Teidän eteenne nyyteinemme.

- Rina Reini -

ROOLEISSA:
Nyyti: Petteri Rantatalo | Maija Vihervirta (tanssiva Nyyti)
Tuittu: Miia Valkeapää | Milka Kemiläinen (tanssiva Tuittu)
Hemulit: Mia Vuorio (äiti), Pirjo Laiho (tytär) ja Merja Pöytäkangas (tytär)
Kalastaja Rontti: Anna Paju
Ötökkä: Emma Paju
Mörkö: Pirjo Laiho ja Merja Pöytäkangas
Merenneidot: Maija Vihervirta ja Milka Kemiläinen

230

RYPYT POIS!

(Le lifting)

ENSI-ILTA 28.11.1987

Käsikirjoitus: Pierre Chesnot
Suomennos: Eija Pokkinen
Ohjaus: Matti Rantatalo
Ohjausassistentti: Paula Kalliola
Lavastus ja puvustus: Liisa Eskola
Lavasterakenteet: Ossi Jääskeläinen ja Alpo Tuominiemi
Ompelijat: Elisa Hirsiaho, Laila Nurminen ja Seija Pyykölä
Valot ja äänitehosteet: Jari Piesala
Kampaaja: Petri Kierros
Kuiskaaja: Marja Pietiläinen
Järjestäjä, tarpeistonhoitaja: Elisa Hirsiaho
Valokuvat: Matti Salmi
Juliste: Pekka Rita
Lipunmyyjä: Seija Hämäläinen

ROOLEISSA:
Maxime Martineau: Erkki Arrakallio
Rouva Robert: Lahja Huuska
Juliette Martineau: Sinikka Pasanen
Tohtori Ferenbach: Markku Saarinen
Alexandra Bertoux: Reetta Salojärvi
Georges Bertoux: Nestor Strengell
Marion: Arja Kautto ja Susanna Matikainen

232

FANDO JA LIS

ENSI-ILTA 20.3.1987

Kirjoittanut: Fernando Arrabal
Ranskankielestä suomentanut: Kari Salosaari
Esitysoikeudet: Suomen Teatteriliitto ry
Ohjaus: Kari Kaijanaho

Puvut: Liisa Eskola
Lavastustyöryhmä: Liisa Eskola ja Tuomas Lapinmäki
Valokuvat: Kari Paju
Juliste: Pekka Rita
Lavasteiden vaihto: Jari Piesala, Olli Lotila, Sami Kettunen, Pekka Hokkanen ja Tarkko Nuutinen
Valot: Tuomas Lapinmäki
Järjestäjä: Leena Varo
Kuiskaaja: Monica Mörck
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi

ROOLEISSA:
Lis: Mervi Ritari
Fando: Kimmo Paju
Namur: Henry Korhonen
Mitaro: Kyrö Kalmari
Toso: Erkki Arakallio

222

HULLUN PUOLUSTUSPUHE

Musta komedia ihmissuhteista, jossa pää jää vetävän käteen!
ENSI-ILTA 14.9.1990

Käsikirjoitus: August Strindberg
Dramatisointi ja ohjaus: Hannu Waarala ja Juha Hurme

Musiikki: Ilkka Niemi, Ludwig van Beethoven ja Kipparikvartetti
Valosuunnittelu: Tuomas Lapinmäki
Valot ja äänet: Minna Laukkanen
Puvustus ja lavastus: Ryhmä
Tuottaja: Monica Mörck
Juliste ja käsiohjelma: Helena Seppälä

"On väärin, että nainen voi pilata miehen uran. Toinen ei tee vieressä mitään ja nauttii vain etujani. Ei ole oikein, että kun yritän kaikkeni, joku sopankeittäjä nostetaan taivaisiin ja sanotaan 'voi voi kun Matti on ollut paha sinulle'."  - Matti Nykänen -

"Jos lukee liikaa kaunokirjallisuutta, voi mennä pää sekaisin." - Mauno Koivisto -

"Ihmisen pää ei ole peruna." - Aki Kaurismäki -

"Tällaista en olisi edes minä keksinyt. Uskollisempi alkuperäisteokselle kuin Strindberg itse!" - Woody Allen -

"Useimmat ihmisten ongelmat johtuvat siitä, etteivät he malta pysyä huoneissaan!" - Blaise Pascal, filosofi ja matemaatikko -

"Oman aikani lapsena näin elämän edessäni taistelukenttänä ja olemassaolon taisteluna leivästä, asemasta ja naisesta. Tappelin itselleni paikan tuntien olevani oikeassa joka kerran kun olin tuhonnut vihollisen kaikilla luvallisilla tai hätätilassa luvattomillakin keinoilla. Sitä sanotaan ajan hengaksi.

Elämä oli oma tarkoituksensa, omatunto sairaaloisuutta, armeliaisuus heikkoutta. Kuvittelin syntyneeni nämä aatteet mukanani, sillä en lukenut koskaan niin sanottua epäsiveellistä kirjallisuutta. Tahto valtaan, joka piilee jokaisessa ihmisessä, oli minussa erityisen kehittynyt, ja minä sain iloa siitä että hallitsin ihmisten kohtaloita ja puutuin niiden kulkuun.
Usein minua huvitti tehdä joku ihminen onnelliseksi, mutta vain sitoakseni hänet ja saadakseni nauttia tunteesta, että olin ollut hänen kaitselmuksensa."
- August Strindberg -

ROOLEISSA:
Lisensiaatti:
Jouni Salo
Lisensiaatin mielikuvituksen tuottamia hahmoja:
Neiti Selma | Sisäkkö | Mathilde Maria ym:
Anne Kaipainen
Maria | Ilveilijä | Morsian ym: Heidi Jauhiainen
Paroni | Pastori | Maria ym: Petri Kinnunen

234

SVEJK TOISESSA MAAILMANSODASSA

ENSI-ILTA 6.2.1986

Käsikirjoitus: Bertolt Brecht
Sovitus: Ralf Långbacka
Ohjaus: Timo Martinkauppi

Musiikki: Hans Eisler
Puvut ja nuket: Liisa Eskola
Lavastustyöryhmä: Liisa Eskola, Kimmo Paju ja Tuomas Lapinmäki
Äänitehosteet: Antero Honkanen
Valot: Scott Lipton
Juliste: Pekka Rita
Laulujen harjoitus: Kirsi Hyyppä ja Eija Rantatalo
Harjoitusnauhat: Teppo Koski
Musiikin säestys: Hannu Lahtela, Magnus Lindberg ja Teppo Koski
Käännös: Outi Nyytäjä
Laulujen käännös: Elvi Sinervo
1. ja 2. näytöksen prologit ja epilogi: Ralf Långbacka
Ääni: Tuukka Nuutinen
Valot: Scott Lipton ja Marja-Leena Friman
Järjestäjä: Sirkka Kautto
Kuiskaaja: Marja Repo
Tuotantosihteeri: Hellevi Labbart

ROOLEISSA:
Svejk - koirakauppias Prahassa: Pekka Syvälahti
Anna Kopecka - emäntä Pikarin oluttuvassa: Ulla-Maija Naappi
Baloun - valokuvaaja, Svejkin ystävä | Likinäköinen - tekosairas: Hannu Paananen
Bullinger - SS-joukkueenjohtaja | Ignaz Bullinger - kenttäpappi, edellisen veli | Sotilaslääkäri - Saksan armeijassa | Sotilas - Saksan armeijassa | Müller 1 - SS-mies, joka ei ollut tsekkiläiseen olueen tottunut: Kimmo Paju
Brettschneider - Gestapo-agentti | Vojta - valtioneuvos | Hitler - Adolf: Lauri Perkki
Nuori Prochazka - teurastajan poika | Keuhkotautinen - tekosairas | Sotilas: Henry Korhonen
Anna - valtioneuvoksen palvelustyttö: Pirjo Laiho
Kati - edellisen ystävätär: Päivi Akonpelto
Müller 2 - SS-mies, joka uskoi ennustuksiin | Sotilas - Saksan armeijassa | Kumarainen - tekosairas: Erkki Arrakallio
Sotilas - Saksan armeijassa | Eräs, Henkilö - vapaaehtoisen työpalvelun värväri | Kainalosauvamies - tekosairas: Kari Pilkkakangas
Sotilas- Saksan armeijassa | Sokea - tekosairas: Tuomas Lapinmäki
Lux - mäyräkoira: Rekku Perkki

223

JUOKSE LEMPESI EDESTÄ

ENSI-ILTA 10.2.1990

Käsikirjoitus: Ray Cooney
Suomennos: Esko Elstelä
Ohjaus: Jarmo Inkinen
Lavastus: Liisa Eskola ja Martti Mäkelä
Puvustus: Liisa Eskola ja Laila Nurminen
Valot ja tehosteet: Matti Pasi, Mikko Päivärinta ja Ari Pöytäkangas
Kampaukset ja maskeeraus: Ulla-Maija Naappi
Tuottaja: Pia Vasama
Kuiskaaja / Järjestäjä: Ulla Koivulahti
Valokuvat: Kari Paju
Juliste / Käsiohjelma: Pekka Rita
Tiedottaja: Arja Kautto
Lipunmyyjä: Seija Hämäläinen

 

Tänä iltana: Juokse lempesi edestä!

Joskus sattuu, että joku, luvattuaan ensin jollekulle rakastaa tätä myötä- ja vastoinkäymisissä, ihastuukin johonkuhun toiseen. Sattuupa niinkin, ettei tämä kahta lempivä osaakaan valita, ei tiedä, kummasta enemmän tykkää. Ja kun tämän kahta rakastavan armaista jompikumpi tai molemmat saavat tietää kilpailijan tai kilpailijattaren olemassaolosta, alkavat mustasukkaisuuden mujut myllertää. Usein käy vielä niin, että jo ennestäänkin hätä- ynnä muilla valheilla sakeutettua soppaa äityvät hämmentämään asiasta vahingossa vihiä saaneet ulkopuoliset. Sotkun surullisista ilmenemismuodoista saa silloin tällöin lukeakseen maanantaiaamun lehdestä; kirjallisuuden ja teatterin alueilla tämän tyyppisistä tilanteista on tehty kosolti hauskoja kirjoja ja huvinäytelmiä, joiden kansansuosion varaan etenkin teattereissa on laitoksen olemassaolo usein laskettu.

Kevyen komedian osa teatterissa on varsin ristiriitainen: sen vaikutus katsojalukuihin tiedetään ja tunnustetaan, ollaan myös selvillä siitä, että sen keinovarat riittävät merkittävienkin ajatusten katsojalle välittämiseen, mutta niin sanottuun arvo-ohjelmistoon sitä ei mielellään lueta. Ja kuitenkin kevyt komedia on teatterimuotona yhtä vanhaa kuin niin sanottu arvotaidekin. Tarvetta on sille aina näyttänyt olevan, tietoja sen kuolemasta on aina silloin tällöin liikkunut, mutta huomattavan liioitelluiksi ne ovat aina osoittautuneet. Kohta aloitamme. Viihtykää kanssamme. Ja muistakaa: Ei sovi peiliä syyttää, jos naama on vino.

- Jarmo Inkinen -

ROOLEISSA:
Mary Smith: Reetta Salojärvi
Barbara Smith: Paula Kalliola
John Smith: Kyrö Kalmari
Ylikonstaapeli Troughton: Tauno Ladonlahti
Stanley Gardner: Petteri Rantatalo
Reportteri: Mikko Päivärinta
Ylikonstaapeli Porterhouse: Alpo Lievemaa
Bobby Franklin: Erkki Arrakallio

240

HIIRENLOUKKU

ENSI-ILTA 12.10.1978

Käsikirjoitus: Agatha Christie
Suomennos: S. Loponen
Ohjaus: Kimmo Lavaste, TNL

Vaikka Agatha Christie onkin saavuttanut maineensa ennenkaikkea psykologisesti taidokkailla salapoliisiromaaneillaan, ovat hänen näytelmänsäkin olleet menestyksekkäitä. Näistä ehdottomasti tunnetuin on "The Mousetrap", Hiirenloukku, jota Lontoossa on esitetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1952 lähtien. Hiirenloukun "raaka-aineet" ovat salapoliisiromaaneistakin tutut: Majatalo Englannin maaseudulla, selvästi rajattu joukko ihmisiä, poikkeukselliset sääolosuhteet sekä rikos, murha. Christie paljastaa "murhaajansa" yleensä eliminoimalla loogisessa järjestyksessä eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet, kunnes päätyy syylliseen.

Hiirenloukussa ovat kuitenkin poliisikersantti Trotterin sanoja lainataksemme "kaikki epäilyksenalaisia" näytelmän viime minuuteille asti. Murhaajan sitten paljastuttua, toivottavasti kaikkien yllätykseksi, pyytää Huoneteatteri teiltä, hyvät katsojat: Antakaa tuttaviennekin kokea jännittävä teatteri-ilta, ÄLKÄÄ PALJASTAKO MURHAAJAA!!!

Lavastus: Hannu Niskanen
Valot ja tehosteet: Seppo Salminen
Puvut: Pirjo Malkamäki

ROOLEISSA:
Mollie Ralston: Ulla-Maija Naappi
Giles Ralston: Pauli Kanto
Christopher Wren: Tapani Huovila
Rouva Boyle: Aili Salmela
Majuri Metcalf: Markku Hannula
Neiti Casewell: Pirjo Ikonen
Herra Paravicini: Erkki Arrakallio
Etsivä, ylikonstaapeli Trotter: Tommi Penttinen

228

LIKAISET KÄDET

ENSI-ILTA 19.3.1988

Ohjaus: Timo Harakka
Sovitus ja suunnittelu: Timo Harakka ja Jari Hietanen

Valot + ääni: Tuomas Lapinmäki ja Matti Pasi
Musiikki säv.: Ari Taskinen
Musiikki es.: The Transistors/The Proletariat
Rakenteet: Alpo Tuominiemi ja Tuomas Lapinmäki
Järjestäjä: Monica Mörck ja Nina Kanerva
Tukat + maskit: Petri Kierre
Juliste: Timo Harakka
Valokuvat: Mikko Hietaharju
Diat: Tuija Tarkiainen

 

JUMALAN KÄSI
Diego Maradonan kädellä tekemä maali oli komein suoritus jalkapallon MM-kisoissa. Teatteri on parhaimmillaan yhtä suurta huijausta kuin urheilu.

Teatteri ei ole tehdas. Näyttämöllä punakone Krutov-Larionov-Makarov on tylsä. Pitkäveteisen ammattitaitoinen. Pitää taklata, ronkkia luukulla ja koukkia. Jääkiekko on epäoikeudenmukaisia tuomioita, selviä paitsioita, tuhannen taalan epäonnistumisia ja maaliin sujahtavia liruja - ne kuohuttavat katsojaa ja naurattavat.

Olemme heittäneet tekstin kentälle ja noudattaneet valmentaja Hubba-Bubba-Matikaisen ohjetta: PITKÄ PÄÄTYYN JA PERÄÄN.
"Varokaa kilttejä lapsia", sanoo tyttö Sartren näytelmässä.

Kiltit lapset on pienestä pitäen toteutettu koneen tavoille. Neropatti läksyjensä ääressä: tuotannon maksimointi, ihanteellinen polttoaineen kulutus, mahdollisimman vähän käyttöhäiriöitä.

Lapsikone oppii nopeasti suhteuttamaan ja järkeistämään. Näkee oman tehtävänsä, vain oman. Kuri: tislataan tiukka järki tunteen ja toiminnan psykofyysisestä kokonaisuudesta irti.

Ulkoapäin ohjautuvalle, itse itseään normittavalle ihmiselle käy mahdottomaksi eläytyä, saati kärsiä. Epätarkoituksenmukaista.
Ihmisen erottaa eläimestä lopulta vain mielikuvituksettomuus. Lattiaan maalattu elämänkoreografia kuin Åke Blomqvistin tanssikoulussa.

Siinä se vaarallisuus. Mitä edistyneempi kone, sitä kohtalokkaampi pienikin käyttöhäiriö. Vika voitelujärjestelmässä, väärinkytkentä systeemin eri osien välissä, sähkökatkos - ja kone kapinoi.

Silloin se tappaa. Tehokkaasti. Kuoleman tuottaminen on helppoa kun ei tiedä mitä elämä on.

Miksi viime vuosikymmenen pelottavin ja armottomin terrorismi sikisi juuri Länsi-Saksassa? Huvittelen ajatuksella, että se liittyisi jotenkin Adenaueriin ja Saksan "talousihmeeseen". Punaisten Armeijakuntien kakarathan syntyivät sodan jälkeen, samalla kun nousivat AEG, Braun, vW, Blaupunkt, Philips. Ja kun pikkutarkasti ohjelmoituihin koneisiin pääsi vika, ne tuhosivat itseään - juuri samoja teollisuuskonserneja. Murhattu Hanns-Martin Schleyer oli Länsi-Saksan työnantajaliiton päällikkö.

Ulrike Meinhof, papin tytär: varokaa kilttejä lapsia.

Ei ole ihme, että Suomen laki on hyvin kyyninen laki. Se on koneen käyttöohje ja yleinen talousarvio. Särkyneen auton valmistaminen on verrattomasti kalliimpaa kuin särkyneen ihmisen korvaaminen.

Vankilat ovat täynnä huviloihin lämpimikseen murtautuneita. Älä varasta! Samalla tuomiolla saat ruhjoa vihamieheesi elinikäisen vamman.

Kun laille ihmishenki on niin halpa, miksi Olof Palmen murha "järkyttää yhteiskuntaa"?

Kai siksi, että varaosia oli niin vaikea saada.

Kun luemme Hödererin kuolemasta lehdistä, säälimme syyllistä ja vihaamme uhria.

Tappaja oli vain väärin koodattu käyttöjärjestelmään.

Ja tällöin minua inhottaa se itkeskely; ruusut ja rauhankyyhkyt Boforsin asetehtaan vientipäällikön haudalla. Kammoan terrorismia, mutta vielä enemmän ohjelmoitua sentimentaalisuutta. Humanismin sadismia.

NÄISTÄ ASIOISTA NÄYTELMÄSSÄ EI OLE KYSYMYS.

Teatterihan on sijaistoimintaa. Lapsuuden jatketta. Yleisesti hyväksytty alibi.

Kenellä vittumainen vaimo, kuka ei vielä pääse kapakkaan, kuka yrittää välttää kertausharjoituksia.

Itselläni on kämppä täynnä turkiskuoriaisia.

- Timo Harakka -

ROOLEISSA:
Hugo: Jari Hietanen ja Heikki Törmi
Olga: Satu Olkkonen
Louis: Antti Lattu
Jessica: Marjut Yrjänä
Höderer: Hannu Paananen
Henkivartijat: Olli-Pekka Ahtiainen ja Jouni Salo
Henkilökunta: Niina Hosiasluoma, Antti Lattu, Timo Siivonen ja Heikki Törmi

229

PYHIMYSTEN KAIVO

Ensi-ilta 5.2.1988

Käsikirjoitus: John M. Synge

Käännös: Kalevi Nyytäjä

Ohjaus: Timo Martinkauppi

Musiikki: Ykä Mattila

Musiikki on sävelletty J. B. Yatesin runoihin, suomennos Aale Tynni

Lavastus ja puvustus: Liisa Eskola

Juliste: Pekka Rita

Pukujen ja esiripun toteutus: Laila Nurminen, Seija Pyykölä ja Elisa Hirsiaho

Valot ja äänitehosteet: Tuomas Lapinmäki ja Jari Piesala

Näyttämömiehet: Jaana Haapakumpu, Jarmo Lahti, Ville Suhonen ja Annukka Tuomi

Kuiskaaja: Marja Repo

Järjestäjä: Helena Koivunen-Klemmt

Lehtikuvat: Matti Salmi

Kampaaja: Petri Kierros ja Ulla-Maija Naappi

Lavasteiden toteutus: Liisa Eskola ja Alpo Tuominiemi

Tuotantosihteeri: Hellevi Labbart

 

Kun sokeat alkavat nähdä, niin miltä maailma näyttää? Minkälaisia toiveita ja unelmia meillä itsekullakin on, voiko niitä toteuttaa? Mitä meille tapahtuu kun ihme tapahtuukin ja jos unelmistamme tulee totta? Mitä me silloin unelmistamme teemme?

Kysymyksiä, joita John M. Syngen näytelmä pitää sisällään, mutta joihin se ei kuitenkaan anna suoria tai helppoja vastauksia.

"Pyhimysten kaivo" (kirjoitettu 1905, "The Well Of The Saints", suom. Kalevi Nyytäjä) on komedian ja tragedian, karhean kansannäytelmän ja runollisen realismin monimielinen kudos.

Näytelmää ei tiettävästi ole aikaisemmin suomenkielisenä näyttämöversiona esitetty, meillä tunnetuin Syngen näytelmistä lienee komedia "Vihreän saaren sankari". Syngen näytelmien tyyli on perinteellistä, "konservatiivista", mutta samalla hän kuitenkin puolustaa jotain hyvin syvää ja ajatonta inhimillisyyden aluetta: ihmisen halua parempaan elämään; unelmien oikeutusta jotka useimmiten, ikävä kyllä, ovat ristiriidassa arkielämän todellisuuden kanssa. "Pyhimysten kaivo"-näytelmässä Syngen kuvaama yhteiskunta sijoittuu historiallisesti hieman epämääräisenä Irlannin "menneeseen aikaan", kyläyhteisöön jossa vallitsevat yksilöön kohdistuvat suorituspaineet ja odotukset, ts. kilpailumentaliteetti, jossa ihmisen arvo mitataan.

Kun edellä sanottu on Syngen kuvaamana "mennyttä aikaa" irlantilaisessa todellisuudessa, niin eivätkö samat kysymykset koske meitä kaikkia, jotka tänä päivänä kamppailemme hyvinvointiyhteiskuntamme suorituspaineissa? Paljonko olemme muuttuneet? Ja jos olemme, niin miten. -Timo Martinkauppi, Näytelmän ohjaaja -

 

Rooleissa:

Martin Doul, sokea kerjäläinen: Markku Hannula

Mary Doul, edellisen sokea vaimo: Sirkka Penttinen

Timmy, kylän seppä: Pekka Syvälahti

Molly Byrne, kylän nainen: Mervi Ritari

Pyhimys, vaeltava munkki: Henry Korhonen

Kylän nuoria:

Nuori neito: Pirjo Laiho

Mat Simon: Hannu Paananen

Patch Ruadh: Tapani Järvinen

Muut nuoret neidot: Outi Kallonen ja Päivi Mäenpää

241

HUOMENNA HÄN TULEE

ENSI-ILTA 11.11.1978

Käsikirjoitus: Samuel Beckett
Suomentaja: Aili Palmén
Dramaturgi: Sirkka Heiskanen-Mäkelä
Ohjaus: David Hamilton

Apulaisohjaus: Paula Kalliola
Lavastus: Richard Waldorf Jr.
Lavastuksen toteutus: Hannu Niskanen ja Matti Rantatalo
Pukusuunnittelu: Paula Kalliola
Toteutus: Saima Myllymäki, Martti Hokkanen, Marja Liisa Nisula, Eija Rantatalo, Mirja Saikkonen ja Sirkka Vierma
Valot ja tehosteet: Seppo Salminen
Näyttämömestari: Ulla-Maija Ahola

ROOLEISSA:
Vladimir: Matti Rantatalo
Estragon: Pentti Laurio
Pozzo: Jouko Haapala
Lucky: Nestor Strengell
Poika: Mirja Ruokokoski

233

KATONTEKIJÄN PALUU

(Retro)
ENSI-ILTA 10.10.1986

Käsikirjoitus: Aleksandr Galin
Suomennos: Marja Koskinen
Ohjaus: Kari Paju (Jyväskylän Kaupunginteatteri)


Lavastus: Matti Suhonen (Jyväskylän Kaupunginteatteri)
Rakennelmat: Niilo Oksanen
Puvut: Liisa Eskola
Valot ja tehosteet: Tuomas Lapinmäki
Järjestäjä: Tarkko Nuutinen
Kuiskaaja: Marja Jokimaa
Juliste: Pekka Rita

OHJAAJAN SANA
Jyväskylän Huoneteatterin tämänkertainen näytelmä vie katsojansa tämän päivän Moskovaan. Kyseessä on viime vuosien menestyksekkäin neuvostoliittolainen näytelmä eli kaksinäytöksinen nykytarina, kuten kirjailija sitä itse nimittää. Tämän 1947 syntyneen teatteri-ohjaaja-kirjailijan Galinin näytelmä "RETRO" (Suomessa esitetään nimellä "Katontekijän paluu") sai kantaesityksensä Vilnan Venäläisessa draamateatterissa. Se sai loistavan vastaanoton ja ensi-iltansa jälkeen näytelmä on esitetty liki sadassa teatterissa eri puolilla Neuvostoliittoa. Tämän lisäksi näytelmää on esitetty Yhdysvalloissa, Länsi- ja Itä-Saksoissa, Italiassa, Jugoslaviassa, Unkarissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa ensiesitys oli Suomen Kansallisteatterissa 16.1.1985 ja on siellä ohjelmistossa edelleenkin sekä saavuttaa lähiaikoina 100:nnen esityskertansa. "Katontekijän paluu" on lämminhenkinen ja viisas komedia eri sukupolvien elämänasenteiden ja arvojen vastakkain törmäämisestä. Näytelmän päähenkilö Nikolai Tsmutin on muuttanut Keski-Venäjän pikkukaupungista vävynsä ja tyttärensä luo kiireiseen ja suureen Moskovaan. Yhteiselämä ei kuitenkaan ota sujuakseen ja vanhus tuntee olonsa yhä yksinäisemmäksi. Hän alkaa puuhata kotiin maalle muuttoa, mutta vävyn ja tyttären punoma isän uudelleen naittamisjuoni keskeyttää suunnitelmat. Kun "morsianehdokkaat" sitten eräänä iltana saapuvat oikein joukolla, sekoittuvat papan sekä vävyn että tyttären konseptit täysin.

"Katontekijän paluu" on voimakkaasti koskettava humaani komedia. Minulle ohjaajana on ollut onni ohjata tämä näytelmä Huoneteatterille heti "Kultalammen" jälkeen. Toinenhan on sijoitettu länteen ja toinen itään. Esillä olevat ongelmat ovat silti melko kansainvälisiä. Tekstinä Ernst Thompsonin "Kultalampi" jää enempi pinnalliseksi Broadway-komediaksi "Katontekijän" rinnalla. "Katontekijän paluu" on aito, koskettava. se on eräänlainen hätähuuto katoavien elämänarvojen puolesta. "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" sanoo Veikko Lavi eräässä suositussa laulussaan. Näinhän sen pitäisi olla, mutta onko tänä päivänä niin? Käsi sydämelle - katsojat! Puhuessaan aitojen elämänarvojen - lähimmäisenrakkauden ja ihmisten keskeisen suvaitsevaisuuden ja ymmärtämyksen - puolesta Galin vetoaa vastuuseen, joka jokaisella ihmisellä tulisi olla omasta elämästään: "Onni voi olla lähellä, ihminen ei vain näe sitä. Ihminen ei useinkaan ymmärrä, mitä suuria mahdollisuuksia häneen ja hänen työhönsä voi sisältyä. Tärkeintä olisi vapauttaa ihmisessä piilevää elinvoimaa".

- Ohjaaja Kari Paju (Jyväskylän Kaupunginteatteri) -

ROOLEISSA:
Nikolai Mihailovits Tsmutin: Kimmo Hänninen
Ljudmila, hänen tyttärensä: Ritva Helisevä
Leonid, edellisen aviomies: Kimmo Paju
Nina Ivanovna Voronkova: Sirkka Penttinen
Roza Aleksandrovna Pesotsinskaja: Reetta Salojärvi
Diana Vladimirovna Barabanova: Sinikka Pasanen

239

NE VAHVIMMAT MIEHET EI EHJIKSI JÄÄ

(eli äiti tietää kaiken paremmin)
ENSI-ILTA JYVÄSKYLÄN KESÄSSÄ 30.6.1977

Käsikirjoitus: Paavo Haavikko
Ohjaus: Kaija Loikkanen (TNL)

Lavastus: Eino Airo (Jyväskylän kaupunginteatteri)
Tehosteet: Seppo Salminen
Järjestäjä: Ullamaija Ahola
Kuiskaaja: Irma Kantola
Puvustus: Leila Taittonen
Rakenteet: Aulis Parviainen
Ohjausassistentti: Kari Paju

 

OHJAAJAN SANA:

Paavo Haavikon asema suomalaisessa sodanjälkeisessa kirjallisuudessa on poikkeuksellisen merkittävä. Hänen 50-luvun runonsa ovat vuosikymmenen lyriikan alku ja loppu, nuorempi polvi on irronnut niiden vaikutuksesta vain hitaasti. Hänen näytelmänsä ovat nuoren suomalaisen dramatiikan tärkeimpiä teoksia ja myös hänen proosataiteensa on omassa laadussaan merkittävää suomalaisessa kirjallisuudessa. Haavikolle tunnusomaista kaikessa kirjoittamisessa on historiallisen aineiston ajankohtaistaminen. Hän siirtää sen tehokkaasti palvelemaan tämänhetkistä todellisuutta, jotta lukija tai katsoja voi tehdä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Näin oli ennen ja näin on nyt, onko se tarpeellista ja kuka siitä hyötyy?

Haavikko kirjoittaa kulutusyhteiskunnan rikkaista ihmisistä ja ajasta, jolloin voitto katosi maailmasta sekä polemisoi viimeaikaisen historian tulkintoja. Moniaineksista kokonaisuutta hallitsee yksityisyyden ja menetyksen tuntu, jota vasten asettuu kokemus muutoksen välttämättömyydestä. Persoonallisen kielellisen ilmaisunsa rinnalle Haavikko kehittelee terävästi myös jokaisen ajankohdan yhteisöllisen kielen. Näin hän kykenee vaihtamaan kytkennät politiikan ja ekonomian alueelta helposti myös yksityisen kokemuksen alueelle.

Näytelmä "Ne vahvimmat miehet ei ehjiksi jää" on tarkkaa ja terävää vallankäytön erittelyä. Keskeiset pääteemat ovat: taloudellisen vallan välttämättömyys edellytyksenä vallankäytön maksimoinnille, jota näytelmässä edustaa perheen isä, patriarkaalinen vanha despootti ja perheen nuorempi tytär Marjatta, joka on omaksunut isänsä "pääoman" ja siirtaa käyttäytymispiirteitään nyt omalle tyttärelleen Annikalle.

Keskeisenä teemana on myös naisten ja miesten välinen valtataistelu yhteiskunnallisen kehityksen muutosprosessissa. Haavikko antaa tekstillään suorastaan groteskit mahdollisuudet kuvata näytelmä suomalaisen keskiluokan villinä tapakomediana, jossa turhamaisuus ja elämäntavan onttous korvaavat rehellisyyden, tasa-arvon ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen. "Taistelu käydään tyynen pinnan alla". Toivottavasti Te, arvoisat katsojat ihastutte, vihastutte ja tympäännytte näihin ihmisiin ja heidän arvomaailmaansa. Me olemme silloin saavuttaneet jotakin hyvin olennaista tavoitteestamme.

- Kaija Loikkanen, TNL -

ROOLEISSA:
Isä: Matti Rantatalo
Pirkko (Isän tytär 1. avioliitosta, vanh. sisar): Annakaisa Rita
Marjatta (Isän tytär 1. avioliitosta, nuor. sisar): Paula Kalliola
Timo (Isän poika 2. avioliitosta): Tommi Penttinen
Eero (Pirkon aviomies): Jouko Haapala
Esko (Dosentti, Marjatan aviomies): Kari Paju
Ursula (Opiskelija, Timon avovaimo): Ullamaija Naappi
Hanna (Isän seuralainen): Salme Jääskeläinen
Annika (Marjatan ja Eskon tytär): Teija Pesonen
Jaakko (Metsänhoitaja): Markku Hannula

242

VUODE ENNEN EILISPÄIVÄÄ

ENSI-ILTA 9.11.1979

Käsikirjoitus: Ben Travers
Ohjaus: Hannu Hirvonen (Suomen Harrastajateatteriliitto)

Lavastus: Hannu Hirvonen ja Hannu Niskanen
Valot ja tehosteet: Seppo Salminen

Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kevätkesään Lontoossa 1926. Ikääntynyt Alma Mallet päättää avioitua vielä kerran, epäonnistuneista ihmissuhteistaan huolimatta. Hän tapaa Victor Keenen ja menee naimisiin tämän kanssa. Victorilla on edellisestä avioliitostaan poika, jolla on myös tyttöystävä. Lähinnä näiden kahden parin kehitystä seurataan näytelmän aikana.

Useimmiten pidetään naurettavana, että vanhempi nainen voi rakastua tyttömäisen intohimoisesti, mutta mikä onkaan suotavampaa ja kunnioitettavaa, että vielä vanhempana löytää sen, jota on totuttu pitämään vain nuorempien ihmisten etuoikeutena.

Mitä koomista siinä on, että joskus tekee mieli...

- Ohjaaja -

ROOLEISSA:
Alma: Sirkka Penttinen
Victor: Markku Hannula
Ella: Hellevi Gruner
Aubrey: Markku Häkkinen
Lolly: Sinikka Pasanen
Felix: Erkki Arrakallio
Miss Holly: Marja Repo

243

KUKA PELKÄÄ VIRGINIA WOOLFIA?

ENSI-ILTA 29.12.1979

Käsikirjoitus: Edward Albee
Ohjaus: Ahti Ahonen

Assistentti: Marjaleena Sipilä
Puvut: Leila Taittonen
Valot: Kimmo Paju
Kuiskaus: Ulla-Maija Ahola
Tarpeisto: Ulla-Maija Ahola
Valokuvat: Esko Siekkinen

ROOLEISSA:
Martha: Paula Kalliola
George: Jouko Haapala
Honey: Ulla-Maija Naappi
Nick: Esko Janhunen

 

244

TOTUUDEN KOSTO

Marionettikomedia
ENSI-ILTA 20.3.1980

Käsikirjoitus: Karen Blixen
Suomennos: Kyllikki Villa
Ohjaus: Tapani Huovila

Valot: Timo Suutarinen
Kuiskaus: Tuija Kauhaniemi
Lavastus: Matti Rantatalo, Petteri Pasanen ja Jari Taavitsainen
Puvustus: Riitta Kinnunen

ROOLEISSA:
Abrahan:
Janne Huttunen
Sabine: Tuija Paju | Ulla-Maija Tarkkio
Jan Bravida: Reijo Paananen
Mopsus: Jari Ukkonen
Fortunio: Hannu Heikkinen
Amiane: Anne Hartikainen | Marja-Sisko Kautto

246

KYLÄN KEVÄT

Laulunäytelmä
ENSI-ILTA 5.9.1980

Käsikirjoitus: Harri Tapper
Ohjaus: Jarmo Inkinen

Ohjaajan assistentti: Jouko Haapala
Musiikin harjoitus ja johto: Matti Vasunta
Lavastus: Yrjö Tapper (Tampereen teatteri)
Valaistus: Seppo Salminen
Järjestäjä: Ulla-Maija Ahola
Kuiskaaja: Aila Kanto
Naamiot: Pirjo Ikonen
Lavastuksen toteutus: Kalevi Lahtinen

 

Näytelmä Kylän Kevät kertoo sydänmaalaisesta Vähätjoen kylästä. Vähätjoella asuu enää kahdeksan aikuista ihmistä. Koulu on jo lakkautettu ja kauppa on vaarassa. Kylä näyttää elävän tuhoutumisuhkansa edessä. Kylän asukkaat ovat kansanharmaita suomalaisia. He vaikuttavat taitamattomilta ratkaisemaan tilannettaan. He ovat kuitenkin aitoja, ja heidän annetaan puhua murretta. Pian huomataan, että he taitavat sellaista, mitä kaikki kansalaisemme eivät enää osaa. Heillä on elämisen taitoa, minkä he ovat oppineet "entysiltä kansoilta" eli aiemmin eläneiltä sukupolvilta. Kylä ymmärretään vuosisatojen kuluessa muotoutuneeksi malliyhteisöksi, kulttuuriarvoksi, mitä ei missään tapauksessa saisi menettää.

Koska näytelmä kertoo kaukana olevasta kylästä ja sen lisäksi ihmisistä, jotka osasivat elää, näytelmässä on sadunomaisia piirteitä.

Kyläaiheen lisäksi Kylän keväässä etenee kevään teema. Maaseudun ihmiset ovat aina tahtoneet tarkkailla luonnon merkkejä. Näytelmän kohtaukset seuraavat toisiaan kuin kevät etenisi niissä, ikäänkuin ne tapahtuisivat erilaisissa säissä. Kesät käsitetään kesyttämättömäksi luonnon tapahtumaksi, jopa niin, että se tuo teokseen musiikin. Opettaja Matti Vasunta on säveltänyt näytelmään parikymmentä laulua. Eräät näistä ilmentävät luonnon tunnetta sellaisenaan, toisissa eläydytään hellästi asukkaan tilanteeseen, kolmansissa ollaan hullunkurisia ja peräti vallattomia. Vähätjoen kylällä on myös oma marssinsa.

Kevään teema voimistuu edetessään ja haastaa kyläläisiä kypsymään ratkaisussaan.

Sen johdosta, että näytelmässämme kerrotaan kyläyhteisöstä ja koska siinä halullisesti tarkkaillaan luontoa, sen esittäminen varsin hyvin sopii aloitettavaksi ympäristövuonna.

- Harri Tapper -

 

ROOLEISSA:
Lasse: Arto Nybom
Hanna: Salme Jääskeläinen
Voitto: Jouko Haapala
Mari: Sirkka Penttinen
Opettaja: Nestor Strengell
Silja: Marjo Tiainen
Usko: Matti Rantatalo
Maisteri: Pauli Kanto

247

JUMALAINEN NÄYTELMÄ

ENSI-ILTA 7.11.1980

Käsikirjoitus: Isidor Stok
Ohjaus: Markku Häkkinen

Musiikin harjoitus ja laulujen sävellys: Ykä Mattila
Lavastus: Pertti Kukkola
Puvut: Leila Taittonen
Tehosteet ja valaistus: Harri Kortelahti
Järjestäjä: Mervi Ritari
Kuiskaus: Leo Levanen
Liput: Riitta Salminen
Lavastuksen toteutus: Kalevi Lahtinen
Puvuston ja lavastuksen toteutuksessa auttoivat: Anu Annala, Hannu Kuitunen ja Rauha Ritari

Eri aikakausilla, eri ihmisillä ja eri kulttuureilla on erilaiset käsitykset Jumalasta ja jumalista. Tässä näytelmässä kirjoittaja on tarkastellut jumaluutta antiikin kreikkalaisen tavoin. Helleenien käsitys uskonnosta ei ollut niin haudanvakava kuin meillä ja se tulee kyllä tekstistä ilmi.

Näytelmässä luomiskertomus on vain kehyksenä. Vasinaisena sisältönä on kaksi teemaa: miehen ja naisen tasa-arvottomuus tai erilaisuus ja kysymys, joka meidän tulisi useammin esittää, kysymys, joka on kaiken liikkeellepaneva voima, kysymys, joka tekee ihmisestä ihmisen, kysymys, joka niin usein jää vaille vastausta - MIKSI?

- Ohjaaja -

ROOLEISSA:
Luoja:
Markku Häkkinen
Sihteeri-enkeli: Leena Pii
Enkeli Gabriela: Pirjo Ojanen
Enkeli Mikaela: Päivi Pitkänen
Enkeli Lucifer: Hannu Paananen
Aatami: Seppo Jäntti
Eeva: Hellevi Gruner

249

FEUTORA JA MUUT "MONUMENTIT"

ENSI-ILTA 23.8.1981

Kirjoittanut: Kyllikki Mäntylä
Ohjaus: Kari Paju

Lavastus: Matti Suhonen, Tarmo Laitinen ja Timo Viikari
Valaistus ja tehosteet: Seppo Salminen
Järjestäjä: Salme Jääskeläinen
Kuiskaaja: Terttu Leistèn
Tarpeisto: Mervi Ritari
Pukutoteutus: Helena Roiha
Kampaaja: Ullamaija Naappi

ROOLEISSA:
Oku: Aili Salmela
Feutora: Markku Hannula
Walassi: Nestor Strengell
Mikon Anni: Salme Jääskeläinen
Maksimoff: Kyrö Kalmari
Fräntin Kalle: Erkki Arakallio
Opettaja: Harri Kortelahti
Opettajan rouva: Ulla Korpela
Isäntä-Marj: Mervi Ritari
Emäntä-Helj: Terttu Leistèn
Alvi: Hannu Heikkinen
Simo: Timo Pulkkinen
Alina: Heidi Bamberg
Santeri: Lotta Korpela

 

253

KURDIN PRINSSI

ENSI-ILTA 4.2.1983

Käsikirjoitus: Maria Jotuni
Ohjaus: Esko Vuorio (TNL)
Sovitus: Leila Poroila (TNL) ja Esko Vuorio

Järjestäjä: Ulla-Maija Ahola
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi ja Päivi Pirinen
Valojen ja tehosteiden toteutus: Seppo Salminen
Valojen ja tehosteiden suunnittelu: Seppo Salminen, Esko Vuorio ja Pekka Lehto
Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelu: Pekka Lehto ja Nina Petelius
Lavastuksen toteutuksessa mukana: Kyrö Kalmari, Martti Mäkelä, Pekka Lehto, Ulla-Maija Ahola ja Seppo Salmi
Lavastuksen kukat: PUUTARHA-APU
Puvustuksen toteutus: Nina Petelius ja Maarit Lehtonen

ROOLEISSA:
Ami Merius, ent. rohdoskauppias:
Pekka Syvälahti
Hildur, Amin vaimo: Anna-Kaisa Rita
Emma Fleur, Hildurin sisar, baarin omistajatar: Sirkka Penttinen
Eeva Hilleri, sisäkkö: Ulla-Maija Naappi
Kaarlo, Amin ja Hildurin poika: Hannu Paananen
Charles, Emman poika: Hannu Paananen
Susanna, kuuro keittäjätär: Lahja Huuska
Seruliina Hilleri, Eevan äiti: Terttu Leistén
Hellä Hulaus, hammaslääkäri: Sinikka Pasanen
Immanuel Folio, itämaisten kielten professori: Aimo Salonen
Sjöberg, vahtimestari: Kalevi Kokkonen
Kuiskaaja, lehtimies: Leo Levänen

248

TANGO

ENSI-ILTA 3.4.1981

Käsikirjoitus: Slawomir Mrozek
Ohjaus: Matti Poskiparta (TNL)
Lavastus: Pertti Kukkola ja Kalevi Lahtinen
Valaistus ja tehosteet: Seppo Salminen
Puvut: Minna Marttila, Leena Pii ja Hellevi Gruner
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Järjestäjä: Ulla-Maija Ahola
Kuiskaaja: Leo Levanen
Tanssin suunnittelu ja harjoitus: Carola Tuokko ja Jukka Talja (Jyväskylän Terpsikhore r.y.)

Slawomir Mrozekin ensimmäinen kokoillan näytelmä Tango on hänen näytelmistään myös parhaiten tunnettu. Tango, joka on käännetty monille kielille ja esitetty useimmissa Euroopan maissa, merkitsi uutta aluevaltausta kirjailijan työssä. Se on hyvin monitasoinen näytelmä, joka vilisee viittauksia mitä moninaisimpiin katsomuksiin ja aatteisiin. Sen lähtökohtana on epäilemättä Puolan oma - sekä historiallinen että nykyinen - tilanne, mutta kuvattuna siten, että Mrozekin näkemyksellä siihen on myös yleiseurooppalaista kantavuutta. Näennäisestihän Tango on perhedraama, mutta itseasiassa se on vertauskertomus koko Euroopan henkisestä ja poliittisesta, so. kulttuurielämän ja poliittisen historian kehityksestä aina modernismin vuosikymmenistä (1910-1930) nykypäiviin asti. Tango käsittelee ennenkaikkea aikamme kulttuurikriisiä ja sen johtajien vastuuta siitä, että pelkkä raaka voima niin monissa tapauksissa on onnistunut anastamaan vallan poliittisessa elämässä.

- Samuel Fiszman: Columbia Dictionary of Modern European Literature 1980 -

"Onneksi meillä ei ole noita kauheita terroristeja", huokaa moni suomalainen lehdenluvun tai tv-uutisten jälkeen. Samoissa ajatuksissa moni saattaa poistua myös tästä esityksestä. Totta on, että suomalainen yhteiskunta on (vielä) pystynyt monia muita maita paremmin kanavoimaan tyytymättömyyden "vaarattomiin" muotoihin, lähinnä elottomaan ympäristöön kohdistuvaan väkivaltaan, ns. ilkivaltaan; puhelinkioskien hajoittamiseen, ikkunoiden rikkomiseen, hakaristien piirtelyyn ym. Kuitenkin monilla ihmisryhmillä - kuten nuorisolla - on tämän päivän Suomessa paha olla. Tämä heijastuu ehkä selkeimmin nykyisessä nuorisomusiikissa, Pelle Miljoonassa, Maukka Perusjätkässä tai Hassisen Koneessa, ja vaikka nämä sanovatkin, "etteivät tahdo tappaa", niin jotkut nuoret haluavat, kuten viimevuotiset motiivittomat, alle 20-vuotiaiden suorittamat tapot osoittavat. Näille nuorille ei riitä elämänohjeeksi lehtien yleisönosastoissa näkynyt neuvo: "Olkaa kotona ja ruvetkaa tekemään vaikka päreporoja, kuten mekin teimme ja olimme niin onnellisia, niin onnellisia", kun yhteiskunta ja koko elämäntapa ovat muuttuneet niiden 50 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet kirjoittajien nuoruudesta.

Suomalainen hallintokoneisto on byrokraattinen ja kankea, kaukana tavallisesta ihmisestä. Sen toiminnot etenevät omaa latuaan kansalaisten vaatimuksista huolimatta ja pakottavat nämä suoraan toimintaan - kuten luonnonsuojelijat Koijärvellä ja Lappajärvellä tai nuorison asunto- ja nuorisotilakysymyksissä. Eräänlainen vaikuttamismahdollisuuksiin turhautumisen huippu näkyy Pentti Linkolan haastattelussa Iltasanomissa 14.02.1981, jossa tämä luonnonsuojelija ja entinen pasifisti asettuu kannattamaan terrorismia ja rajua ihmiskunnan väkimäärän vähentämistä sodan avulla, jotta koko ihmislaji ei tuhoutuisi ekokatastrofissa.

Nykyaikaisen tästä näytelmästä tekevät monet muutkin sen ainekset, mm. vanhenemisen pelko (ulkoisen, henkisestihän ihmisen pitäisi meillä olla seniili jo syntyessään). Näinä eläkeikäisiä mic-mac-tyttöjähän meillä näkee.

Mrozekin hahmottelema kehitys on kauhea. Se ei ole väistämätön, mutta mielestäni sitä ei pysäytetä poliisivoimia ja armeijaa vahvistamalla tai jollain korttelipoliisijärjestelmällä, vaan kehittämällä yhteiskuntaamme demokraattisemmaksi siten, että ihmisillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet itseään koskettavassa päätöksenteossa, ja luomalla nuorisolle paremmat tulevaisuudennäkymät kuin koulunpenkiltä kortistoon ja siitä työttömyyseläkkeelle. Ryhdytään toimeen, ettei meidän eräänä aamuna tarvitse herätä siihen, että "La Cumparsitaa" ulvotetaan kovaäänisistä peittämään laukausten äänet, kuten natsit tekivät toisen maailmansodan aikana ampuessaan puolalaisia isänmaanystäviä.

- Matti Poskiparta -

ROOLEISSA:
Eugenia: Aili Salmela
Eugenius: Matti Rantatalo
Eleonora: Anna-Kaisa Rita
Stomil: Markku Hannula
Artur: Esko Janhunen ja Markku Häkkinen
Ala: Ulla-Maija Naappi
Edek: Hannu Paananen

250

PINOKKIO

Satunäytelmä
ENSI-ILTA 4.10.1981

Carlo Collodin aiheen mukaan kirjoittaneet: Matti Nieminen ja Taisto-Bertil Orsmaa
Ohjaus: Mirjami Asikainen

Lavastus: Pertti Kukkola
Pukujen suunnittelu ja toteutus: Hannele Enervi-Niemelä ja Helena Roiha
Tanssien ohjaus: Elli Särkkä
Musiikki: Arto Nybom, Pentti Rasinkangas ja Risto Koistinen
Valaistus: Timo Suutarinen
Järjestäjä: Markus Järvinen

Rakas katsoja, oletpa sitten minkä ikäinen tahansa, niin toivon Sinun hetkeksi unohtavan arkisen ympäristösi ja siirtyvän sadun maailmaan Pinokkiomme mukana. Ehkä tiedät ennestään, että Pinokkio on nukke, joka lopulta muuttuu oikeaksi ihmislapseksi. Tämä muutos ei käy aivan helposti, vaan se tapahtuu monien koettelemusten, jopa kärsimysten kautta.

Pinokkio on vanha tarina, jonka opetus pätee vielä tänä päivänä. Hyvän ja pahan voimat käyvät taistelua Pinokkiosta, mutta rakkaus isään koituu hänen pelastuksekseen. Laiskurien maa edustaa tässä näytelmässä sitä onnen valheellista kultamaata, jonne niin monet ovat pyrkineet ja edelleen pyrkivät:

Pinokkio laulaa: "On onnentila täällä, saa tehdä mitä vaan. Sillä nyt me ollaan vapaita eikä koskaan läksyjä."

Pinokkio huomaa pian, että laiskurien maan onni on petosta. Sadussa on kuitenkin tavallisesti onnellinen loppu, niin myös tässä meidän esittämässämme tarinassa. Mutta enpä selitä enempää, annetaan Pinokkion ja kumppaneiden itsensä kertoa. Toivon, että viihdyt seurassamme ja saat myös jotain ajateltavaa kotimatkallesi.

- Mirjami Asikainen -

ROOLEISSA:
Pinokkio: Katja Tuomainen
Pinokkion isä: Erkki Arrakallio
Papukaija: Kati Perälä
Jäätelönmyyjä: Kati Perälä
Kettu: Janne Huttunen
Tallipoika: Janne Huttunen
Kissa: Virpi Blom
Poliisi: Hannu Heikkinen
Mustekala: Hannu Heikkinen
Kynttilänsydän: Petteri Pasanen
Poika: Jari Taavitsainen
Nainen: Merja Riikonen
Sirkuksenjohtaja: Reijo Paananen
Opettajan ääni: Reijo Paananen
Vesivirnu: Johanna Lehtoniemi
Tanssijoita: Anja Hiekkataipale, Tytti Hämäläinen, Pia Karvinen ja Kia Lindroos

255

BERNARDA ALBAN TALO

(La Casa de Bernarda Alba)
ENSI-ILTA 14.10.1983

Käsikirjoitus: Federico Garcia Lorca
Ohjaus: Kaarina Perola

Lavastus: Pertti Kukkola
Lavastuksen toteutus: Martti Mäkelä, Rauha Ritari ja Pertti Kukkola
Musiikki: Leonid Bashmakov
Valot: Seppo Salminen
Äänitehosteet: Seppo Salminen
Puvut: Työryhmä
Pukujen toteutus: Saima Myllymäki ja Leila Taittonen
Kampaus: Ulla-Maija Naappi ja Päivi Pirinen
Tarpeisto: Leo Levanen
Järjestäjä: Leo Levanen
Kuiskaaja: Kaarina Perälä
Valokuvat: Esko Siekkinen
Juliste: Pekka Rita

ROOLEISSA:
Bernarda: Paula Kalliola
Maria Josefa: Reetta Salojärvi
Angustias: Hellevi Labbart-Gruner
Magdalena: Mervi Ritari
Amelia: Taina Myyryläinen
Martirio: Ulla Heikkinen
Adela: Ulla-Maija Naappi
La Poncia: Salme Jääskeläinen
Palvelijatar: Sinikka Pasanen
Prudencia: Lahja Huuska | Johanna Saretsalo
Kerjäläisnainen: Leena Pii
Kerjäläisen tytär: Mirva Kakko
Surupukuisia naisia: Helmi Matikainen, Päivi Pirinen, Päivi Akonpelto, Pia Husu, Kaarina Perälä, Lahja Huuska, Johanna Saretsalo, Mirja Ruokokoski ja Leena Pii

251

LA MANDRAGOLA

ENSI-ILTA 30.6.1982

Käsikirjoitus: Niccolo Machiavelli
Suomennos: Pentti Saarikoski
Ohjaus: Jarmo Inkinen

Lavastus: Paavo Pirttimaa
Musiikki: Tapio Louhensalo
Ohjaajan assistentti: Riittakatrina Manninen
Puvut: Minna Marttila
Naamio: Pirjo Ikonen
Pukujen toteutuksessa auttoivat: Helvi Manninen, Rauha Ritari ja Marja-Liisa Ahonen
Valot: Seppo Salminen
Kampaukset: Ulla-Maija Naappi
Järjestäjä: UIla-Maija Ahola
Kuiskaaja: Leo Levanen
Lavastuksen toteutuksessa auttoivat: Martti Mäkelä ja Matti Rantatalo

MANDRAGOLAN MODERNISUUDESTA

Mandragolan käyntiinpanevana voimana on uskomus, että on olemassa lemmenjuoma, mandragola, jota nauttimalla lapseton nainen tulee varmasti raskaaksi. Juoman käyttöön liittyy kuitenkin varsin voimallinen lisäehto: se mies kuolee, joka ensinnä makaa juomaa nauttineen naisen kanssa. Tästä syystä on esimerkiksi sopuisien avioparien varsin viisasta käyttää jotakuta heille merkityksetöntä henkilöä aviomiehen sijaisena tässä ensimmäisessä kanssakäymisessä, koska aviomies voi olla vaimonsa kanssa turvallisesti sen jälkeen, kun mandragolan myrkky on tässä ensikontaktissa imeytynyt sijaiseen.

Uskomus mandragolajuoman ihmeitätekevästä vaikutuksesta on aikanaan antanut kosolti mahdollisuuksia purkaa esimerkiksi järkiavioliitoista ajoittain syntyviä emotionaalisia ja muita paineita. On myös tapahtunut, että juoma edelläkerrotulla tavalla käytettynä on ratkaissut myös lapsettomuudesta kärsivien ongelmia. Tämä keskiajan koeputkilapsi-instituutio vaati renesanssiajan Italiassa myös oman virkamieskuntansa, omat byrokraattinsa: tarvittiin neuvokkaita palvelijoita, jotka palkkiota vastaan järjestelivät lääkintätilaisuuksia ja myrkynpoistohappeningeja.

Mandragola on komediallinen, osin farssahtavakin ajankuva vanhasta Firenzestä. Tämän tarinan rinnasteisuutta omaan aikaamme on turhaa lähteä konkreettisesti karakterisoimaan, koska moinen havainnollistaminen tekee vain alakuloiseksi: näinkö vähän olemme todella oppineet runsaassa neljässäsadassa vuodessa?

- Jarmo Inkinen -

ROOLEISSA:
Callimaco: Markku Häkkinen
Siro: Erkki Arrakallio
Nerra Nicia: Jouko Haapala
Ligurio: Reijo Paananen
Sostrata: Paula Kalliola
Veli Timoteo: Aimo Salonen
Lucrezia: Hellevi Labbart-Gruner

 

262

OBLOMOV

ENSI-ILTA 22.9.1996

Käsikirjoitus: Ivan Gontsarov
Sovitus ja ohjaus: Juha Hurme

Ivan Gontsarovin pääteos Oblomov lukeutuu venäläisen kerronnan hienoimpiin saavutuksiin ja on siten yhä edelleen elävää maailmankirjallisuutta. Teos valmistui vuonna 1859.

Päähenkilön mukaan nimetty romaani kertoo "oblomovilaisuudesta" eli patologisesta laiskuudesta, saamattomuudesta ja kaikkien tekojen raukeamisesta tyhjiin. Erakon lailla elelevä kirjailija ei hänkään ollut elämässään tottunut pitämään kiirettä; Oblomovin kirjoittamiseen kului viisitoista vuotta eikä muuta mainittavaa syntynyt ikinä. Antaa Oblomovin itsensä puhua: "Intohimo! Kaikki sellainen sopii hyvin runoihin ja näyttämölle, missä näyttelijät liikkuvat viitta yllään ja tikari kädessään, mutta menevät sitten, surmatut ja surmaajat, yhdessä kapakkaan".

Herra Oblomovin ja hänen mainion palvelijansa Zaharin ("siivoton, juoppo, varas, juorukontti") järjestelmällinen velttous on ensiluokkaista materiaalia erilaisille komediallisille tutkielmille, joiden kautta näytelmä käynnistetään.

Edetessään draama syvenee. Oblomovin monenlaisten vitkuttelujen kautta lupaavaksi puhjennut rakkaus Olga Sergejevnaan valuu sekin hiekkaan - morsiamensa hän menettää parhaalle ystävälleen, toiminnan mies Stolzille! - ja murtunut päähenkilö on sopiva saalis vuokraemäntänsä ahneiden sukulaisten tuhottavaksi.

Oblomov, viiltävä kertomus tyhjiöstä elämän ytimessä, puhuttelee.

258

CABARET

 

Masteroff - Kander - Ebb
ENSI-ILTA 1.2.1985

Ohjaus: Jussi Luukkonen
Näytelmän käännös: Esko Elstelä
Laulujen käännökset: Esko Elstelä, Jukka Virtanen ja Vexi Salmi

Lavastus ja puvustus: Liisa Eskola
Koreografiat: Tarja Sara
Musiikin sovitus ja harjoittaminen: Martti Hyvönen
Laulajien harjoittaminen: Kirsi Hyyppä

Maskit: Tuija Luukkainen / Revlon
Kampaukset: Parturi-Kampaamo Ulla-Maija Naappi
Tuotantosihteeri: Kati Perälä
Järjestäjä: Telle Knuuttila
Juliste: Olli Punto

Puvustuksen toteutus: Liisa Eskola, Telle Knuuttila, Pirjo Knuuttila, Mari Hujanen, Merja Paananen ja Päivi Airaksinen
Lavastustyöryhmä: Liisa Eskola, Pekka Halonen, Kyrö Kalmari, Scott Lipton, Aarne Laukkanen sekä kaikki produktiossa mukanaolijat

Tekninen assistentti: Pekka Halonen
Valojen suunnittelu: Jussi Luukkonen, Pekka Halonen ja Scott Lipton
Valot: Pekka Halonen, Scott Lipton ja Antero Lampi

 

ROOLEISSA:
Seremoniamestari: Antti Lattu
Clifford Bradshaw: Harri Lemmetyinen
Sally Bowles: Ulla-Maija Naappi
Herr Schulz: Aimo Salonen
Fraülein Schneider: Sirkka Penttinen
Ernst Ludwig: Kyrö Kalmari / Vesa Puustinen (15.2.-2.3.85)
Fraülein Kost: Terttu Leisten

Tullivirkailija: Timo Mikkola
Natsit: Jukka Valkonen ja Ilkka Kinnunen

Kit Katt -jazzband:
Piano: Timo Kostamo
Kitara, banjo ja havaijikitara: Timo Natri
Basso: Juha Väisänen
Rummut: Osmo Blomqvist
Saksofoni ja huilu: Heikki Frilander
Trumpetti: Martti Hyvönen

Kitkatin huorat: Heta Nivala, Heli-Maija Rantatalo, Sirpa Taulu, Eeva Valkonen ja Annukka Viitanen

Tarjoilijat: Jukka Valkonen, Timo Mikkola ja Timo Kotilainen

Merimiehet: Jukka Valkonen, Timo Mikkola, Ilkka Kinnunen ja Vesa Puustinen

Gorilla: Ilkka Kinnunen
Maxine: Petri Lehtoranta
Viktor: Vesa Puustinen
Bobby: Pekka Hietava

Hitlerjugend-poikakuoro: Pekka Hietava, Vesa Puustinen, Ilkka Kinnunen, Timo Kotilainen, Kyrö Kalmari, Timo Mikkola ja Jukka Valkonen

Narikkahuorat: Anne Kemiläinen ja Telle Knuuttila

266

IDIOOTTI

ENSI-ILTA 22.2.2003

Käsikirjoitus: F.M.Dostojevski
Suomennos:
Esa Adrian
Ohjaus:
Jari Tuononen

Lavastus: Jari Tuononen
Musiikki: Karl Rautio
Valot: Ari Pöytäkangas
Valojen ajo: Jutta Väyrynen
Äänten ajo: Liisa Laitinen
Pvustus: Ryhmä ja Netta Pehkonen
Maskeeraus, kampaukset: Hanna Piispanen
Tarpeisto: Jutta Väyrynen ja Liisa Laitinen
Valokuvat: Jussi Hakonen
Teokset julisteessa ja käsiohjelmassa: Timo Sälekivi
Tuottaja: Arja Kautto

Motto:
"Myötätunto on koko ihmiskunnan kaikkein tärkein ja mahdollisesti ainoa laki."

Kyseessä on sairaskertomus, jossa on ainakin kaksi sairasta, ruhtinas Myskin ja Pietarin kaupunki. Mutta kun Myskinin sairauteen liittyy lähes pyhä hyvyys, ovat kirjan pietarilaiset sairastuneet pahaan sen kaikissa muodoissa.

Myskin on myötätunnossaan, naiiviudessaan ja idioottimaisuudessaan ennen kaikkea hyvä ihminen. Ja niillehän käy huonosti, vielä nykyäänkin ja varsinkin nykyäänkin. Myskinillä ei ole sairautensa jäljiltä mitään kuorta, naamiota tai nahkaa. Hän tulee tilanteisiin avoimena kuin lapsi, näkee kaiken kuin ensimmäistä kertaa.

Perusväite minulla ohjaajana tässä näytelmässä on, että ihmisten pitäisi olla lasten kaltaisia. Innostua, olla ja elää tässä ja nyt. Tämä lapsenkaltaisuus on se asia, jonka toivon katsojien ja näyttelijöiden tästä tulkinnastamme löytävän.

- Jari Tuononen -

ROOLEISSA:
Myskin:
Juho Markkanen
Nastasja Filippovna: Nina Dunder
Rogozin: Jari Määttä
Jepantsin: Aleksei Lobski
Jelizavieta Jepantsina: Anneli Tuura
Aglaja Jepantsina: Marjut Hiironen
Aleksandra Jepantsina: Hanna-Leena Ketola
Adelaida Jepantsina: Katri Kankkunen
Ganja: Petri Luostarinen
Totski: Lasse Savola
Radomski: Hannu Aro
Palvelija: Minna Männistö
Karnevaaliväkeä: Hanna-Leena Ketola, Katri Kankkunen, Riina Voutilainen, Minna Männistö, ym.

259

KULTALAMPI

(On Golden Pond)
ENSI-ILTA 28.9.1985

Käsikirjoitus: Ernest Thompson
Suomennos: Esko Elstelä
Ohjaus: Kari Paju

Lavastus: Matti Suhonen (Jyväskylän Kaupunginteatteri)
Lavastuksen toteutus: Niilo Oksanen
Puvut: Liisa Eskola
Valaistus: Kimmo Paju
Tehosteet: Kimmo Paju
Järjestäjä: Hannu Castren
Kuiskaaja: Marja Jokimaa
Juliste: Pekka Rita

 

OHJAAJAN SANA

Rakkaat katsojat, lähtekää mukaamme pariksi-kolmeksi tunniksi Yhdysvaltoihin, Mainen osavaltioon, Kultalammelle eläkeläispariskunnan Ethel ja Norman Thayerin luokse. Heidän 42. kesänsä Kultalammella on alkamassa. Voitteko kuvitella? 42 yhteistä kesää. Kuin ihmisen elonkaari, alkaa tämäkin kesä pienen pienien kukkien puhkeamisella ja jatkuu keskikesään voimakkaana kasvun kautena kunnes on kypsä tuottamaan hedelmänsä ja valmis hiipumaan kohti syksyn kuolettavaa kylmyyttä.

Tämä kesä on jollain tavoin erilainen Ethelin ja Normanin kohdalla. Se alkaa tavanomaisesti kaikkine kotiutumiskuvioineen, mutta kesän edetessä tapahtuu yhtä ja toista, joka panee heidät ajattelemaan tiettyjä asioita ja arvoja uudelleen. Mikäänhän täällä ei jatku ikuisesti. Eivätkä mitkään ihmissuhteet ole itsestäänselvyyksiä. Läheisen ihmisen arvo ymmärretään täysin vasta sitten kun häntä ei enää ole.  - Mutta elämä jatkuu Kultalammellakin - vuoden kuluttua on taas uusi kesä, kuikat palaavat. Palaavatko Ethel ja Norman? Sitä ei kukaan tiedä. Eivät he itsekään. Onneksi. Heidän elämänsä Suuri Seikkailu jatkuu arvaamattomine käänteineen ja he haluavat todella kokea yhdessä tuon kaiken mahdollisen täysin tietoisina siitä että joskus tulee luopumisen aika.

Nuoresta iästään huolimatta Ernest Thompson kuvaa vanhemman miehen ja naisen välistä parisuhdetta aidosti, lämpimän huumorin saattelemana ja sentimentoa sopivasti annostellen. Uskoisin näytelmän parhaimmillaan koskettavan, naurattavan, ja itkettävänkin kun sopivasti kohdalle sattuu. Sillä tällaisia Thayerin -pariskuntia löytyy kyllä myöskin meiltäpäin eikä vain USA:n Mainen osavaltion Kultalammelta.

Viihtyisää teatterituokiota toivottaen:
Kari Paju - ohjaaja (Jyväskylän Kaupunginteatteri)

ROOLEISSA:
Norman Thayer Junior: Markku Hannula
Ethel Thayer: Anna-Kaisa Rita
Charlie Martin: Erkki Arrakallio
Chelsea Thayer Wayne: Hellevi Labbart-Gruner
Billy Ray: Ismo Niininen
Bill Ray: Kimmo Paju

274

Flamenconäytös 2011: "Pasan los anõs - Vuodet vierivät"

Jyväskylän Flamencoyhdistyksen 15-vuotisen taipaleensa mukaisesti toukokuinen näytös on nimeltään "Pasan los años - Vuodet vierivät". Tässä juhlanäytöksessä muistellaan menneitä ja luodaan katsaus myös nykyhetkeen. Näytöksessä nähdään niin uusia kuin vanhojakin koreografioita vuosien varrelta, jotka ovat omaa ja vierailijoiden käsialaa. Flamenconäytöksessä esiintyvät yhdistyksen kaikki koreografiaryhmät sekä Flamante-tanssiryhmä.

Pasan los años -flamenconäytökset Huoneteatterilla perjantaina 20.5. klo 19, lauantaina 21.5. klo 18 ja sunnuntaina 22.5. klo 15. Liput 10 euroa ennakkoon Kampus Kirjasta (Gummeruksenkatu 6) tai tuntia ennen ovelta. Yleisöä pyydetään huomioimaan, että flamenconäytös sisältää kovia ääniä ja pimeitä kohtauksia, jotka saattavat pelottaa pienimpiä katsojia.

281

Katutanssia Näyttämöllä

UMC - Urban Movements Companyn kantaesitys "Katutanssia Näyttämöllä" nähdään Jyväskylän Huoneteatterilla 21.-23.7.
Ryhmä on työstänyt teostaan kevään 2011 aikana, ja nyt pitkä odotus palkitaan. Näyttämöllä nähdään mm. Vogue, Waacking, Contemporary Hiphop ja muita katutanssin alalajeja. Kerronnallinen teos johdattelee katsojan 50-luvun glamouriin joka pitää katsojan otteessaan yllättävillä juonenkäänteillä ja henkeäsalpaavalla tanssillaan. Tätä ei ole Suomessa ennen nähty!

Pääkoreografi: Sanaz Hassani
Tanssijat: Sanaz Hassani, Anni Minkkinen, Pete Rahikainen, Liisa Tirkkonen, Joonas Toroi ja Veera Malmivaara.

Esitysajat: to 21.7 klo. 18:00 & 20:00, pe 22.7 klo. 18:00 & 20:00, la 23.7 klo. 16:30 & 18:00

Liput ennakkoon: Carlings Jyväskylä, Kauppakatu 20, Kauppakeskus Forum. 10/15€

paikkavaraukset: sanaz@umc.fi

http://www.umc.fi/

263

TALVINEN TARINA

ENSI-ILTA 16.9.2000

Käsikirjoitus: William Shakespeare
Sovitus: Karim Tsarkov
Ohjaus: Karim Tsarkov
Lavastus: Hannele Enervi-Niemelä
Lavastuksen toteutuksessa mukana: Mansur Khosnami, Juhana Hirvonen, Päivi Viitaharju ja Teija Palonen
Puvustus: Mari-Pilvi Junikka
Puvustuksen toteutuksessa mukana: Seija Pyykölä
Valot ja tehosteet: Ari Pöytäkangas
Toteutuksessa mukana: Teppo Maukonen ja Tarja Kinnunen
Musiikki ja tulkkaus: Kalle Rautio
Maskeerauksen suunnittelu: Kati Sorsa
Kuiskaus ja järjestelyt: Hilja Marttila
Juliste ja käsiohjelma: Minna Salonen
Kuvan tietokonekäsittely: Joonas Lintunen
Tuottajat: Paula Kalliola ja Leena Blom

Ohjaajan sana

Talvinen tarina on yksi viimeisistä Shakespearen teoksista. Mitä suuri dramaturgi halusi sanoa jäähyväisiksi meille näyttämöltä?

Tästä näytelmästä voi löytää kaiken. Siinä on korkeaa tragediaa ja farssia, psykologiaa, melodraamaa, realismia, jopa klovneriaa. Näytelmän rakenne on mielenkiintoinen - tapahtuvat kehittyvät rajusti alussa ja yhtäkkiä odottamattomasti draama päättyy keskelle näytelmää ja edessämme avautuu aivan uusi tarina... Shakespeare katkaisee elämän ja seuraa, mitä tapahtuu sitten. Sitten tulee Aika... Aika, joka määrittelee meidän elämämme maalliset rajat, sen merkityksen ja kehityksen Ihmisen koko historian mittakaavassa. Shakespeare opettaa omia sankareitaan: Kärsivällisyyttä, Nöyryyttä kohtalon edessä. Sankarilla on vaikeaa, kivuliasta, mutta "nöyryyden" viisauden saamisen oppimisen kautta syntyy Harmonia.

On liian rohkeata ajatellakaan, että me osaamme esittää tämän kaiken lavalla.

Toivokaamme, että katsoja ei ole liian ankara meille.

- Karim Tsarkov-

ROOLEISSA:
Leontes, Sisilian kuningas:Ilkka Lindell
Hermione, Leonteen puoliso: Anna-Maija Hilpinen
Pauliina, hovinainen: Maria Sunikka
Antigonus, ministeri: Alpo Lievemaa
Camillo, palvelija: Jarmo Humalajärvi
Polyxenes, Böömin kuningas: Mikko Hytönen
Mamillius, Leonteen poika: Petteri Poutiainen
Perdita, Leonteen ja Hermionen tytär: Tiina-Maria Osola
Florizel, Polyxeneen poika: Petteri Huovinen
Paimen: Tauno Ladonlahti

286

Mami Wata ja kongolainen tanssiryhmä

Kongolaisten ja Mami Watan esitys "Rytmin kääntöpiiri" to 15.3. on peruuntunut


Kongon Tasavallan kulttuuriministeriön suojeluksessa olevan Les Mpandoús
du ciel du Congo Brazzaville- ryhmän tanssijat ja muusikot eivät
saaneet  Suomen suurlähetystöstä viisumia Eurooppaan, vaikka kaikki
järjestelyt olivat kunnossa. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on tällä
hetkellä erittäin vaikea saada viisumeita, koska laitonta maahanmuuttoa
pelätään. Olemme pahoillamme etenkin kongolaisten ja Mami Watan puolesta,
jotka olivat nähneet paljon vaivaa esitysten ja vierailun vuoksi. Ryhmän
Göteborgissa asuva johtaja Stardis Mpandou sen sijaan tulee Jyväskylään
pitämään sovitut tanssikurssit." Niistä lisätietoa www.mamiwata.fi

 

PERUTTU | to 15.3. klo 19.00

Jyväskyläläinen tanssiteatteri Mami Wata sekä kongolainen tanssiryhmä Les Mpandou´s du Ciel du Congo Brazzaville edistävät tanssin ja musiikin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Tule kokemaan sekä länsiafrikkalaisen tanssiperinteen että kongolaisten tanssien liikekieltä, joihin yhdistetään nykytanssia sekä värikylläistä elävää musiikkia ja laulua! Perinteisten afrikkalaisten soittimien kuten ngoman ja djembén lisäksi esityksessä on mukana mm. kantele.

Esityksessä tarkastellaan esim. suomalaisten ja kongolaisten suhtautumista aikaan ja ajankäyttöön sekä tilan käyttöä, kuten ihmisten välistä etäisyyttä ja läheisyyttä. Kulttuurieroja käsitellään myös huumorin keinoin.

Mami Watan koreografina Mariana Siljamäki ja muusikkona Jarmo Hovi, joiden kanssa kongolaisen tanssiryhmän johtaja Stardis Mpandou on tehnyt yhteistyötä jo useita vuosia. Myös Huoneteatterin kanssa yhteistyö on pitkäaikaista.

Kesto n. 60 minuuttia.
Lisätietoa Mami Wata –tanssiteatteriryhmästä www.mamiwata.fi
 

264

Sumuista hymyä

Raju ja kaunistelematon soolotanssi alkoholistin syrjäytyneestä arjesta ja nousuhumalaisesta haavemaailmasta. Rakkauden kaipuu pitää kuvaamamme hahmon kiinni elämässä huolimatta häpeän ja itseinhon tuhoisasta vaikutuksesta.

Koreografi Ismo-Pekka Heikinheimon läänintaiteilijakauden viimeinen teos on tehty mittatilaustyönä yhdelle Keski-Suomen ehdottomaan huippuun kuuluvalle tanssijalle, Tuija Nikkilälle. Nikkilän hurja ja estoton esittämisen laatu ja tanssijan taito ovat harvinaista herkkua katsojalle.

Hei,
Olen nainen, 47 v. ja ... alkoholisti. Miten se onkin niin vaikea myöntää, sanoa
ääneen. Minulla oli kaunis koti, hyvä työ, mies ja ihana lapsi. Minä join, niinhän
kaikki tekee. Alussa se oli hauskaa. Sitten meni työ ja koti, mies löi ja lähti,
lapsi vietiin parempaa paikkaan. Sellaiseen missä saa syödäkseen ja missä
äiti ei ryyppää ja lyö. Häpeä, hirveä häpeä! Jotta sen kestää täytyy juoda. Kun
juon en syö enkä nuku, en tiedä onko päivä vai yö. Olen ihan sekaisin. Kai
tämä on hidasta itsemurhaa. Haluaisin lopettaa. Olen lopettanut jo monta
kertaa, liian monta. Jospa sen voisi tehdä vain kerran. Haluan kertoa tästä
häpeästäni, jotta edes joku muu tajuaisi hakea ajoissa apua.


Tuija Nikkilä on tanssija, koreografi, tanssinopettaja ja toimii Jyväskylän Tanssiopiston rehtorina.
 Hän on pitkän linjan tanssitaiteilija ja esiintynyt ja tehnyt teatterikoreografioita mm. Jyväskylän kaupunginteatterissa. Sumuista hymyä on Tuijan ja Ismo-Pekan kolmas teos yhteistyössä, joka alkoi vuonna 2006 teoksesta Olen, jatkuen vuonna 2008 suurproduktiossa IN.

Ismo-Pekka Heikinheimo on tehnyt mm. kolme tilausteosta Helsingin Juhlaviikoille, tilausteoksia ulkomaisille tanssiryhmille ja kiertänyt esiintymässä ympäri maailmaa. Hän on toiminut vuodesta 2005 Keski-Suomen tanssitaiteen läänintaiteilijana ja Tanssin Aika -festivaalin taiteellisena johtajana.

Sumuista hymyä
Tanssi Tuija Nikkilä
Koreografia ja ohjaus Ismo-Pekka Heikinheimo
Valot Arto Saarelainen
Lavastus ja puvut Ismo-Pekka Heikinheimo ja Tuija Nikkilä

Ensi-ilta 18.4.2010 Huoneteatteri, Jyväskylä

Esitykset Tanssin Aika -festivaalilla
Jyväskylän Huoneteatteri
To 23.9. klo 21
Pe 24.9. klo 21
Liput 15/10 euroa

Ennakko ja lippuvaraukset Nikolainkulman lipunmyynti 014 -266 0114
Lippupiste 0600 900 900
ja tuntia ennen ovelta

Tuotanto: Ismo Dance co ja Jyväskylän Tanssiyhdistys ry
Teosta on tukenut: Keski-Suomen taidetoimikunta

Valokuvat:  Matti Häyrynen

Tiedustelut ja haastattelupyynnöt Ismo-Pekka Heikinheimo, 0400 - 45 7989, ismo@ismodance.fi
Lehdistökuvat ladattavissa http://www.sisasuomentanssi.fi/keski-suomi/sumuistahymya.zip

287

Pitkä pitkä, lyhyt lyhyt

Laukaan teatterin vierailu Huoneteatterissa la 14.4. klo 19 ja su 15.4. klo 15.

Nelikymppinen Outi asuu edelleen isänsä Taiston kanssa hoitaen häntä etätyönsä ohella samassa taloudessa. Omat toiveet ovat jääneet lähes täyttymättä. Ystäviltäkään ei heru myötätuntoa. Lämminhenkinen komedia tuo näyttämölle myös muita ihmiskohtaloita, jotka jollakin tavalla sivuavat Outin elämää. Kohtaukset vaihtuvat sykkivän tangon tahdissa.

 
käsikirjoitus Anne Saastamoinen
sovitus ja ohjaus Päivi Hammarén-Jokela
assistentti   Solveig Hiltunen
konsultointi Jarmo Inkinen
tangojen sovitukset  & haitarisäestys Anni-Ilona Hiltunen
äänitteen laulut Markku Häkkinen
laulujen ohjaus Anni-Ilona Hiltunen
äänitys Lauri Jokela
skenografia & puvut  Anna Bagge & Päivi H-J
lavastus Jarkko Vesalainen & Eero Hiltunen
valot & äänet & valokuvat Lauri Jokela
mainos & käsiohjelma Auli  Jokela
järjestäjä & harj.kuiskaus Katariina Pulkkinen
rekvisiitta & lipunmyynti Eila Puttonen
emäntä Maija Nikamaa
tuottaja  Laukaan Teatteri


 Rooleissa

Markku Häkkinen |  Taisto
Pia Oksanen | Outi
Tapio Ojalehto | Ville
Outi Halttunen | Pipsa
Laura Jouhtimäki | Tiina
Sirpa Vesalainen | Kaija
Ari Jäntti | Hra Uno
Veikko Vauhkonen | Pertti
Katariina Pulkkinen | Rita
 

Kiertueperiaatteella toteutettava näytelmä esitetään 13.4. - 12.5. 2012 Laukaassa ja lähikunnissa. 

Lippuvaraukset ja tiedustelut
puh. 040 5217 247 ja 045 2355 355                                     
www.laukaanteatteri.info.
 

267

BUG

Ne valvovat meitä. Ne ovat kaikkialla. Ne tietävät kaiken. NE.

 

Psykologinen kauhutrilleri Killer Joen kirjoittajalta. Ensi-ilta Huoneteatterissa 17.9.2010.

 

Rähjäinen motelli Oklahomassa

Agnesin huuruinen ja merkityksetön elämä saa uuden suunnan, kun hänen elämäänsä astuu Peter, epävakaa ja riivattu nuori sotilas. Agnes ja Peter löytävät toisistaan turvan vastaan muuta maailmaa. Ulkopuolista maailmaa vastaan he luovat oman todellisuutensa. Mutta kumpi todellisuus on todellinen? Ja kuka määrää, kenen todellisuus on todellista? Keitä ovat ne, jotka määräävät? Ne, jotka valvovat? Keitä ovat NE?

Uskomattoman salaliittoteorian selvittämisestä alkaa painajaismainen jahti, jossa kukaan ei enää ole viaton. Keneenkään ei voi enää luottaa. Kukaan ei ole turvassa niiltä. Sillä ne tietävät kaiken. Ja niitä on miljoonia.

Agnes White. 40-vuotias Aggie etsii sisältöä elämäänsä kaikesta, millä saa päänsä sekaisin. Takana on väkivaltainen avioliitto ja 6-vuotiaana ruokakaupassa kadonnut poika, Lloyd. Nykyisyys on kokaiinin ja viinan täyttämää tyhjyyttä, jonka valopilkkuna on vain paras ystävä, R.C.

Peter Evans. Peter on nuori, armeijan hoitolaitoksesta karannut entinen sotilas, jota piinaa sotamuistojen lisäksi tieto jostakin paljon sotaa pahemmasta. Paljon pahemmasta.

Jerry Goss. Agnesin väkivaltainen entinen aviomies vapautuu vankilasta ja ilmestyy yllättäen takaisin Agnesin elämään. Liian yllättäen.

R.C. eli Ronnie. Agnesin paras ystävä, joka yrittää viimeiseen saakka pitää ystävänsä päätä pinnan yläpuolella.

Tohtori Philip Sweet. Jokaisen mielenterveyspotilaan painajainen. Esikoiskirjaansa valmisteleva psykiatri, jolle Peter on henkilökohtainen projekti.

Esitystä ei suositella lapsille.

Käsikirjoitus: Tracy Letts
Ohjaus: Erika Hast
Rooleissa: Riitta Saarelainen, Iiro Nahkamäki, Tuomas Koskela, Anne Haverinen ja Antti Viitamäki
Valot: Jari Granlund
Äänet: Arto Saarelainen
Lavastus: Katri Heiskanen ja Jussi Niemelä
Puvustus: Annastiina Kekäläinen
Veritehosteet: Minttu Minkkinen ja Aino Martiskainen
Tarpeisto: Niina-Kristiina Nissinen
Kuiskaaja: Reetta Kivinen
Tekniikan ajo: Essi Heinonen
Valokuvaus: Oskar Repo ja Riku Suonio
Tuottaja: Jussi Junikka


Tiedustelut ja esitysten tilaus:


Jussi Junikka
puh. +358 44 306 8358
jussi.junikka@gmail.com

 
Lisää kuvia löydät täältä.

 

Näytelmää tukemassa:

291

Tanssin Aika: Toivo, jotain lyhyttä

to 20.9. klo 19.00, kesto: 40 min

Kolme sooloa toivosta kohtaavat tragedian, komedian ja sattuman säestyksellä. Kirveet iskeytyvät pölleihin ja kuoren sisältä paljastuu pieni vapaus.

koreografia: Panu Varstala
tanssijat: Teija Häyrynen, Tuija Nikkilä ja Miia Elivuo
valosuunnittelu: Kalle Paasonen

liput: 20/12 (Lippupiste ja ovelta tuntia ennen esityksen alkua)

Esitys on osa Tanssin Aika -tapahtumaa, katso lisätiedot www.tanssinaika.fi

268

HOME SWEET HOME - sisäilmastonmuutos

Home sweet home
- sisäilmastonmuutos

"Sisäilmastoltaan haastava tragikomedia."

Kantaesitys
Ensi-ilta 22.10.2010

 

Home sweet home - sisäilmastonmuutos vierailee Helsingissä 27.2.2011

Vaikka Home sweet home - sisäilmastonmuutos esityskausi on Huoneteatterilla päättynyt, on Mika Terävän ja Raija Saukon näytelmä mahdollista nähdä vielä kahdesti Hengitysliiton järjestämällä vierailulla Helsingissä. Home sweet home esitetään 27. päivä helmikuuta Helsingin Ylioppilasteatterissa (Mannerheimintie 3 B) kello 15.00 ja 19.00. Ensimmäisen esityksen jälkeen kello 17.30 järjestetään myös keskustelutilaisuus sisäilmaongelmista Ylioppilasteatterin aulassa.

Pääsylippuja voi varata osoitteesta: www.huoneteatteri.fi/home_helsinki.php

Perhepotretti

  

— Miksi se kiipeää pimeässä omalle parvekkeelleen, riisuu itsensä alasti ja koputtaa sitten oveen?
— Jos niillä on joku roolileikki menossa.

Tragikomedia perheestä, jonka äiti sairastuu työssään vakavaan homeallergiaan. Sairastuminen muuttaa perheen arjen radikaalisti: kylään saapuvat vieraat tarkastetaan mahdollisen itiövaaran vuoksi, lapset patistetaan tekemään läksynsä parvekkeella, äidin persoonallisuus muuttuu kulloinkin kokeiltavan lääkityksen myötä, elämänpiiri kapenee ja kaikenlainen vainoharhaisuus lisääntyy. Tämä taas aiheuttaa mullistuksia ihmissuhteisiin ja lukuisia kiusallisen koomisia tilanteita.

Pikkujoulunäytelmäksikin sopivassa komediassa pääsevät ääneen päähenkilöinä esiintyvän perheen lisäksi pari ammatinvalintaansa pohtivaa homekoiraa, kirjava joukko virkamiehiä, salaisuuttaan varjeleva naapuri...ja muuan Helander.

 NaapuritHalvaus


— Tää on aika jännä tapaus. Poikkeuksellisen suuri reaktioherkkyys. Ollut urallaan useassa homekoulussa.
— Hetkinen. Me emme puhu homekouluista vaan sisäilmastoltaan haastavista kiinteistöistä. Ja koeta olla yskimättä. Luulevat pian että täälläkin on jotain itiöitä.
— Mitäs minä sitten teen?
— Nyökkäilet ymmärtäväisen näköisenä kuten aina ennenkin.
— Mutta jos yskittää.
— Pidätät hengitystäsi.

 

  

TyökaveritÄiti ja tytär


Käsikirjoitus: Mika Terävä ja Raija Saukko
Ohjaus: Mika Terävä
Rooleissa: Jari Määttä, Marianna Räsänen, Jani Ahonen, Laura Happonen ja Kari Eloranta
Puvustus ja tarpeisto: Raija Niiniaho ja Riku Suonio
Lavastuksen suunnittelu: Kristiina Lempiäinen-Trzaska
Lavastuksen toteutus: Tilasomistuksen ammatillinen lisäkoulutus; Elina Aalto, Anna-Liisa Hakkarainen, Jussi Rinta-Hoiska, Virpi Hokkanen, Tuula Keskinen, Maria Komaro, Maija Muhonen, Leena Ryynänen, Eeva Schnitze, Heidi Sinervä ja Marja-Leena Vepsäläinen, Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Aivia ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n KSL-opintokeskus
Valosuunnittelu: Jani Pietikäinen ja Jani Rutanen
Tekniikan ajo: Pamela Engels
Tuottaja: Aino Martiskainen
Graafiset: Riku Suonio
Valokuvat: Tomi Ristinen ja Riku Suonio

Tiedustelut:
Aino Martiskainen
044-2985309
aino.martiskainen [at] elisanet.fi

Kesto n. 1h 50 min.

Esitykset Huoneteatterissa 22.10. alkaen.

AutokaupassaNuoriso

 

Lisää kuvia näytelmästä osoitteessa:

www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/home-sweet-home-sisailmastonmuutos/


Painokelpoisia pressikuvan saa ladattua avaamalla kuvan suurempana.

 

Tomi Ristisen ottamia valokuvia harjoituskaudelta löytyy osoitteesta:

http://www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/home-sweet-home-sisailmastonmuutos/kulisseissa/

 

269

VOLPONE ELI KETTU

ENSI-ILTA 9.9.2000

Kirjoittanut: Ben Jonson
Dramatisoinut: Stefan Zweig
Ohjaus + dramatisointi: Jorma Nieminen

Musiikki: Ari Järvinen
Valot: Arto Saarelainen
Valojen ja äänten ajo: Teemu Takatalo
Puvustus: Jenni Suonio, Sirpa Niemi + Ryhmä
Lavastus ja tarpeisto: Kirsi Kolehmainen + Ryhmä
Maskeeraus: Tuula Korsberg + Ryhmä
Kampaukset: Riitta Ratilainen + Ryhmä
Tuotanto ja markkinointi: Mari Putkonen, Paula Lohi + Ryhmä
Assistentti: Heli Saksi-Halonen + Ryhmä
Juliste ja käsiohjelma: Eila Valli + Ryhmä
Mestarit ja vahdit, sekä vahtimestarit: Alexei Lobski, Pekka Kaistinen, Seppo Lintunen, Natalia Leppämäki + Ryhmä
Painotyö: Jyväskylän Kopio-Team Oy
Valokuvaus: Hanna-Kaisa Hämäläinen

OHJAAJAN SANA:

Volpone eli Kettu -näytelmä ivaa inhimillistä hulluutta ja pistää siihen mihin emme odottaneet pistettävän.
Ben Jonson (1572-1637) kirjoitti Volpone-näytelmän 1606. Miten nykyajan rahan- ja vallanhimo peilautuu vanhan klassikkonäytelmän kautta? Kyseessä on moraliteettinäytelmä ja farssi perinnöntavoittelijoista ja suuresta huijauksesta. Näytelmän hahmot vaanivat voittoa ja omaisuutta toisiltaan keinoja kaihtamatta. Nämä teemat sopivat tähän aikaan ja elävät tässä ja nyt.

Jyväskylän kaupungin työllistämisyksikkö ja Keski-Suomen taidetoimikunta ovat yhdessä järjestäneet työttömille taiteilijoille suunnatun, ESR-rahoitteisen ArsLab-koulutuksen. ArsLAb-koulutuksen toisen kurssin kolmetoista opiskelijaa tuottaa, organisoi ja esittää lopputyönään näytelmän.

Koulutusprojektin tiimoilta prosessin valmistuminen kesti huhtikuusta lokakuulle. Tämä on pitkä jakso pelkästään teatteriesityksen valmistamiseen. Olemme siis tehneet paljon muutakin kurssiin liittyvää. Tekeminen jatkuu vielä esityskauden jälkeen.

Kurssilaiset ovat kantaneet vastuun näytelmän tuottamisen eri osa-alueista työryhmissään. Teoriassa opittuja asioita on päästy heti kokeilemaan käytännössä. Ryhmän jäsenet ovat tuoneet omaa osaamistaan prosessiin sekä jakaneet osaamistaan myös muille ryhmän jäsenille. Ohjaajalle on ollut positiivinen haaste työskennellä kolmentoista hyvin erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa.

Miellyttävää teatteri-iltaa

Jorma Nieminen

ROOLEISSA:
Volpone:
Kirsi Kolehmainen
Mosca: Tuula Korsberg
Rosca: Riitta Ratilainen
Voltore: Seppo Lintunen
Corvino: Pekka Kaistinen
Corpaccio: Alexei Lobski
Leone: Paula Lohi
Colomba: Natalia Leppämäki
Canina: Mari Putkonen
Tuomari: Eila Valli
Poliisit: Heli Saksi-Halonen ja Jenni Suonio
Palvelijoiden äänet: Kirsi Kolehmainen ja Mari Putkonen
Järjestäjä: Sirpa Niemi

292

Tanssin Aika - Note to self 2.0

pe 21.9. klo 20, kesto 50 min

Murha -kollektiivin teos Note to self 2.0 käsittelee identiteettiä tanssijan ja esiintyjän näkökulmasta. Koreografi-tanssija työpari Sonya Lindfors ja Anniina Jääskeläinen heittäytyvät rohkeasti kommentoimaan omaa työskentelyään, tanssijuuttaan ja sen eri olomuotoja.

koreografia: Sonya Lindfors
tanssijat: Sonya Lindfors ja Anniina Jääskeläinen
DJ/äänisuunnittelu: Risto Roman
valosuunnittelu: Mika Haaranen

liput 20/12 (Lippupiste ja ovelta tuntia ennen esityksen alkua)

Esitys on osa Tanssin Aika -tapahtumaa, katso lisätiedot: www.tanssinaika.fi

270

Peter Quilter Suurenmoista!

Ohjaus Tarja-Liisa Qvintus

 

          

 

Jyväskylän Huoneteatterin vuoden 2011 ensimmäinen ensi-ilta on Peter Quilterin komediallinen näytelmä Suurenmoista!

Näytelmässä kerrotaan amerikkalaisesta Florence Foster Jenkinsistä (1868-1944), jonka haluna oli olla suuri oopperalaulaja vanhempiensa ja ex-miehensä vastusteluista huolimatta. Kun Florencen isä kuoli, hän sai suuren perinnön, jonka turvin alkoi järjestää klassisen musiikin konserttejaan. Lipputulot menivät usein tältä taiteen mesenaattinakin tunnetulta naiselta hyväntekeväisyyteen.

Näytelmä Suurenmoista! ei kerro Florencen koko elämäntarinaa, vaan tarinan myös siitä mitä jonkun ainutlaatuinen ja hieno elämä voi saada aikaiseksi. Suurenmoista! on aikuisten satu rumasta ankanpoikasesta, rohkeudesta, unelmista, humaanista lämmöstä, ystävyydestä ja rakkauden voimasta. Näitä elementtejä tarvitaan aina elämässä.

Emmekä unohda tarinastamme myöskään - Ah niin  "Suurta Taiteilijuutta".

(Näät lisää valokuvia, kun klikkaat kuvaa.)

Florence on saanut lempinimen "maailman huonoin sopraano". Huoneteatterissa Florence Foster Jenkinsinä nähdään Siru Kovala, joka ei kenties yllä aivan samaan, mutta taatusti tarjoaa laulaessaan terapeuttisenkin hetken kaikille niille, jotka rakastavat tai inhoavat klassista laulua tai ovat suhtautuneet siihen välinpitämättömästi. Kertomisen arvoisen Florencen tarinasta tekee kuitenkin se, että hänellä oli vilpittömyyttä ja luottamusta omiin kykyihinsä rutkasti, vaikka kauhalla jakaa - ehkä meillekin.

Näytelmän ensi-ilta on helmikuussa 2011.

 

Kritiikit näytelmästä:

Konserttisalien erikoinen laululintunen sulatti ihmisten sydämet (Keskisuomalainen)

Huoneteatterissa groteskin taika on läsnä (Keski-Suomen Viikko)


Rooleissa:

Florence Foster Jenkins - Siru Kovala

St. Clair - Lauri Laakso

Cosme McMoon - David Hamer

Dorothy - Mirja Huhtala

Maria - Kaisa Leino

Mrs. Verindah-Gedge - Tuija Toivio

 

Muu työryhmä:

- visuaalinen suunnittelu: Anna Bagge, Tarja-Liisa Qvintus

- lavastuksen totetutus: Anna Bagge, Mirja Huhtala, Tarja-Liisa Qvintus, Milka Luhtaniemi

- valosuunnittelu: Perttu Lähdesmäki

- äänisuunnittelu: Iiro Nahkamäki

- musiikin valinta: Tarja-Liisa Qvintus

- valojen ja äänten ajo: Matias Koivuniemi

- puvustus: Asta Höglund, Janika Utriainen (espanjalaispuku)

- tarpeisto: työryhmä, Milka Luhtaniemi

- maskeeraus: Raija Selin

- ohjaajan assistentti & traileri: Pia Kautto pia.kautto@elisanet.fi tai p. 040 - 703 8890

- valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

- graafinen suunnittelu: Pietu Arvola

- tuottajat. Sami Toivanen ja Roosa Nevala

Glorious - Suurenmoista! -näytelmään saa S-etu -tunnuksella merkittyihin esityksiin Keskimaan kortilla 2 euron alennuksen täysihintaisista lipuista: 13.-20.2. sekä esitykset torstaisin ja sunnuntaisin.

 Lisätiedot:

- Tuottajat Sami Toivanen p. 050 - 326 9978 tai sami.haha.toivanen@gmail.com ja Roosa Nevala roosa.nevala@gmail.com

Näytelmän oikeudet: Nordic Drama Corner

 Suurenmoista-trailer: http://www.youtube.com/watch

Kuuntele alta Florence Foster Jenkinsin laulun taidonnäyte.

Mozartin "Queen of the Night", olkaa hyvä !  www.youtube.com/watch

Kesto väliaikoineen noin 2,5 tuntia.

 

YHTEISTYÖSSÄ:

 

Yhdistä teatteri-iltaan Ravintola Pöllöwaari ja käy maistamassa Suurenmoista! -nimikkodrinkkiä hyvän ruoan kanssa!

 

272

Pehmolelut lingossa

Ensi-ilta 6.5.2011

Perinteiseen tapaan Jyväskylän Huoneteatterin kevään viimeinen ensi-ilta on nuorisoproduktio yhteistyössä Jyväskylän Lyseon kanssa. Tänä vuonna projektia on laajennettu niin, että mukana taustajoukoissa on opiskelijoita myös Jyväskylän Ammattiopistolta.

Esityksen tuotosta kolmasosa lahjoitetaan Jyväskylän Lyseon ja Huoneteatterin pitkäaikaisen Rytminvaihtoa-projektin kautta Burkina Fasoon heimokielisen opetuksen ja teatterikasvatuksen tukemiseen, sekä 2/3 Mannerheimin Lastensuojeluliitolle lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. "Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen - meistä aikuisista riippuu, toteutuuko se!"

Ohjauksesta vastaa Huoneteatterin Raili Kivelä, joka opettaa draamaa Lyseossa. Nuorten tukena ovat olleet Lyseolta myös opettajat Timo Kovanen (musiikki) ja Hannele Enervi-Niemelä (kuvataide), sekä ammattiopiston vaatetuslinjalta Sirpa Vauhkala. Puvustuksesta vastaa Huoneteatterilta Anniina Kärkkäinen. Valosuunnittelusta Mika Korhonen ja Matias Koivuniemi. Lavalla nähdään lähes 40 nuorta puherooleissa, tanssijoina ja bändissä, ja saman verran on väkeä taustaryhmässä kirjoittamassa, säveltämässä, sanoittamassa, ompelemassa, lavastamassa, valokuvaamassa ja taiteilemassa.


Luvassa satumaista seikkailua!

Moni pehmolelu kaipaisi kiepahdusta pesukoneessa, kun on tarjonnut turvallisen halin toisensa perään. Kun Kuplivaisten pesueen lapset torkahtavat, heittävät äiskä ja iskä pesukoneeseen kovista teeskentelevän Chinchillan, äijäilevän yksisilmänallen, pissiksen tavat oppineen mollamaijan, luppakorvaisen nörttipupun, vaaleanpunaisen fantin, huopaleppäkertun, kahdeksanjalkaisen ikikutojan ja pöllön nimeltään Wikipedia, sekä identiteettikriisistä kärsivän lohikäärmeen, joka ei tiedä onko lintu vai kala.

Kaiken tuon näyttävät lukiolaisnuoret lapsille ja lapsenmielisille toukokuun puolivälissä vajaassa kahdessa tunnissa: pikalinkous.
Ideat on työstetty yhdessä hihittäen ja improvisoiden omien lelukokemusten ja eläinsatujen pohjalta. Nuoret ovat säveltäneet laulut hieman kieli poskessa, mutta herkkiäkään hetkiä ei pelätä.

Liput 6 euroa / (pehmosydänlippu 12e, josta puolet suoraan hyväntekeväisyyteen)

Lehdistökuvat täältä!

293

Epäortodoksinen lied-konsertti

Ohjaus Anna-Mari Laulumaa
Laulu Eeva kähärä, Noora Määttä ja Marie Finne-Bray
Pianisti Sonja Hendunen

Ohjaaja Anna-Mari Laulumaa on rakentanut yhdessä laulajien kanssa konsertin, jossa lied- ja oopperamusiikkia viedään teatterin keinoja hyödyntävään suuntaan. Erityisesti lied-musiikissa etsimme tarinaa, tunteita ja toimintaa näyttämölle. Musiikki on Sibeliuksesta Pucciniin ja Carmenista kansanlauluun. Jos et ole koskaan käynyt klassisen musiikin konsertissa, tästä on hyvä aloittaa!

277

HARMONIA

Myllyaho - Ahonen

ENSI-ILTA 11.3.2011.

Näytelmä osallistuu Seinäjoen Harrastajateatterikesään 26.-28.8.2011.

 

Olavi toipuu lähes kohtalokkaasta burn outista, muttei pysty kieltäytymään ohjaustarjouksesta. Saara on lahjakas ja arvostettu lavastaja, minkä tietää itsekin, mutta ei ole tilanteeseensa tyytyväinen. Aleksi kiitää uraputkessa, joka on tasapainoilua ylitöiden ja yksinhuoltajuuden välillä.

"Mä olen elossa kun mä teen töitä. Ja kun mä en tee töitä, niin mä tulen levottomaksi. Mähän tulisin hulluksi... Mä kuolisin"

Harmonia on tarina kolmesta teatterintekijästä, joilta ovat hämärtyneet rajat työn, arjen, ihmissuhteiden ja vapaa-ajan väliltä. Olavi ja Saara ovat pariskunta ja työpari, ohjaaja ja lavastaja, joita yhdistää intohimoinen suhtautuminen teatteriin. Aleksi on tuottaja, joka yrittää olla järjen äänenä kahden taiteilijasielun välissä, vaikka oma arki pyörii lastenhoitajan varassa.

Teatterin ja työn ympärille kietoutunut arki muuttuu, kun Olavi joutuu jäämään sairaslomalle. Tasapaino notkahtaa, kun yht’äkkiä ei ole yhteistä produktiota työn alla ja kolmikko joutuu kohtaamaan toisensa niin miehenä ja vaimona kuin ystävinä.

"Mulla on pitkään ollut olo, että sä et ole rakastunut oikeasti muhun. Vaan johonkin... en mä tiedä tarkkaan, mutta sellaiseen työntekijä-Saaraan."

Mutta eivät taiteilijat pysty olemaan pitkään erossa kutsumuksestaan. Saaran tekemä pienoismalli herättää Olavissa vimmaisen luovuuden ja käynnistää tapahtumasarjan, jossa jokainen joutuu pohtimaan peruskysymyksiään uusiksi. Onko parisuhdetta ilman työtä ja onko rakkaus vain taiteellisen yhteistyön sivutuote? Voiko ihmistä erottaa työstään ja intohimostaan? Onko työhön uppoutuminen vain pakokeino olla kohtaamatta todellista arkea?

"Minä olen meistä ainoa joka on skarppina puoli seitsemän! Mä keitän lapsille puuron ja itselle hyvän kahvin! Voi olla että mä olen idiootti, mutta minä olen ainoa täällä joka on elossa!"

Harmonia on komedia työuupumuksesta ja työnarkomaniasta. Se kertoo vimmaisesta pakosta toteuttaa itseään ja kutsumustaan, sekä ihmissuhteista niiden alla. Seinä voi erottaa työhuoneen kodista, mutta kutsumusta ei voi oven suljettuaan jättää työpaikalle.

"Anteeks. Nyt on pakko sanoa, mutta mä pelkään, että se hulluus alkaa taas."

Harmonian on käsikirjoittanut Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho. Harmonia on itsenäinen päätösosa näytelmätrilogiaan, joka on ollut Myllyahon läpimurto ohjaajana ja näytelmäkirjailijana. Trilogia on ollut suosittu niin ammatti- kuin harrastajateattereissa ympäri Suomen ja sen aiemmat osat, Paniikki ja Kaaos, on nähty Jyväskylässäkin. Paniikkia esitettiin AdAstra Teatterin tuottamana vuonna 2009 ja Kaaoksesta kasvoi viime kesän yleisömenestys Korpilahden teatterissa. Harmonia sai kantaesityksensä 2009 Ryhmäteatterissa Myllyahon itsensä ohjaamana. Huoneteatterissa näytelmä nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa harrastajateatterisovituksena.

Harmonia on Huoneteatterin lavalla useasti nähdyn Jani Ahosen (s.1986) esikoisohjaus. Nuoresta iästään huolimatta hän on pitkän linjan teatteriharrastaja, jonka näyttelijäntyötä on viime vuonna voinut seurata Huoneteatterilla Home sweet home –tragikomediassa ja kevään Punahukassa. Muita Ahosen roolitöitä ovat olleet muun muassa Riemurahat sekä Iso ja Vihreä. Laukaan teatterissa aloittaneen Ahosen näyttelijäuralle on kertynyt nelisenkymmentä näytelmää Jyväskylän seudun harrastajateattereissa.

Harmonian rooleissa nähdään Huoneteatteristakin tuttu konkari Tuomas Koskela (mm. Luulosairas, Alastonkuvia) sekä Huoneteatterin lavalla debytoivat pitkän linjan harrastajanäyttelijät Marja Pylkäs ja Joonas Kuusela, jotka ovat tuttuja muun muassa Teatteriyhdistys Kulissin lavalta.

 

TYÖRYHMÄ

Käsikirjoitus: Mika Myllyaho
Ohjaus: Jani Ahonen

Lavastus: Katri Heiskanen ja Jussi Niemelä
Lavastusharjoittelija: Salla Mikkola
Puvustus ja tarpeisto: Raija Niiniaho ja Riku Suonio
Tekniikka: Essi Heinonen ja Arto Saarelainen

Tuottaja: Aino Martiskainen
Apulaistuottaja: Niina Mattola
Graafiset ja valokuvat: Riku Suonio

Assistentti: Annika Miettinen
Taka-assari: Riitta Saarelainen
Harjoituskuiskaajat: Anna Huotari ja Juha Heikkola

ROOLEISSA
Olavi: Tuomas Koskela
Saara: Marja Pylkäs
Aleksi: Joonas Kuusela

 

Seuraa kaaosta Harmonian takana Huoneteatterin blogissa.

Lisää Harmonian valokuvia sekä pressikuvat löytyvät valokuvagalleriasta.

Valokuvia Harmonian harjoituskaudelta löytyy täältä

 

279

CIRCUS UUSI MAAILMA:GLOBALLY WANTED

- EI PALJON NAURATA -

kuva: Jarmo Lahtinen

Circus Uusi Maailman arvostelu- ja yleisömenestys Globally Wanted jatkaa esityksiään Saksan ja Ruotsin jälkeen Huoneteatterissa: Globally Wanted on rakkautta, parisuhdeväkivaltaa, yksinäisyyttä sekä henkistä ja fyysistä rampuutta.

Teemoja käsitellään parkourin, akrobatian, tanssin, sanattoman teatteri-ilmaisun ja visuaalisen kerronnan keinoin.

Maagis-maaninen musiikki luo absurdin ja mustaa huumoria tihkuvan maiseman.

”En tiedä, mihin tätä voisi verrata. Ei mihinkään. Pelottavaa ja aistit samalla nautinnollisesti täyttävää.” – Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat 5.10.2011.

Ohjaus: Seija Hakkarainen
Sävellys: Pekka Huttunen
Valot: Arto Saarelainen & Jukka Väisänen
Puvut: Sari Nyman

Esiintyjät: Perttu "Hämähäkki" Pihlaja, Sami Keinänen, Mikko "Hattu" Kervinen, Kaisa Pesonen, Noora Pasanen, Lotta Roukala

LISÄESITYKSET JYVÄSKYLÄN HUONETEATTERISSA 20.3.-17.4.2012

Liput:

Ennakkoon: www.uusimaailma.org: 16 € (perus) / 10 € (eläkeläiset, opiskelijat, 10 - 16 – vuotiaat, varusmiehet, sivarit) / 8 € (sirkusyhdistyksen jäsenet)

Ovelta: 17 € / 11 € / 9 € (1 h ennen esitystä / 014 217 945)

Tiedustelut ja ryhmäliput, min. 8 henkilöä (alennus 2 € / lippu): erika(at)uusimaailma.org, 045-2000083

SUITABLE ALSO FOR NON-FINNISH SPEAKERS DUE TO THE NON-VERBAL NATURE OF THE PERFORMANCE

Soveltuu yli 10 -vuotiaille. Kesto n. 1,5 h, väliaika.

(HUOM! Huoneteatterin omista esityksistä poikkeavat lippuhinnat, lippuja voi ainoastaan ostaa etukäteen, ei varata!)

Yhteistyössä: Jyväskylän Huoneteatteri, Theaterscheune Teutleben (GER), The Concept of Dash

Circus Uusi Maailma on jyväskyläläinen v. 2006 perustettu nykysirkusryhmä. Globally Wanted nähdään myös Cirko – festivaalilla Helsingissä 10.-11.5.2012.
 

                                                                                   www.uusimaailma.org

294

Huckleberry Finnin seikkailut

Ensi-ilta 22.2.2013 | Ohjaus: Anna-Maija Ojansivu | Käsikirjoitus: Mark Twainin romaanista Matti Kuikkaniemi

”Verta! Hiuksia! Murha!!!” No ei sittenkään, sehän olikin vaan huijausta.
Mutta siitä alkaa huikea seikkailu, jonka myötä nuori, nokkela, mutta hyväntahtoinen Huckleberry ajautuu tahtomattaan, kuten hänen joella seilaava lauttansakin mitä hersyttävimpiin tilanteisiin, joissa kaikeksi onneksi yleensä on onnellinen loppu.

Seikkailuissa mukana kulkee Neiti Watsonin orja  Jim, jonka vapauttamiseksi yllättävästä vankeudesta Huck ja Tom Sawyer laittavat peliin kaikki mahdolliset mielikuvituksen ja seikkailutarinoiden tarjoamat keinot.

Huckleberry Finnin seikkailut on veikeä ja vauhdikas veijaritarina, jossa vilisee monenlaista väkeä; rosvoja, punaniskajuntteja, hullunkurisia huijareita, sukuvihaisia perheitä ja vastuuntuntoisia tätejä. Näytelmä on leivottu vanhan klassikkokirjailija Mark Twainin luomaa henkeä kunnioittaen. Se on maustettu ripauksella käsikirjoittaja Matti Kuikkaniemen luovaa hulluutta, ja kuorrutuksena toimii ohjaajan monien vuosien kokemukset komedian tekemisestä.


Harmitonta hauskaa, joka sopii lähestulkoon kaiken ikäisille katsojille! Ikäsuositus 5 – 105 v.

Rooleissa

Joonas Purojärvi
Lauri Laakso
Aaro Eloranta
Nina Hakkarainen
Mirja Huhtala
Juuso Metsälä
Sari Pätsi
Iiro Sillankorva
Tarja Takula
Esa Valkila

Musiikki: Juha Valkama

Tekniikan ajo: Sari Mikkelsson, Anna Hänninen

Valokuvat: Kirsi-Marja Sauren

Kuvia: http://www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/huck/

 

280

Yksiöön en äitee ota

Yksiöön en äitee ota

Ensi-ilta 12.11.2011

Käsikirjoitus: Sirkku Peltola
Ohjaus: Anna-Mari Laulumaa

 

"Yksiöön en äitee ota kertoo Kotalan perheen vaiheista maalaistalon myymisen jälkeen. Aili on muuttanut Liesuan keskustan liepeille yksiöön seuranaan äitinsä eli Äite. 

Äitellä on omat kuvionsa, jotka sotkevat Ailin tunne-elämää perusteellisesti.  Myös Ailin lapsilla on molemmilla omanlaisiaan elämänkysymyksiä, joita he tulevat äidin luokse selvittelemään. Voisi sanoa, että pienessä yksiössä sattuu ja tapahtuu!

Yhtenä näytelmän keskeisenä teemana voidaan pitää keski-ikäisen Ailin elämännälkää... Haaveet ja realiteetit eivät ole ihan tasoissa Ailin elämässä. Näytelmä kertoo nyky-Suomesta, meistä itse kustakin ihmisenä, kaipuusta, haaveista ja ympäröivästä todellisuudesta. Kotalan hullunkurinen perhe laittaa tunteita liikkeelle ja katsomossa voi sekä nauraa että itkeä."

- Anna-Mari -

Yksiöön en äitee ota on jatko-osa Suomen hevonen –näytelmälle, joka sai ensi-iltansa Huoneteatterissa syksyllä 2008. Suomen hevosen ohjasi myös Anna-Mari Laulumaa, ja mukana on samoja näyttelijöitä. Esa Valkila tekee ylösnousemuksen Suomen hevosen lopussa kuolleena Äitenä ja Kai Kotalan rooliin palaa Tuomas Koskela.

 

Käsikirjoitus: Sirkku Peltola
Ohjaus: Anna-Mari Laulumaa

Puvustus ja tarpeisto: Raija Niiniaho
Lavastuksen suunnittelu: Kristiina Lempiäinen-Trzaska
Lavastuksen toteutus: Tilasomistusalan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat:
Päivi Anttila
Marjut Juntunen
Janette Koljonen
Heidi Korpela
Piia Pirinen
Pinja Riihinen
Pirjo Savonen
Anne Santala
Pipsa Seppänen
Minttu Suoja
Satu Tervo
Susanna Tiainen
Vilma Varis
Maiju Wiik
Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Aivia ja KSL-opintokeskus

Musiikki: Tony Elgland
Musiikin tekninen assistentti: Markus Elgland

Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Tekniikan ajo: Arto Saarelainen ja Roope Jormakka

Harjoituskuiskaaja: Raija Niiniaho

Tuotanto: Anna-Mari Laulumaa
Markkinointi: Arja Kautto
Graafinen suunnittelu ja valokuvat: Riku Suonio

 

Rooleissa

Äite - Esa Valkila
Aili - Anna-Maija Ojansivu
Kai - Tuomas Koskela
Jaana - Laura Annala
Hamed - Mikko Maasola

 

 

Lisää valokuvia näytelmästä sekä painokelpoiset pressikuvat osoitteessa:
http://www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/yksioeoen-en-aitee-ota/

 

282

Meganin tarina

Ensi-ilta perjantaina 24.2. klo 19.00

Vuoden 2010 paras näytelmäteksti!

Käsikirjoitus Tuomas Timonen
Ohjaus Mirka Seppänen

 

Tuomas Timosen palkittu nykynäytelmä yhdistelee fiktiota ja dokumenttia. Se perustuu syksyllä 2006 sattuneeseen amerikkalaisen Dardenne Prairien pikkukaupungin tragediaan, jossa 13-vuotias koulutyttö Megan Meier joutui häikäilemättömän nettikiusaamisen uhriksi. Vastaavia  tapahtumia löytyy Suomestakin.

Meganin tarina ei kerro pelkästään nuorista, vaan myös perheistä ja yhteisöstä, epäkypsyydestä ja vihasta. Internet on vain väline, joka mahdollistaa kasvottoman hyokkayksen.

Meganin tarina voitti vuoden 2010 parhaan kotimaisen näytelmätekstin Lea-palkinnon.

”Piinaavan ajankohtainen, tehokas ja viisas näytelmä, joka pakottaa miettimään perimmäisiä kysymyksiä ihmisen luonteesta”, perusteli palkintoraati valintaansa.

Rooleissa näyttämöllä ja videolla on yli 20 näyttelijää, niin vanhoja kuin uusia huoneteatterilaisia, mm. Nelli Vilhuniemi, Riitta Saarelainen, Kari Eloranta, Sari Pätsi, Tuomas Vaahtoluoto, Pilke Salo, Jani Ahonen.

Ohjaaja Mirka Seppänen (FM, draamakasvatus) on aiemmin toiminut Huoneteatterissa käsikirjoittaja-ohjaajana (Uuno Kailaan tytär) ja näyttelijänä (Alastonkuvia, Iso ja vihrea, Silloin ennen).

Kesto väliaikoineen 2 t 15 min.

Poliisi:
”Nämä tietokonejutut on kieroja. Kun ajattelee vaikka, missä se verkko on. Eihän se ole missään. Se vain on. Kaikkialla. Se on rajaton. Sinne mahtuu koko yhteiskunnan pohjasakka. Tappajat, raiskaajat, namusedät.”

 

Megan

 

Meganin tarina

Käsikirjoitus: Tuomas Timonen
Ohjaus ja äänisuunnittelu: Mirka Seppänen

Puvustus, lavastus ja tarpeisto: Anniina Kärkkäinen
Lavastuksen toteutus: Anniina Kärkkäinen, Tanja Heinämäki, Kaisa Luoma-aho, Mari Aarnipelto ja Jussi Niemelä

Projisoinnit:
Videot ja valokuvat: Riku Suonio
Äänitys: Ville Aula

Valosuunnittelu: Arto Saarelainen
Tekniikan ajo: Satu Hokka, Juuso Metsälä ja Riku Suonio
AV-ohjelmistot: Onesto

Tuottaja: Liisa Parviainen
Graafiset ja julistekuvat: Riku Suonio
Pressikuvat: Aino Martiskainen

ROOLEISSA:

Megan Meier:  Nelli Vilhuniemi
Tina Meier: Riitta Saarelainen
Ron Meier: Kari Eloranta
Brian Meier: Juuso Metsälä

Bea Johnston: Pilke Salo
Linda Johnston: Sari Pätsi
Don Johnston: Tuomas Vaahtoluoto

 ”Josh Evans”: Riku Suonio
Rose Oswald/ Päätoimittaja: Terri Niemi 
Emma Oswald/ Vaateliikkeen myyjä: Aino Martiskainen
Hautajaisjohtaja/ Asianajaja/ Odotushuoneen tyyppi ym.: Nina Hakkarainen
FBI:n poliisi / Kriisiterapeutti / Virkailija / Lakimies ym.: Erkka Gummerus
FBI:n poliisi / Ron Meierin ystävä: Kai Hemminki
Tina Meierin ystävä ym.: Raija Niiniaho

VIDEOROOLEISSA:

Toimittaja: Jani Ahonen 
Naapuri: Jussi Niemelä 
Ashley: Panu Kivi 
Oikeustieteen professori: Lauri Laakso
Dardenne Prairien paikallispoliisi: Kimmo Hannula

Lisäksi video- ja äänirooleissa:

Leo Toppi, Outi Hautanen, Henriikka Kallio, Matias Koivuniemi, Maiju Mannermaa, Joonas Pänkäläinen, Jenna Simpanen, Elli Virmasalo sekä Anniina Kärkkäinen ja Ville Aula

 

Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto.

Lehdistökuvat löytyvät täältä

283

Milka Luhtaniemen esikoisohjaus: 

Kaksi

Kantaesitys to 5.1.2012 klo 19

Muut esitykset  pe 6.1. klo 13, ti 17.1. ja ke 18.1. klo 16 (huom. ajat) sekä pe 27.1. klo 19.00
Näytelmän kesto n. 1 h, ei väliaikaa (liput kaikilta 5 €)

Kaksi on kolmen nuoren ihmisen työstämä näytelmä, joka kertoo veljestä ja sisaresta, Einosta ja Oonasta, kahdesta näyttelijästä. Heidät on jätetty teatteriin seuranaan vain toisensa ja velvollisuutenaan esittää näytelmä, kaksin.

Ohjaus: Milka Luhtaniemi
Alkuperäisteksti: Tennessee Williams
Tekstin sovitus: Milka Luhtaniemi
Valosuunnittelu sekä tekniikan ajo: Matias Koivuniemi

Rooleissa: Riku Mäkelä, Frida Rajaniemi

Liput 5 euroa ovelta.

Ennakkomyynti ja -varaukset Lippupisteestä 014-266 0114

Näytelmän on jatkuttava, vaikka sisko yrittää paeta ja vaikka veli unohtaa repliikkinsä. Aidot muistot ja aidolta tuntuva kuvitelma sekoittuvat, elämä muuttuu näyttelemiseksi ja näytteleminen elämäksi. Kaksi kertoo siskosta ja veljestä ja siitä, miten he eivät aina ole mukavia toisilleen.  Kaksi kertoo myös pakosta paeta teatterin antamaan turvaan itsepetoksenkin uhalla, koska pelko ulkona odottavaa maailmaa kohtaan on liian suuri. Rakkaus ja pelko käyvät väsytystaistoa, kun lavalle jää enää vain Kaksi.

Nuoren Milka Luhtaniemen näytelmän innoittajana on ollut Tennessee Williamsin Kahden hengen näytelmä. Viime vuonna Milka sai täydet pisteet lukion teatteridiplomityöstään, joka esitettiin Huoneteatterissa, silloin syntyi ajatus siitä, että hän voisi tehdä Huoneteatteriin näytelmän myös suuremmalle yleisöllä. Pienoisnäytelmä on kiinnostava Huoneteatterin historiankin kannalta, sillä siinä uusi sukupolvi valtaa lavan sukunsa jäljissä: Milkan äiti Tiina Luhtaniemi on luonut monta taiteellista riemuvoittoa Huoneteatterin lavalla ja sisarta esittävä Friida Rajaniemi astuu jo toistamisiin Huoneteatterin lavalle isoisänsä Matti Rantatalon ja enonsa Petterin jalanjäljissä, mutta vahvasti omaäänisenä. Rooli on samalla hänen teatterin lukiodiplomityönsä Jyväskylän Lyseossa.

Tiheää ja taitavaa teatteria, KSML 7.1.2012

Jyväskylän Huoneteatteri antaa tilaa nuorille, Kansan uutiset 12.1.2012

Lehdistökuvat

295

Tarinateatteri Big Men

pe 12.4.2013  klo 19.30, liput 10 e

Kaksi kookasta miestä sai idean erilaisesta tarinateatteriryhmästä. Jäsenten painoraja olisi 100 kiloa. Nimittäin alaraja...

Big Men perustettiin 2011 oluttuvassa, Frankfurtissa, minkä lisäksi se on esiintynyt Tallinnassa. Ryhmään kuuluu viisi näyttelijää, ohjaaja ja muusikko.

Tarinateatteri on yleisön kertomiin tarinoihin perustuvaa improvisaatiota. Big Men on yleisön käytettävissä, tukevasti läsnä.
Mennään suoraan asiaan, kylmäksi ei jätetä ketään.

Big Men haastaa katsomaan ihmistä ulkokuoren sisällä: suuruus, pienuus, ronskius, herkkyys, pelko, turvallisuus.  
Mitä tarinoita näistä aineksista syntyy? Huumori  ja kepeys asuvat isoissa, raskaissa miehissä.

"Luulin tulleeni hupiesitykseen, mutta sessio olikin aitoa ja syvältä viiltävää."

Big Men -ryhmä:
Reijo Rautiainen, Helsinki
Aivar Simmermann, Tallinna
Arppa Korkka, Valkeakoski
Ari Hyyryläinen, Jyväskylä
Jari Aho, Jyväskylä

ohjaajana Vesa Purokuru, Multia
muusikko Risto  Härkönen. Tampere

Esityksen kesto noin 1½ tuntia.
Lippuja (10 e) myydään vain ovelta.

284

Kolme Kullervoa

 

Kantaesitys pe 11.5.2012

Ohjaus: Raili Kivelä

Käsikirjoitus Raili Kivelä & nuoret & burkinafasolaiset

Ikäraja K 12

Nimensä mukaisesti esitys tarjoaa kolme näkökulmaa myyttiseen tarinaan, kolme erilaista Kullervoa: kalevalaisen Kullervon, nyky-Kullervon sekä afro-Kullervon. Näytelmän kolme osaa poikkeavat tyyliltään kovasti toisistaan, mutta katsoja varmasti ymmärtää myös sen, mikä noita tarinoita yhdistää. Yksikään tarinoista ei jättää tunteita kylmiksi.

Kullervo on Kalevalan hahmoista ehkä eniten innoittanut kuvataiteilijoita, säveltäjiä ja kirjailijoita, eikä ihme. Raju tarina on oikeaoppinen tragedia: Aristoteleen mukaanhan katharsiksen (’katsojan tuskistaan vapauttavan kokemuksen’) tuottava tragedia syntyy siitä, että sankari tietämättään itse aiheuttaa oman tuhonsa. Juuri niin Kullervolle käy. Mutta miksi?

Lönnrot pani Kalevalassa Väinämöisen kertomaan Kullervon tarinan opetukseksi Suomen kansalle: ”Elkötte etinen kansa, lasta kaltoin kasvatelko! Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama, ei tule älyämähän, miehen mieltä oppimahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi!” Tuo Väinämöisen viisaus on tänään ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Kasvatusesimerkiksi käy myös Kullervon isä Kalervo (Kari Eloranta), joka oivaltaa tarjota kaikessa epäonnistuneelle pojalleen entistä vastuullisemman tehtävän. Siinä Kullervo onnistuukin – kunnes riemuissaan tekee ratkaisevan virheensä.

Nuoret esittävät myös oman tulkintansa siitä, miten ikiaikaisen sankarin tuntemukset näkyvät maailmassa, jossa he elävät. Nykyversiossa Inari Kullervo on mummonsa luona Suomessa 2000-luvulla elävä lukiolainen. Hänen vanhempansa ovat kehitystyössä Afrikassa, jossa Inarikin on veljensä kanssa asunut lapsuutensa. Siitäkö kumpuaa hänen hylätyksi tulemisen tunteensa? Johtaako se muiden silmissä vahvan maailmankansalaisen itsetuhoiseen ratkaisuun kuten myyttisen esikuvansa?

Esityksen kolmas tulkinta Kullervosta luodaan kevään aikana yhdessä Burkina Fasossa ja Beninissä elävien nuorten kanssa. Osassa esityksistä Lyseon Rytminvaihtoa-projektin vieraina olevat burkinafasolaiset ovat läsnä muutoinkin kuin videolla.

Esitys on perinteisesti tuotettu yhteistyössä Lyseon lukion kanssa, mutta mukana on myös ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä useita huoneteatterilaisia. Näyttämöllä nuorimmat ovat vasta alakoulussa ja vanhimmat ovat näytelleet jo 50-luvulla. Musiikista vastaa Timo Kovanen, visuaalisesta suunnittelusta Hannele Enervi-Niemelä, valosuunnittelusta Mika Korhonen ja Topias Koskela (kalevalainen Kullervo), Joonas Pänkäläinen ja Ella Suhonen ( nyky-Kullervo), sekä pukusuunnittelusta Karoliina Ruottinen ja Anniina Kärkkäinen. Koko kevään ajan nuoret jatkavat jo viime vuonna aloittamaansa urakkaa ja keräävät burkinafasolaisille matkarahat, jotta maailmassa kulttuurit kohtaisivat niin iloisen tekemisen kuin vakavien aiheidenkin äärellä. Myös näytelmän tuotto käytetään burkinafasolaisten tukemiseen.
 

 

Lehdistökuvat

297

Oleanna | 2. ja 3.5.2013 klo 19.00

Suomen ainoa viittomakielinen ammattiteatteri Teatteri Totti vierailee Huoneteatterilla 2. ja 3.5.2013 klo 19.00. Esitykset ovat puhetulkattuja. Näytelmä sai ensi-iltansa Helsingissä 8.3.2013.

Mikä on häirintää, mikä ei?

Oleannan alkuperäiskirjoittaja David Mamet on arvostettu amerikkalainen näytelmäkirjailija, kirjailija, esseisti, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja. Hänen tekstinsä tunnetaan taitavasta, iskevästä ja jopa vulgääristä dialogista, teemoinaan usein valtasuhteet ja luottamuksen rikkominen.

Oleannassa pohditaan, mikä on häirintää, mikä ei? Miten tulkita häirinnän rajat? Jokainen meistä tietää omat rajansa sekä sen, milloin omaa yksityisyyttä loukataan. Näytelmässä kysytään, kenellä on valtaa, kuka sitä käyttää ja miten? Kenellä on oikeus käyttää valtaa? Yleisö haastetaan löytämään vastaukset, jotka eivät aina ole mustavalkoisia.

Ohjaus Tarja-Liisa Qvintus
Rooleissa
yliopisto-opiskelija Carol | Dawn Jani Birley
professori John | Eero Enqvist

Valo- ja äänisuunnittelu Ilari Miikkulainen

Käsikirjoitus David Mamet

Hinnat

normaalihinta 25 €
eläkeläiset, työttömät ja äitiyslomalaiset 20 €
opiskelijat ja koululaiset 15 €

Lippuvaraukset

tuottaja Anne Sjöroos: sähköpostitse anne.sjoroos@teatteritotti.fi  tai tekstiviestillä puh. 050 581 6170

Lisätietoja

www.teatteritotti.fi

http://www.teatteritotti.fi/fi-FI/Oleanna/

 

 

289

Pieni raha

Ohjaus Jarmo Lintunen | Käsikirjoitus Sirkku Peltola | Ensi-ilta la 15.9.2012 klo 19.00

Jason on viisikymppinen äitinsä kanssa asuva poikamies: elämäänsä tyytyväinen, mutta hieman heikkolahjainen hihittelijä.  ”Jotenski sulkku”, arvioi Vanessa.

Jasonilla on hyvin huolehtiva äiti, jota ilman Jason ei todennäköisesti tulisi toimeen. Toisaalta, eipä myöskään huonojalkainen äiti pärjäisi syrjäisessä mökissään yksin ilman Jasonia.  Naapurissa asuva leskivaimo Ilse käy lähes päivittäin pitämässä heille seuraa, auttamassa ja samalla lievittämässä omaa yksinäisyyttään. Näiden kolmen ihmisen elämä on toisiinsa kietoutuneina suhteellisen onnellista ja tasaista.

Jasonin rajattua elämää värittää joka tiistai linja-autolla tehtävä kauppareissu läheiseen pikkukaupunkiin.  Hän vaalii äidin antamaa pankkikorttia huolella, hankkii sovitut ostokset ja nauttii rutiininomaisesti, mutta onnellisena, jokaviikkoisen munkkipossunsa. Yhtenä tiistaina kaikki muuttuu, kun Jason tutustuu kaupungissa uusiin ihmisiin.

”Kovin on kuule räikeä maailma, semmosen silmään, joka on sitä koko ikänsä tämän tuvan ikkunasta katsonut.” - Ilse


Valokuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Sirkku Peltola on tamperelainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka on tunnettu mm. Suomen hevonen –trilogiasarjastaan. Pieni raha on kirjoitettu vuonna 2009.

”Se on tasapainoinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät Sirkku Peltolan teksteille ominainen kauniin myötäelävä ihmiskuvaus ja -tuntemus, chaplinilainen, Kaupungin valot -tyyppinen surumielinen komedia ja akikaurismäkeläinen pelkistetty, mutta silti rikas tunneskaala.”  (Ralf Bomberg, Demari 14.10.2009)

 

Kesto: noin kaksi tuntia väliaikoineen.

 

Rooleissa

Jason | Kari Eloranta
Äiti | Sirkka Penttinen
Ilse | Nina Hakkarainen
Mikki | Sauli Yksjärvi
Vanessa | Nelli Vilhuniemi
Poika | Matias Erho
Kapakanisäntä | Harri Erho
Kapakan asiakas | Mari Erho/Reetta Kivinen

Lavastus Raija Niiniaho ja Jussi Niemelä
Puvustus ja tarpeisto Raija Niiniaho
Valot ja muu tekniikka Arto Saarelainen sekä Satu Hokka
Taustanauha Jaana Eloranta
Kuiskaaja Reetta Kivinen
Tuottaja Paula Pasanen

 

   Tiistai.

 

 

 

 

Pusutellaanko?

 

   Pusutellaanko?

 

 

 

 

 

 

   Kronk kronks. Piip piip.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

303

Tarinateatteri Storian Klubit Huoneteatterilla

Klubi-ilta tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi paikalle tulevien ihmisten kanssa elämän eri tasoille. Kuuntelemme itseämme ja toisiamme tarinateatterin avulla hauskasti, koskettavasti ja rohkeasti.

 

6.4.2014 klo 19.00

19.1.2014 klo 19.00

27.10.2013 klo 19.00 teemana ”Siirtymiä”

6.10.2013 klo 19.00  "Mitä täällä tapahtuu?

- havaintoja ja ajatuksia yhteiskunnasta, ihmisistä ja itsestä

 

 

liput 10€

Tarinateatteri on improvisaatioon pohjautuvaa teatteria, jossa yleisön kertomia ajatuksia, tunteita ja tarinoita tehdään näkyväksi esitystaiteen keinoin. Tarinateatteri (Playback Theatre) syntyi 1970-luvulla ja on kehittynyt suosituksi soveltavan teatterin menetelmäksi. Tarinateatteri Storia on jyväskyläläinen teatteri, jonka ryhmäläisille yhteistä on halu jakaa, kuulla ja kertoa tarinoita ja tietenkin, tehdä teatterin keinoin maailmasta pikkuisen parempi paikka. 

 

Koskettavia hetkiä.  

Kutkuttavia kokemuksia.

290

Madaamit

Käsikirjoitus Tuomas Parkkinen | Ohjaus ja sovitus Kirsi Sulonen | Ensi-ilta 2.11.2012

"Railakkaan pastellinen tosielämäkomedia Jaakosta naisten ihmemaassa"

Madaamit on riemukas komedia äitiydestä. Se on syvällinen ja oivaltava näytelmä äidiksi tulemisesta ja äitinä olemisesta, jota tällä kertaa katsotaan kolikon kääntöpuolelta, miehen näkökulmasta.

Näytelmän keskiössä on pariskunta, Marika ja Jaakko, jotka kihlautumisensa jälkeen päättävät yhdessä tuumin, mutta Marikan painostamana, hankkia lapsen. Marikasta tulee äiti hedelmöityksen hetkellä, ja jopa omaa äitiään pahempi. Kun tuoreen äidin ulkonäkö rupsahtaa, energiavarasto tyhjenee, syyttää hän tietenkin miestään koko lapsentekopäätöksestä. Mukana onnistumisen paineita luomassa ovat kummankin äidit sekä perhetuttava Linda, joka hehkuu äitiyden onnea säilyttäen silti seksikkään naisellisuutensa. Näiden naisten, madaamien, keskellä Jaakko yrittää pärjätä isänä, poikana ja aviomiehenä.

Madaamit on sukkela ja herkullinen. Sen tunnistettavat tilanteet kolahtavat sekä miehiin että naisiin, äiteihin ja isiin, oleviin ja tuleviin. Silti pinnan alla on oikeita asioita; pelkoja ja paineita, joita äitiyteen, naiseuteen, isyyteen ja miehisyyteen liitetään. Madaamit viihdyttää ja koskettaa, mutta pahimmassa tapauksessa lykkää pariskuntien lapsenhankintasuunnitelmia muutamalla vuodella.

 

Ohjaaja Kirsi Sulonen on 30-vuotias teatteri-ilmaisun ohjaaja ja työskentelee teatterialan freelancerina. Aiemmin Keski-Suomessa Kirsi on ohjannut Äänekosken Teatteriin (Aina Joku Eksyy, 2011), Jyväskylän ylioppilasteatteriin (Aleksis Kivi, 2011) ja Kanavateatteriin (Pekka Töpöhäntä, 2012). Lisäksi hän on ohjannut, näytellyt, kouluttanut ja käsikirjoittanut Teatterikoneen leivissä jo kohta pari vuotta.


”Ohjaajana keskityn ihmisten väliseen kontaktiin ja vuorovaikutukseen sekä pyrin löytämään komiikan tilanteista ja yksityiskohdista. Pidän fyysisyydestä lavalla ja painotan tekemisessä ajatusten ja keinojen toiminnallistamista.” kertoo Kirsi.


Rooleissa

Jaakko | Harri Laine
Marika | Enni Junttila
Linda | Terri Niemi
Sirkka | Marjut Matala
Helma | Iiris Mäkinen
Ilona | Tanja Heinämäki

Lavastus Jussi Niemelä ja Tilasomistuksen ammatillinen lisäkoulutus:

Kaisa Helin
Elina Koistinen
Soile Karhu
Outi Lieska
Else Märkjärvi
Jaana Pesonen
Marja Rissanen
Irina Sjöblom
Outi-Maria Timonen
Mariana Uusivirta
Gina Vidgren
Mirja Viikki-Pellinen

Puvustus ja tarpeisto Anniina Kärkkäinen
Graafinen suunnittelu ja valokuvat Riku Suonio
Valosuunnittelu Matias Koivuniemi
Valojen ja äänten ajo Matias Koivuniemi ja Elli Virmasalo
Kampaukset ja maskeeraus Henna Pekkonen
Tuottaja Tiina Ulmanen

305

Asema

HUOM! Ei NetTicket lipunmyyntiä!

Joukko ihmisiä kokoontuu asemalle odottamaan matkansa jatkumista. Asemalle tulleet ihmiset avautuvat kertomaan tarinansa toisilleen ja yleisölle. Yhteinen tila saa ihmiset ystävystymään ja eroamaan. Heitä yhdistää vain sama mielentila. Se hetki mielessämme kun vanha on jäänyt taakse eikä uutta vielä ole. Se ahdistavan vapauttava tovi, jolloin tulevaisuudesta ei tiedä vielä mitään. Edessä on matka johon sisältyy paljon pelkoja ja toiveita. Aina ei ole edes varmaa jatkuuko matka vai jääkö kaikki vain haaveeksi. Humoristinen ote kantaa läpi esityksen. 

Klassinen musiikki yhdistetään dramatisoituun kokonaisuuteen, jolloin draama nousee musiikin rinnalle lähes yhtä tärkeäksi osaksi. Iloittelu, jossa mm. Mozartin, Sibeliuksen ja Verdin sävellykset valottavat syrjäisen aseman elämää. 

Ryhmän vahva näyttelijäntyönosaaminen luo lauluihin oman maailmansa. Minioopperaksi kasvava esitys pysyy silti konsertinomaisena. Jyväskylän kaupunginteatterista tuttu näyttelijä Jukka-Pekka Mikkonen on ohjannut rakkauden kaipuuta käsittelevän esityksen. Hän on saanut ryhmän astumaan näyttämöltä yleisön joukkoon kahvilatilaan. Olemme kaikki kahelia linja-autokuljettajaa odottavia matkustajia vailla tietoa tulevasta.

La Kala on Sumiaisissa toimiva ammattimuusikoista koostuva ryhmä. Tekijöiden toiveena on ollut saada oopperan kynnys mahdollisimman matalaksi, tiukasti osaamisesta kiinni pitäen. Ryhmä on niittänyt mainetta ympäri maata ja vuonna 2013 Äänekoski myönsi heille vuoden Kulttuuri-innovaatio palkinnon. La Kala on vieraillut Huoneteatterissa viimeksi vuonna 2010 Anne-Mari Laulumaan ohjaamalla esityksellä Epäortodoksinen Lied-konsertti.

 

Työryhmä:

Sonja Hendunen, piano

Marie Finne-Bray, mezzo-sopraano

Eeva Kähärä, sopraano

Noora Määttä, sopraano

Piers Bray, baritoni

Jukka-Pekka Mikkonen(FIA), käsikirjoitus ja ohjaus

 

Esitykset: 31.12., 3.1., 4.1.

Liput: 15 €

 

Varaukset: Eeva puh. 040-7334247, Marie 040-6856477

 

296

Absurdi Aikuisuus

 

”Kaikki sen tietävät, millaista on olla nuori.” Nuoret kertovat, miltä aikuiset heistä näyttävät. Kuvataideopettaja totesi, että olimme kuin riisuttuina nuorten keskellä, kun he alkoivat kertoa havaintojaan keski-ikäisten elämästä. Se kuulosti arkiselta, mutta nuorten sanoiksi pukemana täysin absurdilta.

Tämänkeväinen yhteistyöprojekti Jyväskylän Lyseon kanssa saattaa olla lajissaan viimeinen. lähes 20 vuotta jokainen lyseolainen on päässyt ihan oikealle teatterilavalle. heistä kymmenet ovat jääneet huoneteatterilaisiksi.

Jokaiselle on kirjoitettu rooli, vaikka kesken harjoitusprosessin. Mukaan on aina mahtunut myös innokkaita nuoria muista kouluista. osallistujamäärä on vaihdellut 40– 90. Kevään myötä vihdoin ratkeaa, jääkö Jyväskylään enää kaksi 1200 opiskelijan lukiota. Siinä tapauksessa nykyinen käytäntö ei enää onnistu. on pakko alkaa karsia väkeä kuin jossain tv-ohjelmassa. Mutta vielä ainakin tällä kertaa, jokainen joka lavalle haluaa, roolin on saanut, ja paljon väkeä on kulissien takanakin.

Tuula Railo ohjaa puvustuksen ja lavastuksen, ja Elina Kallio luotsaa jälleen muusikoita. Tekniikkatiimin peräsimessä toimii Huoneteatterin Mika Korhonen. Apulaisohjaajana toimii Niina Kupari, joka tiesi, että hänestä voisi olla paljon apua, olihan hän omana lukioaikanaan mukana kaikkiaan neljässä Huoneteatterin projektissa. eri ikäpolvet opiskelevat teatterintekoa yhdessä, sillä myös Anni Seppänen, joka on aloittanut draamakasvatuksen opinnot avoimessa yliopistossa, pääsee testaamaan opintojaan alkulämmittelyjen vetäjänä. luonnollisesti projektissa on mukana myös melkoinen joukko eri-ikäisiä huoneteatterilaisia, joilta teatterin aloittelijat oppivat paljon.

Nuorten into, luovuus ja rehellisyys ovat jo saaneet minut uskomaan, että he saavat meidät keski-ikäiset sekä nauramaan itsellemme että myös miettimään, onko kaiken pakko mennä niin kuin menee. itseäni on innostanut eniten se, että aiheen työstämisen yhteydessä nuoret ovat näyttäneet, miten lempeästi ja rakastaen he vanhempiaan ja opettajiaan yrittävät ymmärtää – ja miten avoimin mielin he pelottavaakin aikuisuutta itse lähestyvät.

Tervetuloa peilin ääreen toukokuussa.

 

Raili Kivelä, ohjaaja ja projektin vetäjä

 

Lehdistökuvat: http://www.huoneteatteri.fi/kuvia/huoneteatteri-2010-luvulla/absurdi-aikuisuus/

 

306

Maria Jotunin episodinäytelmä

Kun on tunteet

la 28.9.  klo 19, seitsemän novellia, kesto n. 1,5 h väliaikoineen

Liput 12 / 10 / 8 euroa

Sovitus ja ohjaus: Jarmo Inkinen

Maria Jotunin (1880-1943) herkullisen pisteliäät novellit ovat tarkkoja ajankuvia. Teosten huumorissa ja kielellisissä ilmauksissa voi havaita kirjailijan savolaisjuuret.  Jotunin teoksista suosituimpia ovat olleet novellit ja näytelmät, joissa hän kuvasi sekä maalaisväestöä että kaupunkilaissivistyneistöä. Kun on tunteet on nähty myös Erik Blombergin ohjaamana elokuvana.

Rooleissa

Ari Jäntti, Hanna Alvoittu, Päivi Hammarén-Jokela, Laura Jouhtimäki, Vanessa Bagge, Taijatuuli Koskinen, Sirpa Vesalainen

Tiedustelut ja varaukset    

p. 045 2355 355  ja  040 5217 247 www.laukaanteatteri.info       

Esitys myös Laukaassa pe 27.9.  klo 19, Laukaa, lukion auditorio. Neljä novellia, liput 8 euroa. Kesto alle 1 h ilman väliaikaa.

 

 

301

Oy Taikahuilu Ab

Farssi vihasta, rakkaudesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta.
Kantaesityksenä ensi-ilta Huoneteatterissa 1.11.2013

Käsikirjoitus: Kirsi Saurén ja Jarmo Lintunen  Ohjaus: Jarmo Lintunen

Oy Taikahuilu Ab on "luotettava" (menestyvä), ketterä ja perinteikäs nokkahuilutehdas, jota johtavat sulassa epäsovussa Etelän pääkonttorin toimitusjohtaja Yrjö Sarastro ja Pohjoisen tehtaan johtajatar Irja Kuningatar.

Nuoret Tamino ja Pamina ovat yliopistosta valmistuttuaan aloittaneet työnsä Oy Taikahuilu Ab:ssa suurin odotuksin. Yritys näyttäisi tarjoavan hyvät edellytykset kaikelle, mitä nuori aikuinen toivoo: menestystä uralla ja turvattua tulevaisuutta. Mutta nokkahuilutehtaalla tapahtuu tauotta eikä kaikki ole ihan sitä, miltä näyttää. Tulossa oleva ylimääräinen yhtiökokous tiivistää tunnelmaa sytyttäen samalla suuria tunteita yrityksen henkilökunnassa!

Oy Taikahuilu Ab -näytelmä on mozartiaaninen iloittelu työelämästä ja täynnä arkipäivän koomisia satuhahmoja. Taminon ja Paminan ohella näytelmässä seikkailevat tomerat kolme naista (tosin yhtä ei ole näkynyt aikoihin), juonitteleva Monostatos sekä menestyvä myyntireiska Papageno.

Jos olet nähnyt Taikahuilusta oopperaversion niin varaudu yllätyksiin. Saurén ja Lintunen ovat mankeloineet Mozartin säveltämän oopperaan Emanuel Schikanederin kirjoittaman libreton perusteellisesti tuoden tekstin omaan aikaamme ja nykytyöelämään, joten näytelmä sopii oivallisesti vaikkapa työyhteisön virkistyshetkeksi. Oy Taikahuilu Ab koskettaa erityisesti aikuisia katsojia, koska se kertoo hulvattomalla tavalla elämästä, työstä, vihasta, rakkaudesta ja elämän suurista valinnoista.

Rooleissa
Lauri Laakso, Iiris Mäkinen, Esa Valkila, Kari Eloranta, Nina Hakkarainen, Siru Kovala, Joonas Pylvinen ja Jenna Simpanen

Lavastus
Tuula Railo, Jussi Niemelä (toteutus)

Pukusuunnittelu
Teija Kiiski

Valosuunnittelu
Mika Korhonen

Musiikin sovitus ja työstö
Ari Järvinen

Tekniikan ajo
Antti Koskinen, Anna Hänninen, Sari Mikkelsson

Jyväskylän Huoneteatterin traditioihin kuuluu tarjota raikkaita kantaesityksiä juhlanäytelminään. Niin tälläkin kertaa, kun “Huoneteatteri soi!” ja juhlimme 55. toimintavuottamme.


Esityksen kesto 2h 10min.

http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/oopperasuhdesoppaa-kaikilla-mausteilla/1712707

Kuvia

Lehdistökuvat

311

Mielensäpahoittaja ja poika

Kesto 1t 10 min. Ei väliaikaa.

Pohjautuu Tuomas Kyrön teoksiin Miniä, Mielensäpahoittaja, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike sekä Kyrön kolumneihin.

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi" lataa Mielensäpahoittaja, reilu 80-vuotias isäntä Sysi-Suomesta, pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä.

Mielensäpahoittajaksi mies ryhtyi lääkärin vaadittua muuttamaan elintapoja. Ruokavalion remontoinnin sijasta hän heittäytyi rehellisesti valittamaan, koska "tukkeumat johtuu siitä ettei sano mitä ajattelee". Mielensäpahoittaja asuu yksinään, sillä emäntä on Kuusikodissa. "Kaikenlaisia vaihteita tuppaa vaikkei pyydä". Hänen on opittava keittämään ruskeakastike ja kattamaan pöytä vain yhdelle. Mutta missä on helppoja kotiruokaohjeita perunaan, puolukkaan ja punajuureen uskovalle, kun kirjastosta löytyy pankleesialaisia makuja ja kasvissyöjän maailma?

Erityisesti Mielensäpahoittaja tuohtuu kaupunkilaistuneen poikansa ja miniänsä tekosista. Poika kasvattaa lapsensa vinoon ja järjestää isälleen kotiapua, jota isä ei ota huoliakseen. Lähisuku ei ole Mielensäpahoittajalle ainoa väärineläjä vaan huutia saa myös ulkomaailma mittakaavaan katsomatta. Onneksi parhaat asiat pysyvät: järjen ääni, Jaakko Teppo, hanurimusiikki ja vaimon käsi omassa kämmenessä.

Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuvaan iskevään tragikomediaan on helppo samastua. Kaikki tuntevat ainakin yhden jäärän, jonka maailmankuvaa ei mikään muuta, joka tekee eikä analysoi. Tuttua on myös vanhemman ja aikuisen lapsen kanssakäyminen. Kuka määrää kenenkin elämästä?

Lisätiedot

Teatteri Rete ja Facebook Teatterirete

Liput

 

Huoneteatterilta tunti ennen näytöksen alkua. Ennakkovaraukset palaute@huoneteatteri.fi tai 014 217 945.

Työryhmä

Dramatisointi Seija Holma

Ohjaus ja lavastus työryhmä

Rooleissa Erkki Teittinen ja Jussi Rekonen

Valokuvat Riku Suonio  

302

Amadeus

Käsikirjoitus: Peter Shaffer
Ohjaus: Erika Hast

” Vi saluto! Ombri del futuro! Antonio Salieri – a vostro servizio!”

 
On marraskuun aamuyö vuonna 1823, kun aikoinaan mainetta nauttinut säveltäjä, Antonio Salieri, aloittaa tarinansa. Suuren säveltäjän tilalla on nyt vanha, mieleltään murtunut ja unohdettu erakko. Tuosta yöstä alkaa huikea matka syvälle katkeroituneen mielen muistoihin, aikaan ennen Ranskan vallankumousta, aikaan, jolloin kaksi säveltäjää, Antonio Salieri ja Wolfgang Amadeus Mozart, kohtasivat toisensa Wienin hovissa. Salieri marssittaa näyttämölle koko tämän sekopäisen vinksahtaneen hovin keisareineen.
 
 ”Juhlan hurmaa ja ilotulitusta!”
 
Tarinan keskiössä on Salierin sisäinen kamppailu. Rakkaus Jumalaa, Amadeusta ja ennen kaikkea musiikkia kohtaan saa kieroutuneita piirteitä pettymysten ja kateuden katkeroittaessa säveltäjän mielen. Salierin matkaa kohti omaa tuhoaan värittää Wolfgang Amadeus Mozartin unohtumaton, kaikkialla soiva, kaikkialle yltävä ja kaikkien rakastama musiikki. 
 
 ”On enää yksi tunti sarastukseen – jolloin minun on jätettävä niin teidät kuin itsenikin. Kun palaan asiaan, niin kerron teille sodasta, jonka kävin Jumalaa vastaan ja jonka välikappaleena oli tuo Hänen etuoikeutettu Kummajaisensa – Mozart, Amadeus, rakastettu.”
 
 Amadeus on Peter Shafferin vuonna 1979 kirjoittama näytelmä, jonka pohjalta Milos Forman ohjasi vuonna 1984 samannimisen elokuvan. Elokuva voitti 8 Oscar-palkintoa. Huoneteatterin lavalle Amadeuksen ohjaavalle Erika Hastille teatterimme ei ole vieras paikka. Hän on aiemmin ohjannut teatterille näytelmät Punahukka (2010) ja Bug (2010). Jyväskyläläinen ohjaaja tuntee niin harrastaja- kuin ammattiteatterinkin maailman; Huoneteatterin lisäksi hän on ohjannut Ad-Astralle ja ollut assistenttina useammassa Jyväskylän kaupunginteatterin produktiossa. 
 
Luvassa on koominen tragedia rakkaudesta, musiikista ja kauneudesta.
 
 
Rooleissa:
 
Tuomas Koskela
Iiro Sillankorva
Reetta Kivinen
Pekka Ahonen
Essi Nummelin
Mari Sippola
Riitta Saarelainen
Simo Singh
Kaisa Luoma-aho
Maija Lehtoranta
 
Pukusuunnittelu: Anniina Kärkkäinen ja Erika Hast
Puvustuksen toteutus: Anniina Kärkkäinen
Lavastuksen suunnittelu: Erika Hast
Lavastus ja tarpeisto: Niina-Kristiina Lehtonen ja Katariina Karivuo
Aänisuunnitteu:  Ari Järvinen
Valosuunnittelu: Perttu Lähdesmäki
Valomestari: Satu Hokka
Tekniikan ajo: Satu Hokka, Antti Koskinen ja Otso Turpeinen
Kampaukset ja maskeeraus: Riitta Saarelainen ja Erika Hast
 
Valokuvat: Salla Mikkola
Graafinen suunnittelija: Jan Olaussen 
Tuottaja: Tiina Ulmanen
 

314

Carlo Goldoni

KAHDEN HERRAN PALVELIJA


Suomennos Tyyni Tuulio

Sovitus Pasi Lampela

Ohjaus Jarmo Lintunen

Lavastus Hannele Enervi-Niemelä

Puvut Suvi Tikander

Tarpeisto Kirsi Peränen

Valosuunnittelu Mika Korhonen

Musiikki Ari Järvinen

Tekniikan ajo Anna Hänninen, Sari Mikkelsson, Miikka Korhonen

Rooleissa: Kari Eloranta, Lauri Laakso, Jenna Simpanen, Juuso Metsälä, Annikka Suoninen, Antti Viitakangas, Katja Pihlaja

Ensi-ilta 31.10.2014 klo 19

Esityksen kesto 2 tuntia.

”Tässä sitä nyt sitten ollaan. Kuinka moni palvelija riutuukaan työttömänä ja minulla on isäntiä kaksin kappalein! Mitä hittoa minä nyt teen? En minä molempia voi palvella. Ja miksi en? Eikö se olisi aika temppu palvella molempia, nostaa kahta palkkaa, syödä kahdet ateriat. Se vasta temppu olisi, elleivät vain huomaisi sitä.” (Truffaldino)

Carlo Goldonin hersyvän hauska klassikkokomedia vuodelta 1745 saa vauhdikkaan ja iloittelevan toteutuksen Huoneteatterin näyttämöllä Jarmo Lintusen ohjauksessa. Lintunen on ohjannut aiemmin mm. Nikolai Gogolin Reviisorin (2004), Moliéren Luulosairaan (2009) ja Peltolan Pienen rahan (2012) Huoneteatteriin.

Näytelmän nimihenkilö Truffaldino (roolissa Kari Eloranta, aiemmin mm. Pienen rahan Jason) joutuu ikään kuin vahingossa kahden isännän palvelukseen. Toinen isäntä on oikeasti valeasussa esiintyvä Beatrice, joka etsii Venetsiasta kadonnutta sulhastaan Florindoa. Myös Florindo on palkannut Truffaldinon, joka puolestaan yrittää pitää isännät salassa toisiltaan. Hän ei halua paljastua kahden herran palvelijaksi.

Truffaldino on nokkela tarinoiden keksijä, mutta tällä kertaa siitä ei ole apua, päinvastoin. Yksi valhe johtaa toiseen ja pian Truffaldinokin on solmussa omien tarinoidensa kanssa: täpäriä tilanteita riittää. Venetsian kujat alkavat täyttyä mustasukkaisista ja kiihkeistä sulhasista sekä surevista ja epätoivoisista morsiamista. Soppaan sotkeutuu myös yhden morsiamen isä sekä palvelijatar, jonka
Truffaldino yrittää touhujensa ohessa valloittaa. Kahden herran palveleminen on raskasta puuhaa varsinkin tyhjällä vatsalla.

Kahden herran palvelija perustuu meheviin tyyppeihin ja nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Miten Truffaldino onnistuu toimissaan? Entä saavatko kaikki rakastavaiset parit toisensa? Näytelmä on sopiva piristysruiske loppusyksyn pimeyteen. Suosittelemme myös pikkujouluryhmille.

304

Enkeleitä vietellään

Ensi-ilta la 2.11.2013 klo 19
Esitykset teatterin lämpiössä, paikkoja 60, esityksiä 7.

Kesto väliaikoineen noin 1,5 tuntia.

Suomalaisten säveltäjien tulkintoja Bertolt Brechtin runoista (mm. Eero Ojanen, Toni Edelmann, Kaj Chydenius, Pekka Tegelman).

Enkeleitä vietellään on tunnelmallinen ja vähän ravistelevakin musiikkihetki illan lohdutukseksi ja iloksi vuoden pimeimpään aikaan. Huoneteatterin yleisölämpiöön, Teatterinaisten Café Idaan nousee pitkästä aikaa Huoneteatterin ”pieni näyttämö”, jota 90-luvulla käytettiin lähes vuosittain. Nyt lämpiön lavan valtaavat kovan tason ammattilaiset, joista lähes kaikki ovat esiintyneet Huoneteatterissa aiemminkin.

Esityksen sydän ovat maineikkaiden suomalaissäveltäjien tulkinnat Bertolt Brechtin runoista. Uusi dramatisointi pitää ensimmäisen puoliajan Brechtin ajan bordellissa, mutta tuo pienin viittein toisen puoliajan laulut ja keskustelut tähän aikaan osoittaen, että kipeät tunteet ovat ikuisia.

Laulut ovat 80-luvulla Helsingissä esitetystä kabareesta Miten enkeleitä vietellään, 2000-luvulla Kapsäkki-teatteri on esittänyt samalla nimellä osin samoja lauluja. Ja yleisö on nauttinut.

Meidän esityksessämme ei ole kaikkia noita lauluja ja loputkin esitetään uusina sovituksina; siksi nimikin on vaihtunut. Enää ei kysytä, miten enkeleitä vietellään, vaan todetaan: ”Kyllä, enkeleitä vietellään.”  Onneksi ja onnettomuudeksi.

Dramatisointi ja ohjaus Raili Kivelä

Sävellykset Eero Ojanen, Kaj Chydenius, Pekka Tegelman, Otto Donner, Jarmo Savolainen

Laulu Ailamari Vehviläinen, Tanja Tarkiainen, Pirta Laaksonen

Piano Outi Jussila, kontrabasso Eero Virtanen, saksofoni, kitara ja nokkahuilu Mika Savolainen

Laulujen alkuperäiset tulkitsijat Anneli Saaristo, Liisa Tavi ja Monna Kamu ovat kovan luokan ammattilaisia. Vaan eivätpä jää varjoon Huoneteatterinkaan loistavat naisartistit.

Ailamari Vehviläinen on laulanut ja näytellyt niin ammatti- kuin harrastajalavoillakin. Toinen sija Tangomarkkinoilla ja menestys muissakin laulukilpailuissa kertovat paitsi taidosta myös kyvystä saavuttaa kuulijan sydän.

Tanja Tarkiainen on laulanut lähinnä jazz-kokoonpanoissa ja valmistunut Porin pop- ja jazz-opistosta. Sosiaalialan työ toi takaisin Jyväskylään. Ja kun palasi kotiseudulle, alkoi poltella takaisin myös kotiteatteriin, Huoneteatteriin. Hänen laulunsa hurmasi 90-luvulla mm. Suhteettomissa suhteissa. Huoneteatterin proggiksissa hän tutustui aikanaan myös Pirta Laaksoseen, jonka laulajan ura on alkanut jo Jyväskylän maineikkaissa lapsi- ja nuorisokuoroissa ja jatkunut katkeamatta kaihtamatta minkäänlaisia haasteita.

Ajatus tästä esitystä onkin alunperin Tanjan. Lahjakkaat nuoret naiset Tanja ja Pirta ottivat yhteyttä entiseen opettajaansa, Huoneteatterin puheenjohtajaan Raili Kivelään ja pyysivät dramatisoimaan ja ohjaamaan laulujen ympärille nykyaikaan sopivan esityksen.

Eero Virtanen on soittanut bassoaan useinkin Huoneteatterilla, mm. Circus UusiMaailman riveissä; pianisti Outi Jussila solahti joukkoon kuin olisi siihen aina kuulunut, ja lopulta saatiin lisää miesenergiaa kutkuttavan estottomasti musiikkiin suhtautuvan saksofonisti Mika Savolaisen otettua vastaan kutsun esityksen toiseksi miesobjektiksi.

Mistäkö esitys sitten kertoo? Jokainen meistä tietää rakkauden kaipuun ja pettymyksen, surun ja arat haaveet, niistä on enkeleiden vietteleminen tehty.

315

ONE NIGHT IN AFRICA

"One night in Africa" tuo Sunnuntaina 21.9. aurinkoisia afrotansseja ja -rytmejä pimenevään syysiltaan!

Huoneteatterissa esiintyy jyväskyläläisille tuttu Pape Cisse & Mama Africa Jkl.

Luvassa on vauhdikas show djembetansseja ja sabar-rytmejä Senegalista! Afrikan Bazaarissa on tarjolla afrikkalaista ruokaa ja ostoksia. Tule ja nauti!

Tervetuloa energiseen ja värikkääseen iltaan jossa myös yleisö voi osallistua!

Liput 8€/5€

Ovet klo 16:30 Showtime 18:00

 Waaw Africa Productions present: ONE NIGHT IN AFRICA

"One night in Africa" brings the light back to the dark autumn nights with African rhythms and dance performances.

On 21st September Pape Cisse & Mama Africa Jyväskylä will perform in Huoneteatteri with a show full of joyful djembe and sabar rhythms from Senegal! Also, in the African Bazaar you can buy delicious African food and items. Don’t miss it! Welcome to a colorful and energetic spectacle where also audience can participate!

Tickets 8€/5€ (reduced fee for children, students, unemployed, retired)

Doors open at 16:30 Showtime 18:00

307

 

Taivaalliset tyttäret

Käsikirjoitus: Jukka Heinänen & Juha Luukkonen
Ohjaus: Riku Suonio & Jani Ahonen

 

Taivaalliset tyttäret ovat mukana Seinäjoen harrastajateatterikesässä 22.-24.8.2014. 

Tämän vuoksi myös kaksi lisäesitystä Huonetetterilla maanantaina 18.8. klo 19 sekä sekä tiistaina 19.8. klo 20. 

Huom. Nettimyynti ei ole lisäesityksissä käytössä, siksi ennakkovaraukset vain sähköpostitse osoitteeseen palaute@huoneteatteri.fi tai tekstiviestillä numeroon 044 098 7278. Varaussoitot ainoastaan teatterin numeroon (014) 217 945 arkisin klo 10-16. Lippujen lunastus Huoneteatterin ovelta tuntia ennen esityksen alkua. 

”Mua ei olis edes olemassa jos sä et olis siinä. Kukaan ei saa koskaan erottaa meitä.”

Taivaalliset tyttäret on vimmainen kertomus teini-iän kipupisteistä, nyrjähtäneen mielikuvituksen voimasta ja tragediaksi kasvavasta kuilusta sukupolvien välillä. Koskettava tarina pohjautuu Uutta-Seelantia vuonna 1954 kuohuttaneisiin tositapahtumiin, jotka lehdistö nimesi Parker-Hulme Case:ksi. Köyhän työläisperheen Pauline ja yläluokkainen Juliet ovat kaksi taiteellisesti lahjakasta teinityttöä, jotka eivät mahdu tyttökoulun ahtaisiin raameihin. Ulkopuoliset tytöt löytävät toisistaan kaltaisensa ja luovat oman mielikuvitusmaailmansa, jossa seikkailevat niin filmitähdet kuin mielikuvitusolennotkin. Tyttöjen intensiiviseksi muuttunut suhde alkaa saada epänormaaleja piirteitä. Tämä saa heidän vanhempansa varpailleen, mutta tytöt ovat valmiita tekemään mitä tahansa, jotta heitä ei erotettaisi toisistaan.

 

”Sä istut siinä ja mä istun tässä, mä tuijotan maahan. Me ollaan hiljaa. Äkkiä tulee sellainen olo, että tää ei voi olla totta. Tässä on jotain sellaista että tää ei voi olla totta.”

 

 

Jukka Heinänen ja Juha Luukkonen ovat käsikirjoittaneet ja sovittaneet Taivaalliset tyttäret, ja se on saanut kantaesityksensä Kuopion kaupunginteatterissa vuonna 2003. Näytelmän ovat ohjanneet harrastajateatteriaktiivit  Riku Suonio ja Jani Ahonen. Heidän edellinen yhteisohjauksensa oli 2012 AdAstra teatterissa yleisöä puhutellut Doloreksen tunnustus, joka pohjautui Stephen Kingin teokseen. Ahonen on tuttu näyttelijä useista Huoneteatterin näytelmistä. Hän ohjasi Huoneteatterille vuonna 2011 Mika Myllyahon Harmonian, jossa Suonio oli mukana visualisoimassa näytelmää.

Lavalla nähdään aiemmilta vuosilta tuttuja sekä Huoneteatterissa debytoivia näyttelijöitä. Taivaallisia tyttäriä esittävät Anumaaria Tulla ja Mette Seppälä. Muissa rooleissa nähdään Marjut Matala, Marianna Räsänen, Marko Pöllänen, Juho Suikkanen, Sauli Yksjärvi, Tomi Huusko, Tapani Tuomikoski, Kirsi Biskop sekä Maija Lehtoranta ja Henna Niiranen.

 

 

Esitystä ei suositella lapsille.

Kesto väliajan kanssa noin 2 tuntia 40 minuuttia.

Näytelmän pressikuvia löytyy kuvagalleriasta.

 

"Riku Suonio ja Jani Ahonen ohjaavat Huoneteatteriin sukupolvinäytelmänä, rakkausnäytelmänä, sosiaalinäytelmänä, fantasianäytelmänä ja miedon koomisena tragediana vahvan työn."

Teppo Kulmala/ Keskisuomalainen 9.3.2014

Arvio kokonaisuudessaan Keskisuomalaisen sivuilla.

 

Taivaalliset tyttäret

Käsikirjoitus: Jukka Heinänen & Juha Luukkonen
Sovitus: Riku Suonio
Ohjaus: Riku Suonio & Jani Ahonen
Valosuunnittelu: Jani Pietikäinen
Musiikki ja äänisuunnittelu: Matti Partanen
Tekniikan ajo: Satu Hokka & Antti Koskinen
Lavastus: Jussi Niemelä & Katri Heiskanen
Tarpeisto: Elisa Leppänen & työryhmä 
Pukusuunnittelu: Anniina Kärkkäinen
Maskeeraus ja kampaukset: Henna Niiranen
Tuottajat: Kati Kärkkäinen
Avustava tuottaja: Tiina Ulmanen
Harjoituskuiskaaja: Sina Rosti
Graafinen suunnittelu ja julistekuvat: Riku Suonio
Pressikuvat: Kati Kärkkäinen & Elisa Leppänen
Huoneteatterin harjoittelijat: Jyri Marttunen, Tea Pajukanta & Vilma Virenius

 

 

313

Tennessee Williams:

Äkkiä viime kesänä

Käsikirjoitus Tennessee Williams
Sovitus ja ohjaus Terhi Tuominen

Rooleissa:

Tennessee Williams
Pekka Ahonen
Rouva Venable Iiris Mäkinen
Catharine Holly Reetta Kivinen
Tohtori Cuckrovitsh Eetu Juvonen
Rouva Holly Miki Huhtala
Sebastian Venable Pekka Ahonen

Äänisuunnittelu Ari Järvinen
Valosuunnittelu Roope Jormakka
Puvustus Eetu Juvonen
Lavastus ja tarpeisto Eetu Juvonen, Julia Kananen, Joonas Pänkäläinen, Terhi Tuominen
Valo- ja äänitekniikan ajo Anna Hänninen, Sari Mikkelsson
Tuotanto Joonas Pänkäläinen
Ohjaajan assistentti Anna Hänninen
Graafinen suunnittelu Irina Hasala
Traileri Pia Kautto
Valokuvat Raili Kivelä, Sari Mikkelsson

Traileri katsottavissa tästä!

Tänä syksynä Tennessee Williams tulee itse Huoneteatterille. Hän haluaa varmistaa, että hänen näytelmästään nähdään vihdoin myös ne puolet, jotka hän joutui jättämään 1950-luvulla pinnan alle ja jotka useimmissa tulkinnoissa jätetään pimentoon.

”Oli häikäisevän valkoinen, kuuma ja valkoinen Cabeza de Lobon päivä.” Varakkaan Violet Venablen poika Sebastian kuolee mystisesti matkalla, jolla on mukana myös hänen Catharine-serkkunsa. Violet ei kaihda keinoja ajaessaan Catharinelle lobotomialeikkausta, koska mikään muu ei näytä estävän tätä "lörpöttelemästä" ja näin tuhoamasta Violetin pojastaan rakentamaa ihannekuvaa.

Tennessee Williams johdattaa meidät Cabeza de Loboon läpi nuhruisen kantabaarinsa ja 1980-luvun. Pysähdymme hetkeksi sen ääreen, miten katsomme toisiamme, miten poseeraamme toisillemme, uskallammeko katsoa kohti, uskallammeko tulla näkyväksi. Entä mihin kaikkiin kummallisiin temppuihin ryhdymmekään paetessamme itseämme, totuutta ja kuolemanpelkoamme.

Tervetuloa tarinaan, jota kirjoittaessa Williamsia itseäänkin pelotti niin, että hänen täytyi nukkua valot päällä!

316

Jyväskylän Huoneteatteri ja Bellman-kollektiivi esittää:


Lauluja lasin läpi

- Carl Michael Bellmanin lauluja ja epistoloita -

Jyväskyläläisistä teatterintekijöistä ja muusikoista koostuva kollektiivi on tarttunut ruotsalaisen runoilijan, säveltäjän ja juopon materiaaliin. Bellmanin (1740-1795) laulujen tarinoissa liikutaan huuruisissa tunnelmissa, kuitenkin ilman katkeruutta ja ympärillä kauneutta näkien.

Antti Suora on nähty usein myös Huoneteatteri n lavalla ja Ari Järvinen on ollut monien näytelmiemme äänisuunnittelijana, niin tänäkin vuonna. Nyt vihdoin saamme hänet tuottamaan täälläkin elävää musiikkia.

Esitys on viihtyisässä Café Idassa, jossa Huoneteatterin "pieni näyttämö" pitkästä aikaa viime vuonna osoitti viehättävyytensä "Enkeleitä vietellään" esityksessä. Esitys sopii erinomaisesti esim. työyhteisöjen pikkujoulujen aloitukseksi tai levähdyshetkeksi lauantaisen kauppareissun päätteeksi.

Bellman-kollektiivi:

Laulu: Tomi Huusko ja Antti Suora
Kitara: Ari Järvinen
Kontrabasso: Vesa Pisto 

Liput 13/8€

Liput NetTicketistä tai tuntia ennen ovelta

 

317

Jyväskylän Tanssiopisto

Lippuvaraukset 050 331 7769.  Liput 20 € ovelta.

Tuija Nikkilä - Naisen osa(t)

Toinen festivaalin ensi-illoista, Tuija Nikkilän koreografia Naisen osa(t), nähdään sunnuntaina Huoneteatterilla sunnuntaina 11.2.2015. 

Tanssiteos Naisen osa(t) on sisarteos ja jatko-osa vuonna 2008 ensi-iltansa saaneelle ja suuren yleisösuosion saavuttaneelle koreografialle Naisen tulee…, jota esitettiin yhteensä 17 kertaa Keski-Suomessa. Kaikki työryhmän jäsenet ovat työskennelleet jo pitkään tanssitaiteen parissa niin tanssijoina kuin koreografeinakin, omaten myös iän tuomaa elämänkokemusta.


Naisen osa(t) syventää tematiikkaa siitä, mitä naisen ulkonäöltä, vartalolta ja käytökseltä on vaadittu, vaaditaan yhä ja kuka vaatii. Miten naisen vartaloa on kautta aikojen muokattu ja mitä nainen on tehnyt itse itselleen vastatakseen kulloisenkin aikakauden kulttuurin kauneuskäsityksiä. Vaatimuksista voidaan kysyä, kuka ne naiselle asettaa, yhteisö eli toiset vai nainen itse. Onko vaatimuksista tullut niin naiseuteen sisäänrakennettuja, että niitä ei enää edes kyseenalaisteta.

Tanssijoina teoksessa ovat Teija Häyrynen, Kirsi Keisanen ja Elli Pulkkinen.

Koreografia: Tuija Nikkilä
Tanssijat: Teija Häyrynen, Kirsi Keisanen, Elli Pulkkinen
Valosuunnittelu: Tuija Nikkilä
Valojen toteutus: Arto Saarelainen
Musiikki: Kooste suomalaista ja muuta eri aikakausiin
liittyvää iskelmä- ja populaarimusiikkia
Musiikkikooste: Jarmo Hovi
Valokuvaus: Matti Häyrynen
Pukusuunnittelu: Tuija Nikkilä
Ensi-ilta: Tanssin Aika -festivaali 28.9.2014
Kesto: 40 min, ei väliaikaa

 

322

SYLIN TÄYDELTÄ -DIALOGI

Tuija Jormakka -kerronta

Leena Pyylampi -laulu ja piano

Runot Sirpa Hänninen

Sävellys Leena Pyylampi

Dramaturgia Tuija Jormakka

Hellää armoa, eroottista ilotulitusta ja kaunista riettautta. Tarinankertoja, seksuaalipedagogi Tuija Jormakan ja muusikko Leena Pyylammin dialogi avaa hengästyttävän tosia asioita: ihmisen sielun paljautta ja syli-ikävää. Kerrottujen ja laulettujen runojen myötä esitys sukeltaa lemmen aaltoihin; odotuksen, aistillisuuden ja hellyyden syvyyksiin, ilossa ja surussa, lihassa ja hengessä aikuista miestä unohtamatta. Kaikki esityksen runot ovat mikkeliläisen Sirpa Hännisen kirjoista Sylin tarpeessa (1997) ja Himon siunaama (2003). Laulut löytyvät Leena Pyylammin levyltä Silitä vielä (2013).

Kuulijoiden sanomaa: " Ilta oli suora, rohkea ja kaunis. Niin tunteita nostattava ja toisaalta armollinen." "Tuorehduttava esitys" "Jokaisen naisen pitäisi nähdä tämä."

Silitä vielä -cd:ltä voi kuunnella näytteitä http://www.leenapyylampi.net/mp3/index.htm [1] "Vuoden 2013 myönteisesti eroottisin tuotanto." Mikael Wiik, Radio Helsinki Meistä kolmesta tekijästä ilmestyi juttu ET-lehden kesäkuun numerossa 11/2014

liput 12 €, ovelta, varaukset puh. 040 751 7552 / leena.pyylampi@nic.fi

Tiedustelut ja haastattelut:

Leena Pyylampi, laulaja-pianisti, trubaduuri, lauluntekijä,

Laulava Pupujussi p. 040 751 7552 leena.pyylampi@nic.fi www.leenapyylampi.net

Tuija Jormakka, tarinankertoja, seksuaalipedagogi p. 040 415 7733 tuija.rakkaus@jippii.fi

323

Mies, Mikrofoni & Mieli

Mentalisti ja mielenkääntäjä Pete Poskiparta ja hänen kiitelty sooloesitys “Mies, mikrofoni & mieli” kiertää Suomea pitkin vuotta 2015. 

Pete Poskiparta on esiintynyt ympäri maailmaa aina Las Vegasia, Lontoota ja Chicagoa myöten. Matkoillaan hän on kerännyt tietoa ja taitoa rakentaen kokonaisuuden, joka on viihdyttänyt ja hämmästyttänyt yleisöään kaikkialla. 

Luvassa on ajatteluasia aktivoiva ja uskomuksiasi laajentava show, jonka aikana luetaan ajatuksia ja tehdään mahdottomia. Mies, Mikrofoni & Mieli on aidosti hämmästyttävä ja samalla hämmästyttävän hauska esitys jota et halua missata!

Kesto 1 h 45 min sis. väliajan.

Liput

HUOM! Liput Jyväskylän näytökseen maksavat 15 euroa ja ne varataan suoraan osoitteesta mentalisti@peteposkiparta.com

Ilmoita sähköpostissa nimesi, puhelinnumerosi sekä montako lippua haluat varata ja saat vahvistuksen paluupostissa. 

 

"Maailmanluokan show, joka veti puhetyöläisenkin sanattomaksi!" - Sami Kuronen, Radio Suomipop

"Poskiparta lukee meitä kuin avointa kirjaa" - Ylöjärven uutiset

"Petellä on musta vyö mielen manipulaatiossa. Onneksi hän käyttää taitojaan vain lavalla." - Jari Sarasvuo

"Maaginen mies" - Kaupunkilehti Tamperelainen

"Uskomaton taito ja kyky hämmästyttää ja viihdyttää ihmisiä. Respect!"Ismo Jokinen, viestintävalmentaja

"Esityksesi oli maailmanluokkaa sanan varsinaisessa merkityksessä." - Aurinkokuningas Juhani "Tami" Tamminen

 

Lisätietoja: http://www.mentalisti.fi/mies-mikrofoni--mieli-liput

 

319

Laulu aamulle vuoren laelta

"Laulu aamulle vuoren laelta" on Kirsi Kunnaksen runo. Kunnas täyttää 90 vuotta 14.12.2014 ja on hyvin tunnettu sekä lasten että aikuisten teksteistään. 

Runoja ja proosaa sisältävässä esityksessä on teemana luonto, joka on läheinen esityksen tekijöille.

Työryhmä on valinnut teokseen muista runoilijoista mm. Paavo Haavikkoa, Kari Hotakaista, Oliver Friggieriä, Katri Valaa ja Keski-Suomesta Kaarina Valoaaltoa (Toivakasta) sekä Solveig Hiltusen (Laukaasta) runon, jossa ihminen ihmettelee maailmanmenoa. 

Sitähän me teemme: ihmettelemme, tutkimme ja     pohdimme. Teemana runoissa ja proosateksteissä on luonto, joka on läheinen esityksen tekijöille. Mukaan on otettu äänimaailmaa ja lauluakin. Esitys on notkea, jänskä, riemukas, haikea ja kantaaottava. 

Kuvassa: Siru Kovala (Kuvaaja: Kari Eloranta)

Runot ja proosatekstit esittävät Siru Kovala ja Anna-Maria Ojala. Ohjaajana, sovittajana ja lavastajana toimii Tarja-Liisa Qvintus. Huoneteatterin jälkeen esitys lähtee kiertämään (mm. Iisalmi ja Helsinki) sekä nähdään mahdollisesti vielä kevään aikana myös Huoneteatterilla. 

Liput 10 e (varaukset sähköpostitse: tarjaliisaqvintus@gmail.com tai klo 10-16 p. 014 - 217 945). TERVETULOA!

Valokuvat: Kari Eloranta    

Kuiskaaja ja ohjaajan assistentti: Mirja Miki Huhtala

Valojen ja äänten ajo: Anna Hänninen

Linkki Keskisuomalaiseen: 

http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/huoneteatterin-luontorunot-ottavat-kiltisti-kantaa/1971442

Linkki Radio Jyväskylän haastatteluun:

http://www.radiojyvaskyla.fi/uutiset-ja-haastattelut/laulu-aamulle-vuoren-laelta-runoesitys-valmistuu-ensi-iltaan/41/2959

Kuvassa: Anna-Maria Ojala (Kuvaaja: Kari Eloranta), Kuvassa: Anna-Maria Ojala ja Siru Kovala

Kuvassa: Siru Kovala (Kuvaaja: Kari Eloranta)

324

Näytelmä käsittelee hauskasti lasten pelkoja ja niiden voittamista. Isot ja pienet asiat pelottavat mutta lapsista tulee sankareita, jotka osoittavat, että pelätäkin saa. Pellet, villakoirat, ennustajat, hotdog-myyjät ja monet muut hahmot laulavat ja tanssivat vauhdikkaassa musiikin täyteisessä esityksessä.

Huoneteatterin nuorten ryhmä, joka koostuu jälleen yli 60 lyseolaisesta ja muutamasta muusta, on tiimeinä ideoinut sirkuksen hullunkuriseen ja mystiseen maailmaan sijoittuvan näytelmän lapsille ja lapsenmielisille. Yhteistyötä tehdään myös ammattiopiston kanssa.

Liput: 

Peruslippu 15 €

Opiskelijat, työttömät, varusmiehet 6 €

Esitykset:

pe 8.5.

18:00

Jänishousu & Leijonasydän

la 9.5.

17:00

Jänishousu & Leijonasydän

su 10.5.

15:00

Jänishousu & Leijonasydän

pe 15.5.

17:00

Jänishousu & Leijonasydän

la 16.5.

17:00

Jänishousu & Leijonasydän

su 17.5.

15:00

Jänishousu & Leijonasydän

320

Kalenteritytöt

ensi-ilta la 4.7. klo 19

Kesän vetävintä teatteria syntyy, kun Huoneteatteri siirtyy ulkotiloihin Laajavuoreen heinä- ja elokuuksi. Erika Hast on keskisuomentanut ja ohjannut suositun brittikomedian tarinan hersyväksi komediaksi, joka kuitenkin tarjoaa myös ajateltavaa.Sadat auringonkukkatilkut ja heittäytyvät näyttelijät takaavat, että katetussa katsomossa ei mieli jää kylmäksi, oli sää millainen tahansa. Katsomon 700 paikkaa takaavat sen, että mukaan mahtuu ilman ennakkovaraustakin.

Laajavuoren naisyhdistys verryttelee

Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen (lehdistö voi pyytää kuvia suuremmassa osoitteesta kulttuurikumpu@huoneteatteri.fi)

Laajavuoren naisyhdistys on arvovaltainen ryhmä arvokkaita keski-ikäisiä naisia, jotka lahjoittavat aikaansa yleville, ihanille asioille, kuten tilkkutöille, askartelulle, kakkukilpailuille, parsakaalin historialle, nakukalenterille ja... MILLE NAKUKALENTERILLE?

Kun vanha kalenteri aiheesta ”Kotiseutumme kirkot” ei myynyt edes painokustannustensa vertaa ja naisyhdistys haluaa lahjoittaa Sädesairaalalle uuden sohvan, on otettava käyttöön kovat keinot. Naiset pistävät itsensä likoon ja riisuutuvat tehdäkseen kalenterin, joka toivottavasti myisi edes jotain. Ja totisesti se myy.

”Siis mitä te naiset täällä teette? Tuo kaikki kutominen ja hillon teko on tekosyy, jonka avulla kunnialliset keski-ikäiset naiset voi kokoontua yhteen sekoilemaan.”

Myös Huoneteatterin työryhmän naiset ovat lähteneet hyvälle asialle ja tehneet kalenterin, jota myydään Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi. Näytelmän ensi-illan aikoihin taru muuttui todeksi ja kalenteri sai runsaasti huomiota iltapäivälehtiä myöten. Kalenterista enemmän omalla välilehdellään.

Näytelmä rohkeista naisista, herkistä miehistä

Tarinan verevät, oikeat ja elämää nähneet naiset joutuvat elämänsä pyöritykseen, missä jokainen nainen joutuu katsomaan silmiin omaa elämäänsä ja naiseuttansa. Kalenteritytöt on hersyvän hauska ja koskettava näytelmä yhteisön voimasta, ystävyydestä, hyväksymisestä, luopumisesta ja rakkaudesta. Näytelmässä on myös koskettavia hetkiä, vaikka yleisote on railakasta kesäteatteria.

” Minä vihaan luumuhilloa. Minä liityin Naisyhdistykseen ainoastaan anopin takia. Piste.  Minä olen surkea leipuri, minä vihaan kutomista – ja kun näyttää epätodennäköiseltä, että me saisimme koskaan George Clooneya Jyväskylään pitämään esitelmää vähän liian tiukkojen uimahousujen kokoelmastaan, mulla ei tunnu olevan paljon syytä jäädä Naisyhdistykseen. Paitsi – että yllättäen mä haluan kerätä rahaa erään miehen muistoksi, joka oli meille kaikille rakas. Ja sen takia mä olen valmis esiintymään kalenterissa alasti.”

Alla kuvakooste näytelmästä ja sen hulvattomista hahmoista:

Näytelmän kaikkien alojen asiantuntija Bertta Hulkko jää varmasti elämään Jyväskylän                stand up -maailmassa (Mirja Miki Huhtala)

Teinejäkään ei unohdeta. Mette Seppälä tyypittelee herkullisesti niin kanttorin (Riitta Saarelainen) tyttären kuin kosmetologin, joka tuunaa tomerat muoritkin uuteen uskoon (Sinikka Pasanen, oik., Sirkka Penttinen, vas.).

Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen 

325

Teatterileskien levynjulkistamiskeikka

Huoneteatteri, lauantaina 28.2.2015 kello 19.00

Liput 10€ Levyt 12€  (maksut käteisellä)

Lippuvaraukset: teatterilesket@gmail.com, p 040 7737618

www.teatterilesket.fi   

Mitä syntyy, kun kaksi muusikkoa istuvat kumpainenkin yksikseen kotona puolisoidensa harrastaessa teatteria?

No, siitä syntyi Teatterilesket!

Teatterilesket julkaisivat juuri ensimmäisen levynsä. Tätä juhlistetaan levynjulkistamiskeikalla Jyväskylän Huoneteatterissa (Sammonkatu 4) lauantaina 28.2.2015 kello 19.00.

Teatterilesket haluavat tarjota levyllä kuulijoilleen maistiaisia lauluistaan. Laulut ovat aidosti soitettuja, koskettavia, humoristisia, tavallisia tarinoita elämästä. Musiikki on konstailematonta ja rehellistä suomi folkkia, jonka lomasta löytyy kansanmusiikin vivahteita ja miksei hitusen popahtavaakin meininkiä.

Teatterilesket soittavat Jaana Elorannan sanoittamia ja säveltämiä lauluja. Jaana Eloranta (laulu, viulu, nokkahuilu, kitara) ja Timo Tikka (kitara, laulu) aloittivat yhteistyön kesällä 2013. Laulujen sovitukset syntyvät parivaljakon yhteistyönä.

Jaana Eloranta on kotoisin Keskipohjanmaalta, Vetelistä. Jaana soittelee vaarinsa, mestaripelimanni Aldevin Peltoniemen, rakentamalla viululla ja jatkaa näin suvun musiikillisia perinteitä. Nykyisin Jaana asustaa perheineen Jyväskylässä ja toimii musiikinohjaajana Jyvälän kansalaisopistossa, Jyväskylän kansalaisopistossa ja hyörii musiikin parissa siellä täällä freelancerina.

Timo Tikka on kotoisin Savon sydämestä, Kuopiosta. Timo on vankka musiikin ammattilainen ja monessa musiikkigenressä viihtyvä kitaristi/basisti. Jyväskylässä puolisoineen asustava Timo työskentelee Saarijärven musiikkiopiston ja kansalaisopiston rehtorina.

Teatterileskien laulaviin tarinoihin voit tutustua osoitteessa: www.teatterilesket.fi

326

Sudennahka, sielunnahka

Sudenmorsian kutsuu jokaista naista palaamaan oman sielunnahkansa luokse, sielunkotiin. Se kehottaa kuuntelemaan vaistonvaraista sielua ja sen iätöntä viisautta. Silloin me pysyttelemme lähellä suurinta aarretta, omaa villiä olemusta.

Meissä jokaisessa naisessa elää kesyttämätön villinainen, jonka ruokkiminen ja hoivaaminen pitää meidät ehjinä, terveinä ja vahvoina. Sielunnahka ei ole esine, vaan se on sielukas osa villiä ja aitoa naiseutta ja elinehto sille, että voimme lähteä ja palata sielunkotiin. Että voimme elää omannäköistämme elämää, luoda uutta ja rakastaa.

Me paljastamme nahkamme nähdäksemme, mistä olemme peräisin, mistä meidät on tehty. Silloin ymmärrämme, miten meidän on syytä käyttää vaistojamme löytääksemme tien takaisin kotiin, sielunkotiin.

Aino Kallaksen Sudenmorsian-teos puhuttelee paitsi salaperäisellä ja monimerkityksellisellä symboliikallaan, myös lumoavalla kielellään!

KYYHKYLÄISEN JA SUDEN SIELU

Aino Kallaksen SUDENMORSIAN-teoksen mukaan Jyväskylän Huoneteatterissa Sammonkatu 4

to 26.3. ja pe 27.3. klo 19.00

Helena Nuutinen teksti

Ann-Helena Koivunoro musiikki

Henkilöohjauksessa on avustanut Minna Aro

Liput 15 euroa tuntia ennen ovelta

Kesto n. 1 h

Lippuvaraukset tekstiviestillä numeroon 050-3016400

327

Vaimoni on toista maata 

Venekosken teatteri esittää suositun, Gilles Dyrekin käsikirjoittaman VAIMONI ON TOISTA MAATA (Venise sous la neige, 2003 - suom. Reita Lounatvuori, 2010).

Viimeinen esitys Jyväskylän Huoneteatterilla sunnuntaina 22.2. klo 19:00.

Jokaisella parisuhteella on ongelmansa, mutta ovatko ne ratkaistavissa? Onko Helenan tekemä kasvispaistos syötävää - onko Jannen korkkaama Portugalilainen viini juotavaa? Oliko heidän lumisadepallonsa ostettu sittenkin Myyrmannista vai Jumbosta? Ja ennen kaikkea, kuka on Riston uusi tyttöystävä Veera, joka ei tunnu haluavan puhua sanaakaan?

Muun muassa näihin saa vastauksen näytelmässä, joka on vauhdikas komedia, ja jossa yhdestä väärinkäsityksen kärpäsestä kasvaa härkänen.

Rooleissa: Senja Raappana, Juska Kuhanen, Taisa Hännikäinen ja Jaakko Manninen.
Ohjauksesta ovat vastanneet näyttelijät itse. 

Liput: 12e / 10e

Lippuvaraukset tekstiviestillä numeroon: 040 183 99 27

HUOM! Mikäli huomaat varauksen jälkeen, että et pääsekään tulemaan, niin pyydämme ystävällisesti perumaan varauksen.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma -Nordic Drama Corner Oy
 

329

Flamenconäytös 2015: 3672 kilómetros

 

Esitykset: Su 24.5.2015 klo 15 ja klo 18 Liput: 12 € (10 € kannatusjäsenet).

Lippuja voi ostaa ennakkoon netissä tai tuntia ennen esitystä ovelta. Verkkosivujen kautta ostettavien lippujen viimeinen ostopäivä on ke 20.5.

Molempien näytösten jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus, jossa yleisöllä on mahdollisuus tavata Jyväskylän Flamencoyhdistyksen opettajia ja tanssijoita Huoneteatterin lämpiössä. Kiinnostuneet voivat esittää tekijöille kysymyksiä muun muassa nähdystä näytöksestä, flamencon harrastamisesta sekä flamencosta yleensä.
Näytöksen nimi 3672 kilómetros kuvaa sitä kilometrimäärää, jonka Jyväskylän Flamencoyhdistyksen tanssijat ovat matkanneet kuluvan vuoden aikana näytöksen koreografioiden valmistamiseksi: yksi viiden minuutin tanssi vaatii yhdeltä tanssijalta lukuisia toistokertoja, ja taivalta kertyy vajaat 4000 kilometriä. Kilometrimäärät vaihtelevat sen mukaan, missä eri flamencotaipaleen vaiheessa kukin tanssija on kulkemassa. Lavalla nähdään tuttuun tapaan niin vuoden ajan kuin jo toistakymmentä vuotta tanssineita.

Tuhansilla kilometreillä voidaan viitata myös siihen, miten flamenco on vuosisatojen kuluessa matkannut maantieteellisesti Espanjan eteläosista koko maailman tietoisuuteen, juurtunut erilaisiin kulttuureihin ja ottanut flamencolle tyypilliseen tapaan vaikutteita ympäristöstään. Näytöksessä nähdään muun muassa guajira; tyylilaji jossa yhdistyy Andalusia ja Etelä-Amerikka. Nyt nähtävä guajira on saanut vielä lisäkilometrejä, sillä sen musiikkina kuullaan norjalaisen naisflamencokitaristin laulua englannin kielellä. Flamencomuusikot matkaavatkin rohkeasti eri musiikkilajien välillä. Yksi rohkeista matkaajista on flamencolaulaja Enrique Morente, jonka rokahtavaa tulkintaa kuullaan kahdessakin näytöksessä nähtävässä tanssissa. Myös tanssijat ottavat vaikutteita muista tanssilajeista. Perinteikkäästä eteläespanjalaisesta flamencosta suomalaiseen nykypäivään matkannutta flamencon liikekieltä nähdään muun muassa siguiriyas-koreografiassa.

Kyseinen koreografia on osa viime vuonna ensi-iltansa saanutta tanssiteosta Women in me, jonka helsinkiläinen koreografi Erika Alajärvi on valmistanut jyväskyläläiselle Flamante-ryhmälle. Otathan huomioon, että flamenconäytöksen sisältämät kovat äänet ja näyttämötilan ajoittainen pimeys saattavat pelottaa pienimpiä katsojia.

333

Jyväskylän Ylioppilasteatteri esittää:

MERKKIMIES — MAN OF MARK

Naamioteatteriesitys — Mask theatre performance

Kevään menestysnäytelmä tulee taas! Naamioteatteriesitys Merkkimies piipahtaa elokuun alussa Tampereen Teatterikesässä. Jyväskyläläisilläkin on vielä yksi mahdollisuus nähdä esitys: Huoneteatterissa la 8.8. klo 18.

Kuka sinä olet?
Minne sinä menet?
Ketä sinä seuraat?
Mitä sinulta halutaan?
Mitä sinä haluat?
 

Ihminen on yksilö. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Me olemme kuin lumihiutaleita, ei ole kahta samanlaista. Me tiedämme tämän kaiken, koska sitä toitotetaan meille joka suunnalta — samalla kun meitä vaaditaan sopeutumaan normiin, elämään niin kuin muutkin, kadottamaan omituiset haaveemme.
Merkkimies on yksilön tarina, mutta silti tarina meistä kaikista. Se seuraa yhden ihmisen kehitystä syntymästä kuoleman kuilun reunalle. Se alkaa puhtaasta paperista, siitä tilasta kun kaikki on mahdollista, ja päätyy sinne missä vaihtoehtoja ei enää ole. Merkkimies on sanaton matka.
Maskiteatteri kertoo kaiken kuvan ja musiikin keinoin. Tämä on harvinainen tilaisuus. Jyväskylän ensimmäinen koko illan naamioteatteriesitys tarjoaa ainutkertaisen ja unohtumattoman elämyksen. Tule!

Suvi Salomaa valmistui näyttelijäksi Englannissa ja opiskeli maskiteatteria Vamos Theatressa. Suomessa hän on ohjannut kaksi maskiteatteriesitystä. Antti Viitamäki on pitkän linjan teatterin- ja musiikintekijä. Neljäänkymmeneen ohjaustyöhön mahtuu mm. useita musikaaleja.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Suvi Salomaa ja Antti Viitamäki
Musiikki: Antti Viitamäki
Naamiot: Suvi Salomaa ja Russell Dean
Puvustus: Onerva Luoma
Esiintyjät: Ayla Brinkmann, Sanni Hirvonen, Erkko Laukia, Siiri Lehtonen, Ville Leppänen, Noora Määttä, Nico Rissanen, Eeva Sutinen, Aino Vauhkonen ja Sauli Yksjärvi
Tarpeisto: Eetu Kinnunen ja Annika Miettinen
Tekniikka: Antti Koskinen, Jani Pietikäinen ja Jenna Rauvala

Merkkimiehen traileri

Esityspaikkana Jyväskylän Huoneteatteri (Sammonkatu 4)

330

Laurent Baffie - Matti Tolvanen (ohj.) 

Kolme apinaa

Ensi-ilta perjantaina 6.11.2015

"Jos me voitais panna niinku muutkin, niin me pantais. Ei me seksistä huvin vuoks makseta! Tai no huvin vuoks just maksetaan, mutta ei me saada naisia muuten."

"Entä miten tää ratkastaan?"

"Ratkastaan? Ellei mimmit lakkaa haaveilemasta Brad Pittistä ja iske silmiään sokeisiin, kuuroihin ja mykkiin, niin enpä keksi."

 

Kolme apinaa kertoo kolmesta kaveruksesta; sokeasta Alexista, kuurosta Danista ja mykästä Benistä, joiden harrastuksiin kuuluu lähinnä maksullisissa naisissa käyminen. Mutta kun ostettu rakkaus ei ota toimiakseen tunnetasolla, punoo Alex yksinkertaisen juonen, jolla saada miehille aitoa naisseuraa - ei muuta kuin vain uskotella naisille, että miehet eivät ole vammaisia.

Alex pystyttää nettiin deittisaitin, jonka kautta hän järjestää treffit kolmen naisen kanssa. Kolme miestä, kolmet treffit ja lopuksi valinta. Avuksi vammaisuuden peittämiseen otetaan mukaan niin korvanapit kuin videokamerat ja samplerit.

Miesten rakennellessa haavekuviaan, aikovat myös naiset tehdä omat valintansa. Miehetkin joutuvat huomaamaan, että eivät naisetkaan ole ihan sitä miltä he aluksi vaikuttavat.

Kolme apinaa on hillitön ja räävitön komedia, joka farssimaisen kohkaamisen, väärinkäsitysten ja hämäämisen ohella onnistuu kertomaan myös jotain syvää ihmisenä olemisen vaikeudesta. Kuinka kohdata heikkoudet ja vajavaisuudet niin itsessään kuin muissakin? Onko toinen ihminen mahdollista kohdata puhtaasti omana itsenään? Tällainen minä olen, ota tai jätä.

Kolmen apinan ohjaa Huoneteatterilla debytoiva Matti Tolvanen. Lavalla nähdään viime vuosien näytelmistä tuttu joukko, kun Jani AhonenPekka AhonenTuomas KoskelaSiru Kovala, Maija Lehtoranta ja Marianna Räsänen tulkitsevat hersyviä hahmoja ja äkkivääriä tilanteita.

 

334

OOPPERAHARVINAISUUS KERTOO KIINASTA

Made in China

LE CINESI: koominen ooppera, ensi-ilta 15.4. klo 19.00 Jyväskylän Huoneteatterissa 

Globalisaatio-ooppera for everyone.

Euroopassa on jo rokokooaikana kurkisteltu idän suuntaan. Vaikka Kiinasta ei kovin paljon tiedetty oli muodikasta tuoda eksoottinen maailma rakennustaiteeseen, sisustukseen ja tietysti myös oopperalavalle. Christoph Willibald Gluck oli 1700-luvun oopperataiteen suuri mestari, mutta hänen Le Cinesi – Kiinattaret oopperansa saa vasta nyt Suomen kanta-esityksensä Jyväskylässä. Oopperan libretto on aikakauden tunnetun kirjailijan Pietro Metastasion käsialaa. 

 

Ville Saukkosen ohjaama Gluckin ooppera seikkailee enemmän meidän aikamme Kiinassa, ja siksi suomalainen tuotanto saa nimekseen Made in China. Tapahtumat sijoittuvat pioneerileirille kommunistiaikaan, jolloin kiinalaisilla oli vähän kontakteja lännen suuntaan. Nuorukainen Silango, jota esittää tenori Petteri Mällinen, on päässyt käymään Euroopassa ja kertoo innoissaan kokemuksistaan pioneerileirillä. 

Hän astuu rohkeasti nuorten tyttöjen huoneeseen, vaikka tällainen ei kuulu kiinalaisiin tapoihin. Tytöistä Siveneä esittää Susanna Tuhkala, sopraano, Tangiaa Helena Lehmuskallio, altto ja Lisingaa Katariina Poikela, mezzosopraano. Seurue päättää huvitella esittämällä pikkunäytelmiä toisilleen. Näin oopperasta nousee esiin kolme pienoisoopperaa, traaginen, paimennäytelmä ja koominen taituriaarioineen tyttöjen tulkitsemana. Maailmaa nähnyt Silango päättää hurmata tytöt ja järjestää lopuksi tanssiaiset. 

Ville Saukkosen mukaan Gluck ehkä halusi osoittaa, että vierasta kulttuuria tulkitaan aina naivisti ja yksinkertaistaen, kuten kiinalaiset tällä kertaa eurooppalaista kulttuuria. Kiinalaisten tulkinta eurooppalaisuudesta viekoittelee meidät kuitenkin suloisella musiikillaan ja taituriaarioillaan. Musiikin johdosta vastaa kapellimestari Tuulia Pulkkinen.   

 

331

Syyskuussa Huoneteatterissa juostaan! - Miika Nousiaisen

Maaninkavaara

Ensi-ilta 18.9.2015

Maaninkavaara on kertomus suomalaisen miehen mielenmaisemasta. Tunteiden vaikeasta käsittelemisestä, joita voi paeta urheilun maailmaan. Tässä tapauksessa pitkänmatkanjuoksuun. Martti Huttunen ei muuta arvosta. Hänelle maailma on Kaarlo Maaningan Maaninkavaarassa. Kestävyysjuoksu täytyy pelastaa. 

Syyskuussa ensi-iltaan tulee Miika Nousiaisen romaaniin perustuva tragikoominen näytelmä ”Maaninkavaara”.  Teatteriversion on kirjasta dramatisoinut Pentti Kotkaniemi.

Ensi-ilta on 18.9. ja sen ohjaa Tarja-Liisa Qvintus.                 Kuvassa Kari Eloranta

Kuvassa: Tero Yli-Hallila, Kari Eloranta, Jenna Simpanen, Henna Salonen ja Emma Karolaakso

Video Maaninkavaaran punttisalikohtauksesta. Kuvaaja Janika Höysniemi. 

Päähenkilö Martti Huttunen ei käsittele poikansa menetyksen surua ja tässä häntä auttaa teini-ikäinen tytär Heidi. Heidi alkaa juoksemaan. Isä Martille maailmassa ei juuri muuta ole, kuin pitkänmatkanjuoksu: Lasse Viren, Pekka Vasala, Martti Vainio ja tietysti suuri idolinsa Kaarlo Maaninka. Martti haluaa palauttaa Suomen kestävyysjuoksun maineen, joka on täydellisesti menetetty. Nykyurheilu ei ole mitään, se on vain sählyn säheltämistä.

Kuvassa Kari Eloranta, Emma Karolaakso, Tero Yli-Hallila ja Nina Hakkarainen

Alkaa absurdi matka juoksun maailmaan. Heidi joutuu isänsä kautta kokemaan mitä uskomattomampia hetkiä, joiden aikana ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Suomalaisen miehen tarina on tässä pakkomielteinen, hulvaton ja tragikoominen. Melko tavallisen perheen äidinkin on vihdoin avattava silmänsä isän toimille.

Kuvassa Henna Salonen, Emma Karolaakso ja Tero Yli-Hallila

Maaninkavaara -ryhmä sai apurahan Opetusministeriöltä, jonka myötä he lähtevät esityksellään vierailulle Petroskoihin Karjalan Kansalliseen Teatteriin marraskuussa.

Tämän lisäksi Karjalan Kansallinen Teatteri (ammattiteatteri) tekee vastavierailun Jyväskylän Huoneteatteriin suomenkielisellä esityksellään Kaaos (kirj. Mika Myllyaho) 18.–19.11.2015. Kaaoksen on ohjannut Moskovassa ohjaajaksi opiskellut Joel Lehtonen ja sen ensi-ilta oli lokakuussa 2014. (Lisätietoja Kaaoksesta Tulevat vierailut -osiossa.)

Suomi-Venäjä -seuran Keski-Suomen osasto kertoo tarvittaesa 18.-19.11. klo 18.45 ennen esitystä ja väliajalla seuran toiminnasta. Lisäksi seuran esitteitä on tilaisuudessa.

Kuvassa Jenna Simpanen, Henna Salonen ja Eetu Juvonen

KESKUSTELUTILAISUUDET eli Kirjalliset salongit, mukana alan asiantuntijoita

  • su 4.10.2015 klo 17.45 esityksen jälkeen, aiheena "Valmentajan ja valmennettavan suhde" (mm. isän ja tyttären / pojan suhde). Keskustelijoina mm. yliopistotutkija Arja Sääkslahti (lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija), Jyväskylän Pallokerhon valmennus- ja junioripäällikkö Ari Laiho, lastenpsykiatrian emeritus ylilääkäri Hannu-Olavi Piilinen sekä puheenjohtajana liikuntatieteen emeritusprofessori Lauri Laakso. 
  • su 25.10.2015 klo 17.45 esityksen jälkeen, aiheena "Juoksubuumi: maraton, ultrajuoksu jne. - Mistä se johtuu?" Keskustelijoina Finlandia Marathonin pääsihteeri Jouni Vatanen, Liikuntakasvatuksen laitoksen johtaja Kalervo Ilmanen (itsekin maratoonari) sekä puheenjohtajana liikuntatieteen emeritusprofessori Lauri Laakso. 

Vasemmassa kuvassa Henna Salonen, Emma Karolaakso ja Tero Yli-Hallilla

Oikeassa kuvassa Kari Eloranta ja Tero Yli-Hallila

Yläkuva: Kuvassa Kari Eloranta ja Nina Hakkarainen

Alakuva: Kuvassa Eetu Juvonen ja Jenna Simpanen

Esityksen kesto: 2,40 (väliaikoineen) TERVETULOA juoksun maailmaan!

332

Missä onni? Minna Canthin naisia

Vierailu Huoneteatterissa 11.10. klo 15  ja 11.10. klo 18

Ohjaus  Eija Vilpas   

Näyttelijät  Kira Boesen, Paavo Hakulinen 

Skenografia  Tua Hautamäki

"Tämä 'Minna' nauraa hereästi, ailahtelee, iloitsee pienestä ja on hyvin ruumiillinen." (Itä-Savo)

Media tulvii menestyjiä? Menestystarinat antavat meille toivoa. Toiset ovat selviytyjiä. Heidänkin tarinansa kuulemme mielellämme. Niissä on "onnellinen loppu". Mutta kuinka paljon on heitä, jotka eivät menesty tai edes selviydy? Kuka haluaa kuulla heidän tarinansa? Minna Canth kysyi: " Vapaus, tasa-arvo ja rakkaus - toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?"

Näytelmä on kantaesitys ja koostuu Minna Canthin viiden teoksen dramatisoinneista, joissa kohtaamme seitsemän naista ja heidän kohtalonsa.  Mukana olevat teokset ovat Lehtori Hellmanin vaimo, Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo ja Lain mukaan.

- Esitysajat HUOM:  su 11.10. klo 15:00 ja su 11.10. 18:00

- Esityksen kesto 1,5 h, ilman väliaikaa

- Lipun hinta 24/17 (Teos on osa Wings to Fly kampanjaa, jolla kerätään varoja kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen. Jokaisesta lipusta luovutamme 1 €:n kampanjaan.)

- Lippuvaraukset ennakkoon: kira.boesen@gmail.com tai tekstiviestillä 050-5265163.

http://www.missaonni.com/

 

 

336

Ilta Lauran kanssa –talk show to 26.11. klo 19

”Hyvä vs. Paha”

ILK Talk show –illat ovat täynnä rentoa meininkiä, yllättäviä kysymyksiä, aitoja kohtaamisia ja puhuttelevaa läsnäoloa.

Viihde ja syvällisyys kulkevat kiehtovalla tavalla käsi kädessä illan alusta sen loppuun asti.

Pikkujoulutunnelmaisessa ILK:ssa 26.11. Laura kohtaa näyttelijä Joni Leponiemen, joka esittää pääosaa Kaupunginteatterin Jekyll&Hyde –musikaalissa. Laura ja Joni pohtivat hyvän ja pahan suhdetta. Mistä on pahat pojat tehty? Asuuko meissä jokaisessa pieni laupias samarialainen ja/tai terroristi? Mitä Joni Leponiemi on oivaltanut hyvän ja pahan kamppailusta oman musikaaliroolinsa kautta? Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Onko onnellisia loppuja olemassa? Kumpi voittaa lopulta, hyvä vai paha?

Oman mausteensa illan teemaan tuo syyttäjä Marika Visakorpi.

Tasokkaasta ja puhuttelevasta musiikista vastaa Ida Bois. (www.idabois.fi)

335

Mika Myllyahon "Kaaos" Karjalan Kansallisen Teatterin esittämänä (suomenkielinen esitys)

Huoneteatteri sai apurahan Opetusministeriöltä, jolla käydään näytelmällä Maaninkavaara esiintymässä Karjalan Kansallisessa Teatterissa Petroskoissa 8.11.2015.
Vastavierailuna saamme Jyväskylään Karjalan Kansallisen Teatterin (ammattiteatteri) näytelmän Kaaos ke 18.11. klo 19 ja to 19.11.2015 klo 19.
Ennen esitystä (ja väliajalla) klo 18.45 Suomi-Venäjä -seuran Keski-Suomen osasto esittelee kysyttäessä seuran toimintaa. 

Millaista on, kun naiset käyttäytyvät miesten tavoin? Onko se huvittavaa, koomista vai säälittävää? Tällaista käyttäytymistä kutsutaan yleensä emansipaatioksi. Tunnetun suomalaisen näytelmäkirjailijan Mika Myllyahon näytelmä kertoo kuitenkin muusta, kuin naisten emansipaatiosta. Kaaos on absurdi tragedia, joka kuvasta tavallisten naisten elämää globalisaatioaikaan. 

Kaaoksen päähahmoja ovat Emma, Juulia ja Sofia. He ovat toimittaja, psykoterapeutti ja opettaja. Naiset ovat hyviä ystäviä keskenään. Ystävättäret asuvat kaupungissa ja tapaavat toisiaan kahvilassa. He ovat noin nelikymppisiä. Heillä on työtä, oma perhe ja lapsia – samoin kuin miljoonilla muilla naisilla. Kysymys on: millaista heidän oikea elämänsä on?

Useissa komedioissa miehet  pukevat naisten vaatteita, ja yleisö nauraa tälle. Eipä ole paljon komedioita, joissa nainen pukeutuu mieheksi. Miksi näin on? Samoin kuin Mika Myllyahon Paniikki -näytelmässä (Paniikkia esitetään myös Karjalan Kansallisessa Teatterissa), Kaaoksen sankarittaret hakevat vastauksia elämän kysymyksiin pitkistä keskusteluista, rohkeista itsetilityksistä ja oman elämänsä arvioinnista.

Kolmen naisen elämä esiintyy eri kohtauksista koostuvana vauhdikkaana keskeyttämättömänä tapahtumavirtana. Kolme naista tahtoo tietää, pystyykö ihminen vastustamaan elämän olosuhteita vai pitäisikö hänen antautua nöyrästi tapahtumavirran vietäväksi. 

Rooleissa nähdään Karjalan ansioitunut taiteilija Olga Portretova, Aleksandra Aniskina ja Natalia Alatalo. Ohjaus Joel Lehtonen.

Joel Lehtonen on suomalainen teatteriohjaaja, joka valmistui Venäjän Teatteritaiteen Korkeakoulusta 2001 ja on tämän jälkeen toiminut Moskovassa. Hän on ohjannut mm. Kristian Smedsin Jääkuvia ja Svetlana Aleksijevitshin Tshernobylin rukouksen.

Kaaos on ensimmäinen Joel Lehtosen suomeksi Venäjällä ohjaama esitys, joka lavastettiin Karjalan Kansallisessa Teatterissa. Suomen Opetus- ja Kulttuuriministeriö sekä Suomi–Venäjä –Seura ovat tukeneet esitystä.  Esitys on suomenkielinen. Kaaosta esitetään Karjalan Kansallisen Teatterin pienellä näyttämöllä.

KAIKKI lIppuvaraukset ryhmämyynnin kautta: ryhmamyynti@huoneteatteri.fi tai annikka.suoninen@gmail.com. Tai puhelimitse ryhmämyyjä Annikka Suoniselta 040 552 4793.

Liput myös Huoneteatterin ovimyynnistä tuntia ennen esityksen alkua. VAIN KÄTEINEN!

 

338

RAUTANAULA

UUSI KOTIMAINEN KANTAESITYS HUONETEATTERISSA 26.2.2016

Käsikirjoitus: Tommi Liimatta

Dramatisointi ja ohjaus: Mirka Seppänen
 

Kai Malmirinne on sekä myyjänä että naisten keskuudessa menestyvä hurmuri. Rintamamiestalon kulissit ovat huojuneet jo pitkään, eikä vaimon katoaminen aluksi huoleta; ongelmia löytyy lähipiireistäkin. Alitajunnan syövereissä piilottelee kuitenkin pohjaton synkkyys, ja yhden naulaniskun jälkeen kaikki on peruuttamattomasti toisin.
 

Näytelmä perustuu taiteen moniottelijana tunnetun Tommi Liimatan (mm. Absoluuttinen Nollapiste -yhtye) romaaniin (2013). Teos yhdistelee tyylilajeja: realistisen humoristiset ihmistyypit perhedraamoissaan kietoutuvat vähitellen osaksi psykologisesti syväluotaavaa jännitystarinaa. Kuka on syyllinen ja mihin? Tietääkö kadonneen vaimon sisko, naapuri tai joku muu enemmän kuin antaa ymmärtää? Kuinka pitkälle ihminen voi kadota valheeseen, fantasiaan, hämäriin muistoihin tai unohdukseen?
 

Mirka Seppänen on toiminut ammattidramaturgina, ohjaajana ja kouluttajana 20 vuotta. Rautanaula on Seppäsen 20. kantaesitys 20-vuotisen ohjaajanuran aikana. Huoneteatterissa ohjausten (Meganin tarina, Uuno Kailaan tytär) lisäksi hänet on nähty myös lavalla.  

NÄYTTELIJÄT: Heikki Susiluoma, Katja Pihlaja, Riitta Saarelainen, Esa Valkila, Wilma Mäkinen, Sari Tammela, Juuso Metsälä, Saara Heikkilä

Merkittävänä osana kokonaisuutta:

ÄÄNISUUNNITTELU Joel Alasaari ja PUVUSTUS Onerva Luoma

VALOT Satu Hokka, MASKIT Anniina Saari, VALOKUVAT Riku Suonio, GRAAFISET TYÖT Pekka Toppi, LAVASTUS Jussi Niemelä, Riitta Saarelainen, Taina Asp ym., LIIKEKONSULTAATIO Maija Lehtoranta

SUOSITUSIKÄRAJA 15

Rautanaula: Pentti, Raili ja Aino

339

Laittoman rajoilla  

Hämyisen jazzin soidessa tapaamme gangstereita, poliiseja, karskeja ja salaperäisiä hahmoja, joiden tiet kietoutuvat yhteen synkän petoksen johdattelemana. Laittoman rajoilla on parodinen gangsteritarina, jossa mafiaperheen sisäinen juonittelu kärjistyy häikäilemättömäksi murhaksi. Murhaaja saadaan kiinni ja tuomio astuu voimaan. Tapaus vaikuttaa päivänselvältä, mutta onko kaikki kuitenkaan sitä miltä näyttää? Astu sinäkin hämärän rajamaille ja näe mitä oikeasti tapahtui. Varaa lippusi ajoissa, sillä esityksiä on vain seitsemän ja niistä yksi jo loppuunmyyty.

Esitys ei sovellu tiukkapipoille eikä aivan perheen pienimmille.
 

Vaikka Laittoman rajoilla liikutaan gangsterifilmien hengessä, siinä otetaan samalla kantaa aikamme ilmiöihin. Tapahtumat sijoittuvat löyhästi Manhattanille 30-luvun pörssiromahduksen tienoille, sillä yhtäläisyyksiä omaan aikaamme on pelottavankin paljon. Kirjekyyhkyjen langattomat viestit synnyttävät vihapuhetta ja mediakuohuntaa.

Mafiaperheen esikoispoika saa tällin päähänsä ja menettää kykynsä olla epärehellinen. Mafiamamma rakastaa poikaansa ja testamenttaa kaiken omaisuuden turvatakseen toistaitoisen poikansa tulevaisuuden. Siitä käynnistyy vauhdikas tapahtumaketju, jossa ääniä kuuleva rikostarkastaja joukkoineen yrittää ymmärtää, mitä on tapahtunut, ja jossa kirjekyyhkyset, italiaanot ja irkkunaiset elävät mediamyllytyksessä, mutta vankilassa pyörii omalakinen yhteisö. Tapahtumia kommentoi outo katusoittaja, joka ilmestyy kaikkialle kuin herra Hakkarainen.

Parodia on paikoin hulvaton mutta yhdessä olemme keskustelleet herkistäkin asioista. Jokainen on löytänyt roolihahmostaan kipukohdan ja vahvuuden – ja samalla paljon itsestään. Siinä teatterin tekemisen taika ja draamakasvatuksen merkitys.

Laittoman rajoilla on syntynyt tiimityönä osana Jyväskylän Lyseon tiimilukiohanketta. Koko joukko syksyllä päätti lähteä tekemään rikosaiheista näytelmää. Käsikirjoitustiimi työsti aihetta syksyn. Sen luomista henkilöistä ja tilanteista näytelmää kehiteltiin improvisoiden niin, että lopulta ohjaaja Raili Kivelä saattoi dramatisoida tekstin, jossa kaikki 48 puheroolin halunnutta saa sanoa jotain merkittävää. Jo aiemmin produktioissa mukana olleet opiskelijat ottivat tiimivastaavien tehtävät ja tiimejä mentoroivat jo Lyseosta poiskirjoittaneet pitemmän linjan teatteriharrastajat  ja –ammattilaiset. Skenografiaryhmien ohjauksesta vastaa Tuula Railo, ompeluopiskelijoista Sirpa Vauhkala ja musiikin ohjauksesta Elina Kallio. Käsikirjoituksen nuorten ideoiden pohjalta on koonnut ohjaaja Raili Kivelä.

Produktiossa on ollut mukana myös JAO:n vaatetusompelijoita sekä draamakasvatuksen ja kulttuurituottamisen harjoittelijoita eri ammattikorkeakouluista ja avoimesta yliopistosta. Produktio on hyvä esimerkki Huoneteatterin verkostoista ja halusta tukea nuoria teatterintekijöitä sekä nykylukion ”kaikkialla oppii” –asenteesta

 Yli 20 vuotta jatkunut yhteistyö JKL Lyseon ja Huoneteatterin kanssa siis jatkuu ja voi hyvin. Jälleen lavalla on muusikot mukaan lukien yli 50 innokasta teatterin tekijää ja käsikirjoittamassa, säveltämässä, lavastamassa…parikymmentä lisää.

340

Kuvaaja Mika Loponen.

Llamada - Jyväskylän Flamencoyhdistyksen flamenconäytös su 22.5. klo 15 ja klo 18

Jyväskylän Flamencoyhdistys kutsuu flamencon ystäviä vuotuiseen flamenconäytökseensä. Tämän vuoden näytös on nimeltään Llamada. Sana llamada tulee espanjankielen verbistä llamar, mikä tarkoittaa kutsumista, huutamista, oveen koputtamista. Myös flamencossa llamada tarkoittaa kutsua. Tanssissa se on uuden osan aloitus, merkinanto, tanssin taitekohta tai tanssijan rytminen kommentti. Joskus llamadoita tehdään niin paljon, - erityisesti jereziläisessä buleríaassa - että llamada tarkoittaa siirtymistä liikkeestä toiseen. Llamada on myös Jyväskylän Flamencoyhdistyksen jäsentiedote.

LIPUT: 12 eur / kannatusjäsenet 10 eur Lippuja voi ostaa ennakkoon Jyväskylän Flamencoyhdistyksen nettisivujen kautta www.flamencojyvaskyla.fi. Ennakkomyynti alkaa maanantaina 25.4. ja päättyy keskiviikkona 18.5.

Liput ovelta tuntia ennen esitystä (vain käteinen).

341

LAULAVAT LENKKITOSSUT PALLOKENTÄLLÄ - toinen esitys 30.4. Huoneteatterissa

Liikuntapedagogiikan emeritus professori Lauri Laakso esittää urheilu- ja liikunta- aiheisia runoja. Pääosa runoista on runoilija Jukka Itkosen syksyllä 2015 ilmestyneestä kokoelmasta Laulavat lenkkitossut, mutta mukaan mahtuu myös joitakin muita urheilu- ja liikunta-aiheisia tekstejä, kuten Uuno Kailasta ja Eino Leinoa. Noin tunnin kestävä esitys on luonteeltaan pikemminkin ”runokonsertti” kuin draamallinen kokonaisuus.

LIPUT 10 e, ostettavissa teatterilta tuntia ennen esityksiä (ei siis nettimyynnissä).

Kuvaaja Selma Kiuru

 

343

Viittomakielinen Teatteri Totti vierailee taas Huoneteatterissa:
murhamysteeri, Rouva Rozenin salaisuus to-pe 28. ja 29.4.

Tule mukaan selvittämään kuka vanhan rouvan murhasi. Mikä oli hänen salaisuutensa? Rouva Rozenin salaisuus on kutkuttavan jännittävä murhamysteeri, jossa yleisö pääsee vuorovaikutteisessa roolissa arvuuttelemaan murhaajan henkilöllisyyttä ja siten osallistumaan näytelmään. Rouva Rozenin salaisuus tarjoaa mustaa huumoria, jännitystä, ihmissuhdekoukeroita ja yllättäviä juonenkäänteitä. Näytelmä on kokonaan Teatteri Totin aikaansaannos, tätä et näe missään muualla! Näytelmässä on mukana teatterimaailman uusia tulokkaita ja myös tunnettuja nimiä.

Rooleissa mukana Liisa Kauppinen, Pirkko Johansson, Tero Suominen, Amel Mohsen ja Marita S. Barber Tule mukaan selvittämään murhamysteeriä! Näytelmän kesto n. 1,5 h (väliaika). Ohjaus: Marita S. Barber Käsikirjoitus: Salla Lähteenmäki Puvustus: Irma Taivainen Lavastus ja valot: Juha Vainionpää Kantaesitys 22.4.2016 Turussa, Aurinkobaletissa klo 19.

LIPUT: www.tiketti.fi
Osta liput kevätkauden esityksiin ennakkoon halvemmalla
viimeistään 10.4.2016  25€ aikuiset, 20€ opiskelijat/ eläkeläiset/ työttömät.
11.4.2016 alkaen 30€/25€,  ovelta tuntia ennen esitystä. 

347

Mielenkääntäjä Pete Poskiparta – Mentalisti 2.0

Pete Poskiparta Jyväskylän Huoneteatterissa:
La 17.9 Klo 16.00
La 17.9 klo 19.00
Su 18.9 Klo 15.00

Mielenkääntäjä Pete Poskiparran sooloesitys edustaa interaktiivista teatteria parhaimmillaan pitäen yleisön otteessaan alusta loppuun. Uusi kokonaisuus tarjoaa parhaat palat Mielenkääntäjästä sekä Mies, mikrofoni ja mieli esityksestä ja lisäksi joukon uusia entistäkin hämmästyttävämpiä ja hauskempia osuuksia. Vuoden taikuriksikin valittu Pete Poskiparta heittää show´ssa kaikki ässät pöytään. Lopputuloksena näet ja koet ajatustenlukua, ohjattua intuitiota ja muita mielenihmeitä. Koko kakku kuorrutetaan huumorilla sekä uskomattomalla muistiesityksellä, jossa mentalisti näyttää mihin aivomme todella pystyvät! Tätä ei voi selittää, tämä pitää kokea!
"Maailmanluokan show, joka veti puhetyöläisenkin sanattomaksi!" - Sami Kuronen, Radio Suomipop
"Poskiparta lukee meitä kuin avointa kirjaa" - Ylöjärven uutiset
"Katsekontaktin kautta hän nappaa luvut ja piirroskuviot, joita vapaaehtoiset ajattelevat… Mentalistin osuessa poikkeuksetta oikeaan niin nimissä, toiveissa kuin muissakin väittämissään, ei voi kuin ihmetellä, että miten hän tuonkin tekee" - Jukka Kittilä, Turun Sanomat

http://www.mentalisti.fi

344

Projektista enemmän: http://keijujenkuningas.wordpress.com

Lehdistö voi pyytää isompikoisina kuvia osoitteesta pirtalaaksonen@gmail.com. Hanna-Kaisa Hämäläisen näyttelyn Tummaa valoa kuvamateriaalista neuvottelu suoraan valokuvaajan kanssa hanna-kaisa@ihmepeili.com

Keijujen kuninkaalle menetetyt lapset yhdistää Goethen runoon kansanrunoutta ja nykytekstiä, joka puhuu nuorten äänellä. Teos antaa kasvot ja äänen nuorille ja heidän ahdistukselleen, josta puhutaan paljon, mutta jolle suljemme korvamme liian usein. Schubertin lisäksi esityksessä kuullaan nykykansanmusiikkia sekä jotain kevyttä ja kokeilevaa.Taiteellisesti monipuolinen ryhmä on koostanut visuaalisesti ja auditiivisesti vaikuttavan kokonaisuuden.

Esitykset Jyväskylän Kesä festivaalilla Huoneteatterissa 13.7. klo 17, to 14.7. klo 19 ja 21.  Torstaina 14.7. yleisökeskustelu (20 min) klo 19 esityksen jälkeen. Sen vetää Tarinateatteri Storia.Liput lippu.fi: 22 e, 20 e, 18 e + Lippu.fi palvelumaksu 2,50 e

Lisäesitys Huoneteatterilla 19.7. klo 19 ja Savonlinnassa taidelukion salissa la 16.7. klo 19 ja 17.7. klo 15 (Lippuvaraukset keijujenkuningas@gmail.com, näihin esityksiin nuorisolippu 10 e).

Huoneteatterin kahvio palvelee tuntia ennen esitystä.

Käsikirjoitus ja ohjaus Raili Kivelä (Jyväskylä)

Valokuvat ja videot Hanna-Kaisa Hämäläinen (Muurame)

Lavastus ja projisoinnit Teemu Määttänen (Helsinki)

Nuket ja puvustus Tua Hautamäki (Savonlinna)

Esiintyjät:

Jonathan Failla (Saksa/USA), Kirsi Nurminen (Tampere), Pirta Laaksonen (Jyväskylä)

Muusikot:

Katri Susitaival (viola da gamba; Savonlinna), Laura Vartio (harmonikka, kannel; Savonlinna)

Äänitetty musiikki:

Mika Savolainen (Jyväskylä), Tanja Tarkiainen (Jyväskylä)

Äänisuunnittelu Mika Savolainen

Grafiikka Christina Noukkala (Jyväskylä)

Tutkimuksellinen taustateoria Kirsi Saurén (Jyväskylä)

Apurahoja:

Koneen säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Etelä-Savon kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin Savonlinnan rahasto, TAIKE esittävät taiteet, Patricia Seppälän rahasto

Yhteistyötahoja Jyväskylän Huoneteatteri, Setlementti-liiton tyttöjen ja poikien talot (etenkin Oiva ja Ilona Jyväskylässä sekä Kuopion tyttöjen talo), Kulttuurikeskus Gloria, Savonlinnan taidelukio, Jyväskylän Lyseon lukio.

 

348

K O D I T T O M A T - ASUNNOTTOMIEN NAISTEN KERTOMUKSIA

käsikirjoitus ja ohjaus: Aila Lavaste

tuottaja: Päivi Hammarén­-Jokela

TYÖRYHMÄSSÄ: Sirja Gallén, Terhi Heikkilä, Anu Kauppinen, Sari Lindell, Liisa Majakallas, Milja Möttönen Haastatteluaineisto VTT Riitta Granfeltin tutkimuksista: Asuntolan naisen elämää (1991) ja Kertomuksia naisten kodittomuudesta (1998).

Näytelmä soveltuu mm. erilaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja seminaareihin keskustelun avaajaksi sekä asuntoloihin vertaistueksi. Esityksen kesto yksi tunti. Ensi-­ilta ma 17.10.­16 klo 22.30 Jyväskylän Huoneteatterissa Asunnottomien yö ­tapahtumassa.

Toinen esitys Huoneteatteriss 23.11. klo 19.

Liput 10 e. Tiedustelut ja tilaukset tuottajalta puh. 040­5217247, paivihjokela(at)gmail.com    

345

Minna Canth – Erika Hast (sov. & ohj.)
Anna Liisa
Ensi-ilta 16.9.2016

 

Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Minna Canthin Anna Liisa on suomalainen klassikko siksi, että se kykenee löytämään ja puhuttelemaan teemoillaan aina uusia sukupolvia. Paras tapa kunnioittaa Minna Canthin klassikkoa on tuoda se raikkaana ja raastavana, uutena versiona lähelle tämän päivän katsojaa. Sen lupaamme.
 

Erika Hast (mm. BUG, Amadeus, Kalenteritytöt) ryhmineen tuo ennakkoluulottomasti Anna Liisan tarinan tähän päivään ja tämän päivän yleisölle. Anna Liisan keskiössä on nuori nainen ja vaiettu menneisyyden tragedia, joka on todellisuutta tämänkin päivän Suomessa. Mikä saa äidin surmaamaan lapsensa? Mitä sellainen tapahtuma rikkoo? Vai oliko jotain rikki jo aiemmin? Kuka puuttuu äitien masennukseen? Kuka puuttuu siihen, kun nuori menee rikki? Huoneteatterin Anna Liisa repii auki epookin ja klassikon ja kaivaa esiin myös mustan huumorin kipukohtineen.
 

Hastin sovituksessa Anna Liisasta katsoja pääsee myös todellisten kokemusten äärelle ohjaajan oman synnytyksen jälkeisen masennuksen kokemusten kautta. Vastapainon synkkyydelle tuo rehevä Tervolan murre ja lappilaisen maaseudun mielenmaisema heinäpeltoineen, mummoineen ja Haaparannan voinhakumatkoineen.

Tämä tulkinta osoittaa, että Minna Canthin teksti elää.

Ryhmätilaukset ja koululaisnäytöksen liput osoitteesta ryhmamyynti@huoneteatteri.fi, muutoin liput NetTicket.fi

Rooleissa 

Jenna Simpanen, Sirkka Penttinen, Mikko Hintikka, Petteri Virtanen, Riitta Saarelainen, Iiris Tervanen, Kari Eloranta, Ella Eloranta, Marko Pöllänen, Paula Tuisku, Eetu Juvonen ja Annikka Suoninen.

Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Huom! Esityksessä poltetaan​ teatterisavukkeita ja käytetään savukonetta. Savukkeet ovat teatterisavukkeita, jotka eivät sisällä nikotiinia, ja niiden savu on terveydelle vaaratonta. Savukonetta käytetään vain vähän ja savukkeita poltetaan lyhyen aikaa kahdessa eri kohtauksessa, mutta kaikkein herkimpien astmaatikkojen ja hajuyliherkkien kannattaa varautua lieviin oireisiin.

349

Tanssiteatteri Kramppi: EPISODI

Tanssiteatteri Kramppi juhlistaa 20-vuotista taivaltaan! Juhlavuoden avausteoksena nähdään uusi kokoillan näyttämöteos EPISODI, josta keväällä 2016 esitelty osa teki vaikutuksen Tanssin Päivän näytöksessä ja Yläkaupungin Yössä. EPISODI on tulevaisuuden, menneisyyden ja mielikuvituksen rajamaille sijoittuva tanssiteatteriteos traumaattisen kokemuksen käsittelemisestä. Huom! Sisältää scifi-komediallisia aineksia.

Liikkeellisesti moniulotteinen pienoisspektaakkeli on uuden työryhmän kunnianosoitus kaksikymppiselle Tanssiteatteri Krampille ja sen historialle; nyt nähtävän teoksen lähtökohtana on toiminut Krampin vuonna 2000 esitetty teos Episodi EF314.  Miltä näyttää EPISODI vuonna 2016? Luvassa on ainakin elävä saastemeri, aikamatkustusta wc-pöntöillä sekä universumin kimaltavimmat uniformut...

Koreografia: Saga Elgland
Esiintyjät: Pablo Delahay, Saga Elgland, Panu Ilen, Marianne Leppä, Pedro Lopez-Lehto, Niko Miettinen, Visa Niemelä, Lotta Roukala, Martta Saarikoski
Valosuunnittelu: Jere Suontausta
Äänisuunnittelu ja visuaalinen suunnittelu: Jukka Kaikkonen
Pukusuunnittelu: Anne Saarikoski, Maija Hietala
Esitykset Huoneteatterilla: pe 9.9. klo 19 ensi-ilta
la 10.9. klo 19, su 11.9. klo 13, la 24.9. klo 13,
pe 7.10. klo 19 (loppuunvarattu) sekä 21,
la 19.11. klo 13 (loppuunvarattu, osana Krampin 20-vuotis juhlafestivaalia),
ti 22.11. klo 19
Kesto: noin 50 min.
Liput 12€ / 7€ vain käteisellä, KeHyn rinki-lippu 5€
Varaukset: liput@kramppi.fi
https://www.facebook.com/events/1725651734371780/
Instagram: @tanssiteatterikramppi
#tanssiteatterikramppi #kramppiepisodi

346

Kuva Raili Kivelä

Linda Olsson & Satu Rasila & Merja Larivaara – Tiina Luhtaniemi (sovitus ja ohjaus)
Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Ensi-ilta 14.10.2016 klo 19

Linda Olssonin menestysromaani on taipunut Suomeen Oulussa 2015 kantaesityksen saaneessa tarinassa kahdesta erilaisesta naisesta. Jyväskylän Huoneteatterissa Tiina Luhtaniemen herkkä tulkinta tekee näkyväksi sen, mitä moni meistä on tuntenut: muistojen kipeyden, yksinäisyyden painon ja ystävyyden voiman.

 kuva Raili Kivelä

Välivuonnaan Savonlinnan teatterin ja Kouvolan teatterin johtajan pesteistä Tiina Luhtaniemi palaa Huoneteatteriin ja toteuttaa haikean kauniin draaman ystävyydestä.

Pienessä kylässä kummajaisena pidetty iäkäs Astrid ja keski-ikäinen kirjailija kohtaavat erakkoudesta ja erilaisuudestaan huolimatta. Naisia yhdistävät menetyksen tuska, padotut tunteet ja yksinäisyys.

Rooleissa Mirja Miki Huhtala, Iiris Tervanen, Anumaaria Tulla

Kuva Raili Kivelä

Lettujen ja mansikkahillon äärellä he löytävät lohdun ja sielunkumppanuuden. Salaisuudet paljastuvat ja kirjailija ymmärtää, mistä hänen on kirjoitettava.

Ohjaaja on valinnut motoksi säkeet Erik Blombergin säkeet vuodelta 1920:

                      ” Älä pelkää pimeää

          sillä siinä lepää valo”

Kuvat Raili Kivelä (useampia kuvia kuvagalleriasta)

 

350

Hopkins — Hunter — Viitamäki

ILIAS, ODYSSEIA JA KOKO KREIKAN MYTOLOGIA 99 MINUUTISSA TAI ALLE

 

Viisi näyttelijää yrittää mahdotonta: käydä läpi kaikki antiikin myytit yhdessä illassa. Tarvitsetko muuta syytä varata liput ja rientää Huoneteatteriin?

 

Kreikan rikas mytologia ei ole kenellekään täysin tuntematon. Muistamme katkelmia Odysseuksen harharetkistä, Herakleen uroteoista tai Troijan sodasta. Olymposvuoren jumalten joukossa vilisee tuttuja nimiä kuten Zeus, Afrodite ja Poseidon. Kulttuuriperintömme on täynnä viittauksia Akilleen kantapäästä ja Midaksen kosketuksesta Ariadnen lankaan ja Oidipus-kompleksiin. Mutta kuka tarkalleen oli kuka? Ja mistä mikäkin sai alkunsa?

Tänä syksynä sinulla on onnea. Nähtyäsi Huoneteatterin pikkujouluesityksen tiedät koko sivilisaatiotamme muokanneesta tarustosta kaiken tarpeellisen — ja mikä parasta, se tapahtuu viihdyttävällä tavalla eikä kestä kuin pari tuntia. Opiskelu ja lukeminen ovat niin last season!

Antti Viitamäki on suomentanut Jay Hopkinsin ja John Hunterin suurta menestystä niittäneen amerikkalaiskomedian ja paimentaa nyt huolella valitun näyttelijäviisikon historian ja naurun alkulähteille. Tästä esityksestä ei puutu vauhdin hurmaa tai kutkuttavia käänteitä. Tule todistamaan vuosikymmenen villeimpiä toogabileitä!

Teksti: Jay Hopkins ja John Hunter
Suomennos, sovitus, ohjaus ja musiikki: Antti Viitamäki
Tuottaja: Iitu Heilimo
Lavastus: Niina-Kristiina Lehtonen
Valosuunnittelu: Satu Hokka
Valojen ajo: Satu Hokka ja Ella Suhonen
Äänisuunnittelu: Antti Viitamäki
Äänten ajo: Eliel Taskinen
Näyttelijät: Pekka Ahonen, Aleksi Keurulainen, Maija Lehtoranta, Petteri Olkinuora ja Mari Rouvala

 

 

352

Pola Ivanka: HE'S A LADY 

2.10.2016 klo 15 Huoneteatteri

Draglaulajan dramatisoitu show-konsertti täynnä tuttuja lauluja uusina sovituksina, karikatyyrejä leideistä lavoilla, sentimentaalisia sävelmiä vuosikymmeniltä. Pola kuljettaa yleisöä diivan otteellaan tunnelmasta toiseen, koskettaa lauluillaan kuulijaa ja nauraa villisti yleisönsä kanssa! Uudelle tasolle nostettua suomalaista drag-viihdettä! Konserttia säestää pianisti Mikko Mattila.

Esityksen kesto 1h 40 min, sis. väliajan. 

Pola Ivanka -hahmon takaa löytyy taiteilijapersoona Mika Tepsa, joka alunperin kotoisin Jyväskylän Tikkakoskelta. Hän on tehnyt drag-esityksiä vuodesta 1993 ja sittemmin toiminut näyttelijänä, käsikirjoittajana ja show-ohjelmien tuottajana. Tänä syksynä hän aloittaa laulunopettajan opinnot Kööpenhaminassa Complete Vocal Instituutissa. 

Liput 15/10 €

Varaukset p. 050 342 2916 / polaivanka@gmail.com  sekä tuntia ennen ovelta.

www.facebook.com/PolaIvankaFANCLUB

355

Siellä missä pilvet kukkivat 4.12. klo 15 Huoneteatterissa
Ulla Ora, lausunta
Petteri Mällinen, laulu& lausunta
Riitta Ingelin, piano
Kalevi Olli, ohjaus
Runot: Ulla Ora ja Kalevi Olli
Musiikki: Kalevi Olli, Richard Wagner ja Sergei Rahmaninov

Siellä missä pilvet kukkivat runomatineassamme musiikki, lausunta ja kuvat kulkevat maasta taivaaseen, sinne, missä syntyy sanoista kaunein, Ainoa.

Ulla Ora on esittänyt omia runojaan vuodesta 2008 lähtien yhdessä muusikoiden ja teatterin tekijöiden kanssa. Hän on osallistunut runoillaan myös lavarunouskilpailuihin.  Hänen runojaan on julkaistu antologiassa ja lehdissä. Ulla Ora on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden opistossa. Ammatiltaan hän on toimittaja.

Petteri Mällinen on jyväskyläläinen tenori:. Hän on laulanut ooppera- ja operettirooleja mm. Jyväskylän oopperassa ja Pieksämäen Polenossa. Hänen rooleistaan mainittakoon  Kahlmanin Kreivitär Marizan kreivi Tassilo. Mällinen on myös ansioitunut kirkkokonserttien esiintyjä. Hän on opiskellut mm.  Francesca Micarellin ja Kalevi Ollin johdolla.

Riitta Anneli Ingelin-Alastalo on pitänyt lukuisia konsertteja  Suomessa ja ulkomailla säestäjän ja kuoronjohtajan ominaisuudessa. Hänellä on myös levytyksiä kamarimuusikkona ja orkesterisoittajana.  Ingelin-Alastalo on toiminut Suomen kansallisoopperan korrepetiittorina vuodesta 1987 lähtien. Riitta Anneli Ingelin-Alastalo on pitänyt lukuisia konsertteja  Suomessa ja ulkomailla säestäjän ja kuoronjohtajan ominaisuudessa. Hänellä on myös levytyksiä kamarimuusikkona ja orkesterisoittajana. Ingelin-Alastalo on toiminut Suomen kansallisoopperan korrepetiittorina vuodesta 1987 lähtien.

Kalevi Olli on monipuolinen eri kulttuurialojen taiteilija. Hän on voittanut useita kotimaisia ja kansainvälisiä laulukilpailuja. Suomen kansallisoopperan lisäksi Olli on laulanut mm. Frankfurtin, Berliinin, Kööpenhaminan ja Tukholman oopperoissa. Olli on myös ansioitunut konsertti- ja liedlaulaja. Hän on konsertoinut kotimaan lisäksi niin Euroopassa, Etelä-Afrikassa, Etelä-Amerikassa, kuin Japanissakin. Runsaan sävellys- ja sovitustyönsä ohella Olli on myös vaikuttanut taidekriitikkona, teatteriohjaajana ja runoilijana.

Esitys kestää 50 min.
Lipun hinta 8 €, siihen sisältyy kirjallinen esite, jossa on esityksen runot.
Lippuja voi varata ennakkoon: uora1967@gmail.com. Varatut liput voi noutaa viimeistään puplta tuntia ennen näytöksen alkua ovelta. Lipunmyynti alkaa tuntia ennen näytöksen alkua ovella.

https://www.facebook.com/events/371334809924230/?notif_t=plan_user_associated¬if_id=1478373554737158

356

Tehdaspuhdas, puuteriton
Marko Kämäräisen stand up -soolo

’Enää lapset ei osaa edes leikkiä. Ennen mentiin ulos ja lennätettiin
quadrokoptereita.’

Koomikko Marko Kämäräisen stand up –sooloesitys TEHDASPUHDAS,
PUUTERITON Jyväskylän Huoneteatterissa ruotii, kysyy, nimeää ja
yrittää ymmärtää aikaa, jonka keskellä olemme. Vitsien kärjet
osoittavat sisäänpäin: koomikkoon, meihin ja sinuun.

’Erinomainen tuntoherkkyys. Molempikätinen, varressa rullareuna
helpottamassa pukemista.’

Ihminen ei ole yksittäispakattu.


Marko Kämäräisen stand up –soolo TEHDASPUHDAS, PUUTERITON on osa
Suomi100 –juhlavuoden ohjelmistoa.

Sammonkatu 4, Jyväskylä

Suositusikäraja 18 vuotta

Liput 14 € (+ toimituskulut)

https://www.facebook.com/tehdaspuhdaspuuteriton/
netticket.fi
NetTicket & Ovimyynti  
Esitykset:
La 25.2.2017 klo 19, ensi-ilta
Su 26.2. klo 15
Pe 3.3. klo 19
La 4.3. klo 19
Su 5.3. klo 15
La 11.3. klo 19
Su 12.3. klo 15
To 23.3. klo 19
Pe 31.3. klo 19
La 1.4. klo 19.


 

 

 

357

Neiti Suominen 2.0

JKO:n Teatteri- ja Musiikin koulutukset vievät Huoneteatterin katsojat 12.4.2017 alkaen musiikilliselle matkalle Suomeen. Neiti Suominen on siis Suomi ja hän on kutsunut kaikki syntymäpäivilleen pitääkseen pienen tragikoomisen puheen.
Nyt viimeistään selviää se ketkä ovat neidin salatut vanhemmat, mitä neiti sanoi kun tuli tanssiinkutsu ja mitä neiti aikoo tehdä tulevaisuudessa.

Käsikirjoitus: Ville Kiljunen & Rita Peuha
Ohjaus: Ville Kiljunen & Ari Kauppinen

Esitykset: ke 12.4. klo 18.oo ensi-ilta ti 18.4. 18.oo, ke 19.4. 13.oo, to 20.4. 13.oo ja 18.oo,
pe 21.4. 18.oo, ti 25.4. 18.oo, ke 26.4. 13.oo, to 27.4. 13.oo ja 18.oo, pe 28.4. 13.oo ja 18.oo

Liput: 10/6€,  Info: 050 3899625, ville.kiljunen@jko.fi

 

 

358

Päällystakki

Leskinen & Keski-Vähälä

Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän suosittu Päällystakki -näytelmä saapuu ensimmäistä kertaa Jyväskylään. Tämän modernin uudelleentulkinnan Nikolai Gogolin alkuperäisteoksesta ohjaa Jani Ahonen (Harmonia, Taivaalliset tyttäret) osana Huoneteatterin Suomi 100 - kuvia suomalaisista -sarjaa.

Päällystakki on draamakomedia, kertomus Akaki Akakijevitsin elämästä. Näytelmä on lämmin puheenvuoro pienen ihmisen puolesta.

Akaki Akakijevits syntyy Helsingin olympialaisten aikaan, virkapuvussaan, valmiina työelämään. Hän päätyy työskentelemään osuuskassan konttoriin osuuskuponkien leikkaajaksi. Konttorin persoonalliset työtoverit, teknologian kehitys ja Suomen talouden ja työelämän muutokset pitävät huolen siitä, että niin Akakin kuin katsojankin pää on vähintäänkin pyörällä parituntisen näytelmän aikana. Kaiken keskiössä on pieni ihminen, joka elämässään ajautuu vääjäämättä tilanteesta toiseen.

”Kaikki surut voidaan kantaa, jos ne ovat osa tarinaa.”

Päällystakki luotaa vauhdikkaasti suomalaista lähihistoriaa. Se on kertomus työelämän haasteista ja kansainvälisen talouden oudoista käänteistä.
Näytelmä marssittaa lavalle yli 40 ihastuttavaa ja vihastuttavaa työelämän, virastojen ja Suomen historian hahmoa.

Nimiroolissa pankkivirkailija Akaki Akakijevitsina nähdään Kari Eloranta. Näytelmän muut 40 roolia jakavat ja yhdessä ahkeroivat puolestaan Tessa Horila, Marjut Matala, Jari Määttä, Katja Pihlaja sekä Aapo Salonen.

Päällystakki saa ensi-iltansa perjantaina 10.3.2017 klo 19:00

 

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner 

Keskisuomalaisen kriitikko Maija-Liisa Westman kävi Päällystakin ensi-illassa:

"Päällystakki on hämmentävän tarkkaa, ajankohtaista ja taitavasti tehtyä teatteria. Huoneteatteriin, mars!"

Oheisesta linkistä voit lukea arvion:

http://www.ksml.fi/kulttuuri/Teatteri-arvio-Nyt-Huoneteatteriin-katsomaan-P%C3%A4%C3%A4llystakki/946206?pwbi=7b2a72b151f82dd21d44484e3576dfbb

 

360

Lasten- ja nuortenteattereiden festivaali ”Sampo – onnen mylly”
Huoneteatterissa 11.-12.3.2017

Idea perustaa venäjänkielisten lasten- ja nuortenteattereiden kansainvälinen festivaali  "Sampo – onnen mylly" on saanut alkuunsa Art-Master Ry:ssä. Meidän festivaalimme on muutama hullunhauska päivä, jotka ovat täynnä taideiloa, uusia tuttavuuksia ja tietenkin värikkäitä teatterielämyksiä.  

Lasten- ja nuorisoteatteristudio,  joka on olemassa nyt Art-Master Ry:n rinnalla, aloitti oman historiansa jo vuonna 2005 ja pienet artistit ovat esittäneet jo 20 ensi-iltaa. Festivaali on oiva mahdollisuus lapsille ja nuorille esiinytä uusille katsojille, tutustua kansainvälisiin  esityksiin ja esiintyjiin ja saada heiltä oppia.  

Päätavoitteena on lisätä Euroopan venäjänkieliseen teatterielämään uusi värikäs tapahtuma, joka antaa lapsiryhmille mahdollisuuden esiintyä ja myöskin nähdä muita. Festivaali antaa mahdollisuuden teatteripedagogeille jakaa omaa kokemusta ja saada uusia yhteistyökontakteja sekä auttaa oppilaansa säilyttämään ja laajentamaan venäjänkielen osaamista tekemällä se välttämättömäksi lapsen viestinnän työkaluksi. 

Tämän lisäksi kutsumme mukaan aikuisten teatteriryhmiä, jotka esittävät kaiken ikäisille dramaattisia näytelmiä ja nukke-esityksiä.   Meidän festivaalimme on hauska ja kiehtova, joten se on todellakin "Onnen mylly"! 

Liput myy ArtMaster, puh. +358 50 406-52-75
http://www.art-master.fi/sampo-onnen-mylly      

361

Teatterilesket tempaisevat tukikonsertin Huoneteatterin hyväksi perjantaina 24.3.2017 Jyväskylän Huoneteatterissa. Teatterilesket haluavat varmistaa, että teatterileskeys jatkuu ja soitto soi jatkossakin niinä monina tunteina, joina puolisonsa harrastavat näyttelemistä.

Teatterilesket -duo esittää monista suunnista vaikutteita ammentavaa omaperäistä akustista musiikkia, kansanmusiikki- ja folkjuurilta duo on vienyt musiikkiaan vahvasti popin ja rockin suuntiin juuriaan unohtamatta. Keikoilla herkkyys ja huumori paiskaavat käsipäivää ja kupliva folk-meininki roiskii välillä hyvinkin rokkaavasti.

Duon muodostavat Jaana Eloranta (laulu, viulu ja nokkahuilu) sekä Timo Tikka (kitara, laulu).

Teatterilesket Huoneteatterilla ( Sammonkatu 4) perjantaina 24.3.2017 klo 19:00-21:30. Konsertissa on väliaika. Liput 10/6€. Konsertin järjestää Jyväskylän Huoneteatteriyhdistys ry.

362

Keisarin uudet vaatteet

H.C.Andersenin satu "Keisarin uudet vaatteet" on klassikko, joka ansaitsee aina tulla esitetyksi. Se on osallistava tarina uskomuksista kaikenlaisiin hömpötyksiin. Sekä siitä, että ei mentäisi vain virran mukana, vaan pontevasti sanotaan asioista myös oma mielipide.

Kuuntele, katso, näe ja katso vielä tarkemmin, sinä pieni ihminen! 


Säveltäjä, muusikko, esiintyjä Ari Järvinen
Näyttelijät Miki HuhtalaRami Karjala ja Tarja-Liisa
Valokuvaus ja esite sekä avustava puvustus / avustava lavastus Sanna Pajunen
Avustava puvustus Asta Höglund
Avustava tuotantoapu Pilvi Tyrväinen
Dramatisointi, ohjaus, näyttelijä, tuotanto Tarja-Liisa Qvintus

Esitykset: la 13.5.2017 klo 11 ja 15, su 14.5. klo 11

Lisätiedot: tarjaliisaqvintus@gmail.com (tai 040 - 822 0979, jätä vähintään tekstiviesti)

Liput 5 € ovelta (tai sähköpostitse ennakkovaraukset: tarjaliisaqvintus@gmail.com tai keisarinuudetvaatteetjkl@gmail.com). (Näytelmän jälkeen esiintyjät jäävät juttelemaan lasten kanssa niin halutessanne. Lisäksi keksi ja mehu yht. 50 senttiä, jos huvittaa.) Kesto 35 min. 

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 

 

 

Kuvassa: Hoviväki-Muusikko - Ari Järvinen, Keisari - Rami Karjala sekä Kankuri - Miki Huhtala

Kuvassa: Muusikko ja Palvelija - Ari Järvinen sekä Seremoniamestari - Miki Huhtala

Kuvassa: Kankuri - Tarja-Liisa Qvintus ja Vanha Ministeri - Rami Karjala

 

363

Tallennustila 2117 

Huoneteatterin ja Lyseon yhteinen, neljänkymmenen nuoren kevätproggis tutkii satavuotiasta Suomea tulevaisuuden näkökulmasta. Ensi-iltaan 5.5. tuleva reilu parituntinen näytelmä sijoittuu kahtiajakautuneeseen Suomeen vuonna 2117. Käypää valuttaa on tallennustila, joka tahtoo helposti loppua, jos aikuissirun täyttää taiteella tai tunteilla. 

Mutta siru-, lisääntymis-, vesi- ja ravintoklaanien nuorten elämä mullistuu, kun sirujaisissa juuri asennettu aikuissiru korruptoituu ja nuoruuden uteliaisuudelle ja tunteille tuleekin yhtäkkiä tilaa. Mitä on Kuplan ulkopuolella? Keitä ovat toiset Jorpakossa? Sen Impi, Toivo, Ahti ja Kyllikki saavat selville vain, jos uskaltavat androidipoliisien uhallakin livistää turvallisesta mutta turruttavasta puhtaasta Suomesta. Ehkä sieltä löytyy rakkauskin.

Nuoret tutkivat sitä, mikä on utopian ja dystopian raja ja mistä pitäisi pitää huoli, jotta heidän lapsenlapsenlapsensa voisivat elää terveinä ja onnellisina.

Käsikirjoitustiimin ja improvisaatioiden pohjalta luotu maailma on nähtävissä ja musatiimin kahden maailman musiikki kuultavissa toukokuussa 5.5.-14.5. pe, la klo 19 ja su klo 15. Liput NetTicket.fi tai tuntia ennen ovelta. Ryhmävaraukset osoitteesta ryhmamyynti@huoneteatteri.fi.

 

Ei suositella alle 12-vuotiaille.

364

ELLI – matka minun mieleeni
Tekstit, taide ja näyttämöperformanssi Elli Haverinen
Dramaturgia ja ohjaus Sauli Yksjärvi
Tanssi Teija Häyrynen

Mielikuvitus on meille jokaiselle hyvin henkilökohtaista ja omaa. Taide on keino viestiä ja näyttää muille tämä sisällämme elävä ja kaiken aikaa muuttuva maailma. Jaettuna se voi viedä meidät matkalle toisen ihmisen tapaan nähdä ja tuntea. Se on tärkeä kokemus. Se avaa silmät. Erilaisuutemme ansiosta jokainen kohtaamamme ihminen voi avata silmämme. Kaikilla on tarjottavana uusi ja kiehtova maailma tutkittavaksemme, myös sinulla ja minulla. Olimme keitä tai minkälaisia tahansa, taide ja itsensä ilmaisu on meidän kaikkien.

Huoneteatterin Suomi 100 -ohjelmistossa nähtävä esitys vie yleisönsä matkalle hyvin erityiseen paikkaan. Se on mielikuvituksen piirtämä paikka, kokonainen mielenmaisema, haaveineen, toiveineen ja pelkoineen. Esitys on muodoltaan taidenäyttely, monologi ja tanssiteatteri. Teatterin lavalle tuodaan nähtäväksi päähenkilön itsensä lisäksi hänen kuvataidettaan, kirjoituksiaan sekä laulujaan.

Elli Haverinen, taiteilija ja esityksen päähenkilö, on 25-vuotias Down-nainen, joka on käynyt peruskoulunsa yksilöllisessä perusopetuksessa Keltinmäen koulussa Jyväskylässä. Hän on suorittanut valmentavia opintoja Bovalliuksen erityisammattiopistossa ja harrastanut lapsesta saakka musiikkia eri muodoissa. Laulamisen, tanssin, kirjoittamisen ja maalaamisen myötä Ellin unelma on ollut päästä näyttämölle esittämään monipuolisesti omia ajatuksiaan ja taidettaan. Hänen haaveensa on tulla kuulluksi.

Liput 8 € / 6 €. Liput myynnissä teatterilla vain tämän esityksen yhteydessä. Myynti teatterilla tuntia ennen esityksiä. Vain käteinen (kortit ja kulttuurisetelit eivät käy).

Lippuvaraukset Huoneteatterin ryhmämyynnin kautta osoitteesta ryhmamyynti@huoneteatteri.fi tai puh. 040 552 4793 (Annikka Suoninen).

365

Calle del Limón - Muistoja Espanjasta
Jyväskylän Flamencoyhdistyksen 20-vuotisjuhlanäytös
pe 26.5. klo 19
la 27.5. klo 18
su 28.5. klo 15

20-vuotisjuhlaansa viettävän Jyväskylän Flamencoyhdistyksen juhlavuosi huipentuu Huoneteatterin lavalle, jossa nähdään flamenconäytös nimeltä Calle del Limón - Muistoja Espanjasta. Tässä juonellisessa näytöksessä päästään näkemään Sitruunakadun elämää, jota tulkitsevat Jyväskylän Flamencoyhdistyksen oppilaat, opettajat, esiintyvä ryhmä Flamante sekä flamencokokoonpano La Arritmia. Flamencotanssijoiden ja –muusikoiden lisäksi kuullaan lausuntataiteilija Jouko Heikkistä, joka kuljettaa tarinaa Lorcan runojen muodossa.

Liput: 15 € / 12 € ryhmät, minimi 10 hlöä / 10 € kannatusjäsenet Liput ennakkoon 17.4. - 22.5.  www. flamencojyvaskyla.fi ja tuntia  ennen ovelta (käteinen) Jyväskylän Flamencoyhdistys ry
 

366

Sarasvatin hiekkaa

Olipa kerran maailma, joka muistutti kovin paljon meidän omaamme.

Tutkijat eri puolilla maapalloa havaitsevat saman ilmiön. Maailmaamme uhkaa ekokatastrofi ja sen seurauksena lähes täydellinen tuhoutuminen. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan tavoitteena pelastaa maailma. Pelastaa ihminen. Pelastaa maailma ihmiseltä. 

Sarasvatin hiekkaa pohjautuu Risto Isomäen saman nimiseen palkittuun romaaniin, Sarasvatin hiekkaa on runollinen jännitysnäytelmä, ekotrilleri, ilmastonmuutoksesta ja maapallon tulevaisuudesta. Ihmisen tulevaisuudesta. Ihmisen lähitulevaisuudesta. 

Sarasvatin hiekkaa yhdistää kaksi keskisuomalaista taiteilijaa, ohjaaja Erika Hastin (Amadeus, Kalenteritytöt, Anna Liisa, Valkoinen Kani) väkevän näyttämötaiteen sekä valokuvataiteilija Marko Hämäläisen upeat valokuvat Lapin jäätiköistä ja lumisista maisemista - maisemista, jotka ovat katoamassa lopullisesti. Sarasvatin hiekkaa on julmaa, mutta runollista, visuaalisesti vaikuttavaa teatteria aiheesta, jota emme voi enää väistellä. Esitys on yhdistelmä näyttelijäntyötä, videota, musiikkia ja rakkautta ihmistä, luontoa ja teatteria kohtaan.

Esityksen kesto 2 h 15 minuuttia (sisältää väliajan).

-------------

Käsikirjoitus - Risto Isomäki
Dramatisointi - Maria Kilpi
Ohjaus - Erika Hast

Apulaisohjaaja - Riku Suonio
Lavastuksen suunnittelu - Erika Hast ja Marko Hämäläinen
Äänisuunnittelija - Ari Järvinen
Valosuunnittelija - Arto Saarelainen
Pukusuunnittelija - Eeva Hirvinen

Maskeerauksen suunnittelu - Anniina Saari

Tarpeisto -Tea Pajukanta ja Ansa Kauppinen

Lavastuksen toteutus - Janne Kulju, Antti Erkkilä ja Tea Pajukanta

Lavastuksen materiaalihankinnat - Mika Korhonen
Valokuvat ja projisoinnit - Marko Hämäläinen
Videot - Johannes Myllymäki

Valo- ja äänitekniikan ajo - Senko Leung, Ville Jaatinen ja Janne Kauppinen

Promootiovalokuvat - Hanna-Kaisa Hämäläinen
Graafinen suunnittelija - Eija Haukka

Tuottaja - Annikka Suoninen

Rooleissa:
Amrita Desai – Reija Okkonen
Sergei Savelnikov – Anssi Pöyhönen
Susan Holm – Heta Vaattovaara
Pierre Chamberlain – Mikko Hintikka
Valentina Mihailova – Reetta Kivinen

Dosentti Harris– Juuso Kunelius / Petteri Virtanen / Reetta Kivinen

 

Tekijöiden ajatuksia näytelmästä voit kuunnella Radio Kompassin verkkosivuilta

http://www.radiokompassi.fi/uutiset/ekotrilleri-huoneteatterissa

Keskisuomalaisen avustajan Riku Lehtorannan kirjoittama arvostelu löytyy osoitteesta

http://www.ksml.fi/kulttuuri/Teatteriarvio-Ekologiset-kauhuskenaariot-ovat-yh%C3%A4-ajankohtaisia-ja-vetoavat-n%C3%A4ytelm%C3%A4ss%C3%A4kin-tunteisiin/1058651

 

 

367

Jotuni - Tola - Lintunen: HUOJUVA TALO

Voimakkaita tunteita ja koskettavia ihmiskohtaloita Huoneteatterin syksyssä

”Sinä tuntematon siellä jossain, minua varten luotu. Ilmojen kautta sulle tervehdykseni lähetän. Ota se vastaan! Ota se vastaan!”

Maria Jotunin klassikkoteos vuodelta 1935 on edelleen ajankohtainen kuvaus väkivaltaisen parisuhteen kehittymisestä ja siitä, miten se heijastuu myös lapsiin. Teos haastaa pohtimaan, miksi mies haluaa alistaa ja miksi nainen alistuu. Pystyykö oman elämän ”vääriä valintoja” käsikirjoittamaan uusiksi? Entä voiko toista ihmistä muuttaa?

Heini Tolan dramatisointi Jotunin romaanista avaa syitä ja seurauksia ilman moralisointia - ihmistä ymmärtäen. Lea ja Eero Markun rakkaus muuttuu hiljalleen painajaismaiseksi väkivallan kierteeksi, josta poispääsy vaatii monenlaisia uhrauksia. Näytelmä on täynnä voimakkaita tunteita rakkaudesta vihaan, ilosta suruun ja toiveikkuuteen. Vaikka näytelmän aihe on synkkä, on Tola saanut dramatisointiinsa myös tervehdyttävää huumoria.

Huojuva talo on osa Huoneteatterin Suomi 100 - kuvia suomalaisista -sarjaa. Näytelmän ohjaa Jarmo Lintunen (aiemmin mm. Luulosairas, Pieni Raha, Kahden herran palvelija),  ja keskeisissä rooleissa Lea ja Eero Markkuna ovat Katja Pihlaja ja Jari Määttä. Muissa rooleissa: Kari Eloranta,Jenna Simpanen, Mari Smolander, Jukka Jääskelä.

Kirjailija Maria Jotuni
Sovitus Heini Tola
Ohjaaja Jarmo Lintunen
Musiikki ja äänisuunnittelu Ari Järvinen
Koreografia & liikeilmaisun ohjaus Helena Ratinen
Valosuunnittelu Roope Jormakka
Äänten ajo/äänisuunittelu Anna Hänninen
Valojen ajo Sari Mikkelson
Lavastus Jarmo Lintunen (ideointi), Sanna Pajunen (toteutus)
Puvustus Asta Höglund, Sanna Pajunen, Anna Haapala ja työryhmä
Tarpeisto Sanna Pajunen ja työryhmä
Valokuvat Sanna Pajunen
Ohjaajan assistentti Elina Kivelä
Graafikko, käsiohjelma ja juliste Christina Noukkala
Tuottaja Arja Kautto

Huojuvan talon ensi-ilta Huoneteatterissa 15.9. 2017 klo 19.00. Näytelmää ei suositella alle 12-vuotiaille. Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner.

Muut esityspäivät:
pe ja la klo 19, su klo 15

pe 22.9, la 23.9, su 24.9
pe 6.10, la 7.10, su 8.10.
pe 13.10, la 21.10, su 22.10
pe 27.10, la 28.10, su 29.10
pe 10.11, la 11.11
la 18.11, su 19.11.

368

Miika Nousiainen: Juurihoito

dram. Aleksis Meaney, ohjaus Tarja-Liisa Qvintus

Miika Nousiaisen romaani Juurihoito viime vuodelta tulee ensi-iltaan marraskuussa 2017 Jyväskylän Huoneteatteriin. Esityksen dramatisointi on Aleksis Meanyn ja sen ensi-ilta oli syksyllä 2016 Kansallisteatterissa.

Juurihoito on tarina omien juurien etsimisestä sekä hammashoidon tärkeydestä. Pääosassa ovat toisensa löytävät veljekset Esko ja Pekka. Nuorempi keski-ikäinen Pekka on ammatiltaan copywriter ja Esko hammaslääkäri. Pekka käy potilaana veljensä luona ja saa puhuttua Eskon ympäri ja he aloittavat matkan omien juuriensa etsimiseen ja mahdolliseen löytämiseen.

Alkaa matka, joka vie heidät Ruotsin kautta Thaimaahan ja Australiaan. Miika Nousiainen ottaa teoksessaan lempeästi kantaa globalisaatioon, kuten mm. Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan sekä muissa maissa turismin tuomiin ongelmiin. Eskon toisinaan kyyninen suhtautuminen maailmaan tuo "hipsteri" Pekan ajatuksiin uutta virtaa ja toisin päin. Hauskoista ajatusten törmäyksistä tulee oivaa draamaa ja syvällinen lisä tarinaan.

Veljesten isän jalanjälkien löytäminen nivoo veljeksiä yhä enemmän yhteen. Sisko Sari tuo oman roisin ja hellyttävän lisän näytelmään veljeksille totuuksia laukovana neljän lapsen äitinä. Setä Arvo ja isän serkku Raili tuovat oman kortensa kekoon Juurihoidon monimutkaiseen, liikuttavaan ja huumoria viljelevään tarinaan.

Juurihoito on kantaaottava tarina nykyelämän menoon globalisoituvassa maailmassa. Mistä löytyvätkään juuremme, kauempaa vai lähempää? Sitä sopii miettiä näinä epävarmuuden aikoina, jolloin välimatkat lyhenevät sekä kaukaisimpiin kansoihin että naapurimaihin ja naapureihin. 

Kirjoittanut - Miika Nousiainen

Dramatisoinut - Aleksis Meaney

Lavastuksen suunnittelu - Tarja-Liisa Q, Heidi Möller-Virtanen, Marja Sarja, Vilma Määttä

Lavastus, tarpeisto, puvustus - Marja Sarja, Vilma Määttä, Heidi Möller-Virtanen, Rami Karjala    

Äänisuunnittelu ja äänten ajo - Anna Hänninen

Valosuunnittelu - Ville Jaatinen

Valojen ajo - Sari Mikkelsson

Musiikin valinta - Tarja-Liisa

Projisoinnit - Heidi Möller-Virtanen

Valokuvat - Marja Sarja

Esitteet - Marja Sarja, Roope Niemelä ja Rami Karjala

Rakennusapuja - Topias Ilves

Näyttelijät:

Esko - Esa-Pekka Valkila

Pekka - Tomi Huusko

Sari - Maarit Laakkonen

Arvo (ynnä muita rooleja) - Lauri Laakso

Pekan äiti, Sunday, Raili (ynnä muita rooleja) - Iiris Tervanen

Annikki, Fana, Morsian (ynnä muita rooleja) - Anni-Ilona Hiltunen

Fadi, Hra Stenius, Taxu (ynnä muita rooleja) - Jani Jokivirta

 

Ohjaajan assistentti - Miki Huhtala

Ohjaaja sekä tuottaja - Tarja-Liisa Qvintus

Tuotantoassistentti - Emmi Turpeinen          

 

Näytelmän oikeudet: Nordic Drama Corner ja Aleksis Meaney. Kesto 2,40 väliaikoineen. 

Liput: www.netticket.fi p. 0600 - 399 499 (ma-pe 9-21, la-su 15-21) (tai tuntia ennen ovelta ja p. 014 - 217 945) 15 / 13 (eläkeläiset) / 8 (opiskelijat, työttömät, siviilipalvelus- ja varusmiehet)

Linkki Juurihoidon traileriin. Tekijä Emmi Turpeinen: https://www.youtube.com/watch?v=X6BKBIC8jOA&feature=youtu.be

Isoäiti - Iiris Tervanen, Arvo - Lauri Laakso, Esko - Esa Valkila, Sari - Maarit Laakkonen ja Pekka - Tomi Huusko (Kuva: Marja Sarja) 

Lieksassa kalastellaan. Pekka - Tomi Huusko ja Esko - Esa Valkila (Kuva: Marja Sarja)

Lenkillä. Pekka - Tomi Huusko, Rva Stenius - Iiris Tervanen ja Esko - Esa Pekka Valkila (Kuva: Marja Sarja)

Ruotsin sisko. "Tuossa rumassa talossa me asutaan." Pekka - Tomi Huusko, Esko - Esa Valkila ja Sari - Maarit Laakkonen (Kuva: Marja Sarja)

Kirves ja etulyönti on puoli voittoa. Esko - Esa Valkila, Pekka - Tomi Huusko, Sari - Maarit Laakkonen ja Arvo - Lauri Laakso (Kuva: Marja Sarja)

Esko (Esa Valkila) hoitaa Pekan (Tomi Huusko) hampaita. (Kuva: Marja Sarja)

Veljekset Esko ja Pekka (Esa Valkila ja Tomi Huusko) sekä sisar Sari (Maarit Laakkonen). (Kuva: Marja Sarja)

Äiti pitää huolta pojastaan Pekasta (Tomi Huusko ja Iiris Tervanen). (Kuva: Marja Sarja)

Esko - Esa Valkila, Sari - Maarit Laakkonen, Pekka - Tomi Huusko, Fanan äiti - Iiris Tervanen ja Fana - Anni-Ilona Hiltunen. (Kuva: Marja Sarja)

Pekka ja Esko (Tomi Huusko ja Esa Valkila) hurjan kuskin kyydissä (Lauri Laakso). (Kuva: Marja Sarja) 

Sulhanen (Jani Jokivirta) ja Morsian (Anni-Ilona Hiltunen). (Kuva: Marja Sarja)

Lenkille. Esko (Esa Valkila), Pekka (Tomi Huusko) sekä Hra ja Rva Stenius (Jani Jokivirta ja Iiris Tervanen). (Kuva: Marja Sarja)

369

VIERAILU: RINTAMATEATTERI - Kotimaa
la 15.7. KLO 15.00, Jyväskylän Huoneteatteri

Kotimaa on kantaesitys, joka kiertää kesällä 2017 ympäri Suomen.
Kotimaa on esitys lapsuuden loppumisesta, perheen hajoamisesta, siitä, kun lapsi joutui kasvamaan aikuiseksi liian nuorena. Se on esitys häpeästä, jota lapsi kokee siitä, että vanhemmilla ei ole varaa ostaa lapselle säärisuojia. Se on kuvaus 1990-luvun sukupolvemme lapsuudesta ja lama-ajasta, kolmen näyttelijän esittämänä, seitsemän lapsen kirjoittamana. Se on meidän esitelmämme kotimaasta.

”Mä haluan sanoa että mä meen, että mä olen vihainen. Että te sitten tiedätte miksi mä lähdin. Mä en jää tänne pelaamaan mitään paska kimbleä. Pelatkaa te ja selvittäkää riitanne.”

RINTAMATEATTERI on vuonna 2016 perustettu teatteriryhmä, joka koostuu seitsemästä taiteilijasta, jotka haluavat uudistaa teatterikenttää. Teemme omaehtoista, nuorta, uudistavaa ja instituutionaalisista painoista vapaata taidetta.

Työryhmä:
Teksti: Työryhmä, ohjaus: Joel Härkönen, dramaturgi: Karlo Haapiainen
Näyttämöllä: Milla Kuikka, Otto Pilli, Julius Susimäki
Pukusuunnittelu: Aino Simola, lavastus: Lari Lätti, valokuvat: Lauri Kivikataja.

Lippujen hinnat: 16€ / 11€ (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, siviilipalvelus- ja varusmiehet, teatterialan ammattilaiset) Jos lippuja on jäljellä, voi saman illan lippuja ostaa käteisellä myös esityspaikalta esitysiltana.

LINKKI LIPUNMYYNTIIN: https://holvi.com/shop/RINTAMATEATTERI/product/31cdfcc7522d5dd6878e77a89118425f/

FACEBOOK TAPAHTUMA:
https://www.facebook.com/events/171315000061641/

RINTAMATEATTERIN NETTISIVUT:
http://rintamateatteri.fi/

RINTAMATEATTERIN FACEBOOK SIVUT:
https://www.facebook.com/rintamateatteri/

370

Company Uusi Maailma: CUM BOYS vo. 3 - CUM IN

CUM BOYS are back in town!

Terälehtien auetessa voi turtua hurmokseen, tuntien orastavaa väreilyä ikuisuudessa: CUM BOYS – tanssiryhmä liitää nyt maailmanluokassa! Tähdenlennot heijastuvat ikkunasta, mannerlaatat hengittävät ja kielimaorit murtuvat. Tyyli on suunnaton.

Uusi maailmanmusiikki lävistää kaikki mantereet fuusioiden vapaasti etnisiä rytmejä, välillä arktisen maaäidin minimalistisessa syleilyssä käännähtäen. Poljento muodostuu muun muassa aasialaisesta kamarimusiikista, slaavilaisesta romantiikasta ja balkanilaisesta polyrytmiikasta. Lattarisäikeet on must ja reitti kulkee myös lähimmän eksoplaneetan sävelkartan kautta.

Esitykset Huoneteatterissa (Sammonkatu 4, JKL):
su 9.7. klo 15 & 18 & 21
ma 10.7. klo 17 & 20

Kesto: n. 31 min. Ikäsuositus: 18+

Yläkaupungin Öissä 2014 & 2015 ilmiöksi muodostuneen Poikien fanijonon voit ohittaa ostamalla lippusi ennakkohinnalla 7 € VAIN osoitteesta www.uusimaailma.org.
Liput ovelta tuntia ennen 9 € (vain käteinen).
Ennakkolipunmyynti sulkeutuu kaikkien esitysten osalta 5.7. KLO 18.

CUM BOYS on osa Jyväskylän Kesän OFF-ohjelmistoa:
http://jyvaskylankesa.fi/ohjelma/kesakatu/company-uusi-maailma-cum-boys-vol-3-cum/

Traileri:  https://www.youtube.com/watch?v=OHoDgACGwm0

Työryhmä:
Esiintyjät:
BOYS: Henri "Leijona" Hiltunen, Markus Jokinen, Oula Karppinen, Petteri Olkinuora
BONUS: Saga Elgland, Mikko "Hattu" Kervinen
Musiikki: Jukka Kaikkonen
Ohjaus: Seija Hakkarainen
Koreografiat: Seija Hakkarainen ja Saga Egland
Pukusuunnittelu: Seija Hakkarainen ja Sari Nyman
Valosuunnittelu: Jere Suontausta
Tuotanto: Seija Hakkarainen / Company Uusi Maailma / Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry Yhteistyössä: Jyväskylän Huoneteatteri, Baari Vakiopaine

Esitystilaan on esteetön pääsy. Otathan etukäteen yhteyttä esteettömän kulun ja katsomopaikan järjestelyiden johdosta: company(at)uusimaailma.org

371

Naisen tila - tapahtuma 5.7.2017 klo 16-17 ja 18-20 Huoneteatterissa

Tapahtuman aloittaa esitys: ELLI - matka minun mieleeni klo 18-18.30
Ohjaus ja dramaturgia Sauli Yksjärvi
Elli Haverinen, taiteilija ja esityksen päähenkilö, on 25-vuotias Down-nainen, joka on suorittanut valmentavia opintoja Bovalliuksen erityisammattiopistossa ja harrastanut lapsesta saakka musiikkia eri muodoissa. Laulamisen, tanssin, kirjoittamisen ja maalaamisen myötä Ellin unelma on ollut päästä näyttämölle esittämään monipuolisesti omia ajatuksiaan ja taidettaan. Hänen haaveensa on tulla kuulluksi. Elli - matka minun mieleeni -esitys tarjoaa teatteria ja tanssillisia kohtaamisia.

Klo 18.45-21 Naisen tila -tekstejä naisten elämästä ja Teija Häyrysen toteuttamia tanssillisia kohtaamisia Elina Kallion haitarin kanssa. Tanssin lomassa Raili Kivelän tekstikokonaisuus, joissa naiset pohsityksen tivat tilaansa ja unelmiaan. Hanna-Kaisa Hämäläisen valokuvia projisoituna ja Jaana Tanin laulua.

Tekstejä kuullaan laajempana kokonaisuutena la 16.9. uudessa Naisen tila -illassa.
Keskustelutilaisuus esityksten jälkeen.

Naisen tila on osa Suomi 100 tapahtumia ja Jyväskylän Kesän OFF-ohjelmaa.
Liput 12 e ja 8 e (lippu koko tapahtumaan), ennakkovaraukset: arja.kautto@gmail.com. Ovelta myydään jäljellä olevat liput.

Kuva Matti Häyrynen

372

Naisen tila II on monitaiteinen tapahtuma kuten ensimmäinenkin.
Raili Kivelä on ohjannut naisilta keräämistään teksteistä ja kuvista kokonaisuuden, joissa naiset pohtivat tilaansa ja unelmiaan. Tekstejä tulkitsevat Miki Huhtala, Paula Tuisku ja Sirkka Penttinen.

Kirjallisuuden tutkija Kukku Melkas pohtii Huojuva talo -näytelmän teemoja ja johdattaa keskustelua.

Naiskuoro Harput esittää omat riemastuttavat näkökulmansa Naisen tilasta.

Teija Häyrysen esitys peruuntuu sairastumisen vuoksi!
Illan lopuksi tanssillisia kohtaamisia toteuttaa Teija Häyrynen. Hän peilaa teemaan: liiketekijät/ tanssin avaimet, joita ovat voima, aika, virtaus ja tila. Esityksessä nähdään myös projisointeja Hanna-Kaisa Hämäläisen valokuvista.

Liput 12 e ja 8 e, (jäsenet 5 e). Ennakkovaraukset arja.kautto@gmail.com.

Ovelta 16.9. klo 17-18.

 

Naiskuoro Harput

Yliopistonlehtori Kukku Melkas, Turku

 

373

Hyvät ystävät!
Tervetuloa kansainväliseen Art-Master-teatterifestivaaliin 2017 Jyväskylässä 25.-27. elokuuta 2017.

Festivaalissa esittävät Venäjän, Liettuan, Ukrainan ja Eestin teatterinäyttelijät, jotka ovat nyt meillä Jyväskylässä Art-Masterin vieraina. Festivaalin ison osallistujamäärän vuoksi lippuja myydään vain 30 kpl yhteen esitykseen. Liput kannattaa varata mahdollisimman pian!

Kaikki esitykset ovat vänäjänkielisiä, mutta ennen jokaista esitystä kuullaan suomeksi sisällön esittely.

25.8. perjantai
16.30-17.00 Festivaalin avaus (Huoneteatteri) – ei erillista maksua, avaukseen pääsee lipulla Ritariromaanin sivuja – esitykseen, joka alkaa heti avauksen jälkeen.

17.15-18.15 - Näytelmä "Ritariromaanin sivuja" - keskiaikaista teatteria.

Kuninkaallinen kirahvi –teatteriseura («Giraffe Royal», Narva, Eesti). Esityksen seuraaminen ei vaadi venäjän kielen taitoa. Huoneteatteri (Sammonkatu 4). Pääsy lipulla.
”Ritariromaanin sivuja” esityksessä hovinarri kertoo uskomattomia ja hämmästyttäviä tarinoita. Esityksessä on myös muita hahmoja kuten musta kuningatar, enkeli, kuolema ja harhaileva ritari.
“Giraf e Royal” seura avaa oman 30. esityskauden. Teatteriseuran esityksissä yhdistyvät klovni- ja pantomiimiesityksiä, kansan- ja tanssiperinteitä. Teatteriseura on osallistunut eri festivaaleihin ja projekteihin mm. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Hollannissa, Saksassa, Venäjällä ja on saanut palkintoja eri kilpailuissa.
Teatteriseuran omat sivut: http://ctvarkki.wixsite.com/giraf eroyal

Lippujen varaukset: +358504065275 tai art-master@art-master.fi
Alennukset:
1 näytelmä – 16 € (Art Masterin jäsenille 14€)
2 näytelmää – 16+12=28 € (Art Masterin jäsenille 26€)
3 näytelmää – 16+12+9=37 € (Art Masterin jäsenille 35€)
4 näytelmää – 16+12+9+8=45 € (Art Masterin jäsenille 42€)
5 näytelmää – 16+12+9+8+5=50 € (Art Masterin jäsenille 47€)

374

Art Master -teatterifestivaali

26.8. lauantai
12.00-13.00 – Näytelmä "Ei tulevasta, vaan menneestä..." - koreografisia postikortteja J. Brodskyn teosten pohjalta.
Vapaa nykytanssiteatteri («Free Dance Contemporary Theatre», Perm, Venäjä). Esityksen seuraaminen ei vaadi venäjän kielen taitoa.  Pääsy lipulla.
Teatteriseuran esitykset ovat klassisen kirjallisuuden tulkintoja koreografian menetelmin. «Free Dance Contemporary Theatre» on voittanut eri festivaali- ja koreografiakilpailuissa. Se on saanut myös Grand Prix Venäjän isoimmassa harrastajateatterien festivaalissa ”Teatteri alkaa” Pietarissa. Näytelmässä "Ei tulevasta, vaan menneestä..." nähdään erilaisia teatterin luomia postikortteja, joiden avulla kuvaillaan menneisyyttä. Katsojat elävät mukana 1960-1970 luvuilla. Tuore, mielenkiintoinen, erikoinen, koskettava esitys!
Tervetuloa katsomaan esitystä, ei vaadi venäjän taitoa.
Näytelmästä lisää: https://www.youtube.com/watch?v=nWBmQuRG8C4

Lippujen varaukset: +358504065275 tai art-master@art-master.fi
Alennukset:
1 näytelmä – 16 € (Art Masterin jäsenille 14€)
2 näytelmää – 16+12=28 € (Art Masterin jäsenille 26€)
3 näytelmää – 16+12+9=37 € (Art Masterin jäsenille 35€)
4 näytelmää – 16+12+9+8=45 € (Art Masterin jäsenille 42€)
5 näytelmää – 16+12+9+8+5=50 € (Art Masterin jäsenille 47€)

 

375

Art Master Festivaali
26.8. lauantai
14.00-15.15 – Näytelmä "Kirje Jumalalle" A. Krymin kertomusten perusteella.
Lanzheron-teatteriseura (Harkov, Ukraina). Pääsy lipulla.
Teatteri on perustettu vuonna 2008. Esityksissä näkyvät klassisen ja nykyaikaisen kirjallisuuden dramaturgia ja proosa. Lanzheron teatteri on saanut palkintoja Saksassa, Makedoniassa, Liettuassa, Venäjällä ja muissa maissa.
Näytelmä ”Kirje Jumalalle” perustuu A. Krymin kertomuksiin rakkaudesta, armollisuudesta ja jokaisen ihmisen oikeudesta olla onnellinen. Näytelmä venäjän kielellä.
Näytelmästä lisää: https://www.youtube.com/watch?v=yOkkojW5I1c&app=desktop  

Lippujen varaukset: +358504065275 tai art-master@art-master.fi
Alennukset:
1 näytelmä – 16 € (Art Masterin jäsenille 14€)
2 näytelmää – 16+12=28 € (Art Masterin jäsenille 26€)
3 näytelmää – 16+12+9=37 € (Art Masterin jäsenille 35€)
4 näytelmää – 16+12+9+8=45 € (Art Masterin jäsenille 42€)
5 näytelmää – 16+12+9+8+5=50 € (Art Masterin jäsenille 47€)

 

376

Art Master Festivaali
26.8. lauantaina
18.30-19.30 - Näytelmä: "Päällystakki". N. Gogolin kertomukseen perustuva esitys.
Harlekiini-teatteriseura (Vilna, Liettua). Pääsy lipulla.
Harlekiini on jo osallistunut Jyväskylän teatterifestivaaliin ”Sampo – mylly”, jossa Liettuan puolesta esitti nuoriso. Nyt meillä on teatteriseuran aikuiset esiintyjät. Teatteri on saanut eri palkintoja kilpailuissa ja erinomaisia palautteita mm. Itävallassa, Belgiassa, Tšekissa, Venäjällä, Tanskassa, Monacossa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa.

Teatteri käsittelee eri aiheita klovniesityksissä ja slapstick – tyyppisissä esityksissä. Näytelmä "Päällystakki" on Gogolin teokseen perustuva omalaatuinen tulkinta. Päähahmo Akakiy Akakievichin lisäksi esillä on hänen ajatuksensa ja tunteensa, jotka heräävät eloon erillisinä ns. ajatushahmona ja tunnehahmona. Kriitikkojen mukaan näytelmässä näkyy ei pelkästään päähahmo, vaan koko N. Gogolin ajatusmaailma. Näytelmä venäjän kielellä.

20.30 – 22.30 — Keskustelutilaisuus. Yleisö voi osallistua keskusteluun.  — Vapaa pääsy.  

Lippujen varaukset: +358504065275 tai art-master@art-master.fi
Alennukset:
1 näytelmä – 16 € (Art Masterin jäsenille 14€)
2 näytelmää – 16+12=28 € (Art Masterin jäsenille 26€)
3 näytelmää – 16+12+9=37 € (Art Masterin jäsenille 35€)
4 näytelmää – 16+12+9+8=45 € (Art Masterin jäsenille 42€)
5 näytelmää – 16+12+9+8+5=50 € (Art Masterin jäsenille 47€)

377

Art Master Festivaali
27.8. sunnuntai
13.00-15.20 — Näytelmä ”Piiritys”. Jyväskyläläinen teatteriseura ”Art Master”.

E. Grishkovetzin teokseen perustuva esitys. Pääsy lipulla. 
Teatteri Art Master on perustettu vuonna 2010. Teatteriseurassa esiintyvät nuoret ja aikuiset sekä lapset omassa teatteristudiossa ”Balaganchik”. Esityksissä käsitellään venäläisen ja muun klassista kirjallisuutta ja nykyajan dramaturgiaa. Näytelmä ”Piiristys” on ensimmäinen E. Grishkovetzin teokseen perustuva esitys Venäjän ulkopuolella. Siinä yhdistyvät elävät keskustelut ja Grishkovetzin omalaatuinen huumorintaju. Esitys on saanut erinomaisia palautteita katsojilta ja kriitikoilta!

Näytelmästä lisää: https://www.youtube.com/watch?v=Ij0EqkbO7Xg

Lippujen varaukset: +358504065275 tai art-master@art-master.fi
Alennukset:
1 näytelmä – 16 € (Art Masterin jäsenille 14€)
2 näytelmää – 16+12=28 € (Art Masterin jäsenille 26€)
3 näytelmää – 16+12+9=37 € (Art Masterin jäsenille 35€)
4 näytelmää – 16+12+9+8=45 € (Art Masterin jäsenille 42€)
5 näytelmää – 16+12+9+8+5=50 € (Art Masterin jäsenille 47€)

378

Pete Poskiparta Mielenmagiaa 15.10.

Mentalisti Pete Poskiparran uusi show on tulvillaan mielenihmeitä ja komiikkaa. Mielenmagiaa on interaktiivista teatteria, jossa luodaan illuusioita korvien väliin, luetaan ajatuksia, pelataan intuitiolla ja katsotaan mihin superharjaantunut muisti riittää.

Mielenmagiaa on Pete Poskiparran tuotannoista laajin ja oivaltavin. Uskomaton Poskiparta saa yleisönsä nauramaan ja hämmästymään kerta toisensa jälkeen. Poskiparran edelliset esitykset ovat keränneet jo yli 15 000 katsojaa ympäri Suomen.

Tätä ei voi tarkemmin selittää, tämä pitää itse kokea!

https://www.mentalisti.fi/liput

Valokuvat Ismo Jokinen

 

379

KYLLI-KOIRA JA ELÄMISEN SIETÄMÄTÖN KEPEYS

JENNI KIVELÄ & KILTIT IHMISET

Pe  22.9. klo 10.00 Huoneteatteri.
Liput 6€, ryhmäliput 4€ (yli 10 h:n ryhmät).
Ennakkovaraukset: www.lyyti.in/kyllikoira
Kesto: 35 min, Suositusikä: 5+

Kylli-koira ja elämisen sietämätön kepeys on koominen tanssiteatteriteos lapsille ja aikuisille. Se kertoo koiran omistajasta ja citykoirasta, rajoista ja niiden puuttumisesta, halimisen tarpeesta, tädistä joka ei tiedä yhtään miten koiran kanssa eletään, koirankoulutusoppaista, häijystä laumajärjestyksestä, mestarillisesta hajutyöskentelystä, kesäisen punkkimetsän vaaroista. Kylli on koira, joka luulee välillä olevansa ihminen, Kylli rakastaa jahdata jäniksiä ja pötköttää sängyssä. Se etsii kakkapaikkaa välillä kauankin ja haistaa kanaluun takin taskusta. Kylli haluaa, haluaa ja haluaa ja välillä se saa tahtonsa lävitse. Kylli on kukkulan kuningatar. Paitsi jos Kaneli tulee koirapuistoon. Kotona Kyllin lempilelu on kettu tai nalle tai mamin tisuliivit, joita se raahaa suussa huoneesta toiseen. Kylli on niin etevä, että mami välillä kuulee, kun se puhuu.

Tekstit, ohjaus, koreografia: Jenni Kivelä
Esiintyjä: Elina Kivioja
Dramaturgia Eira Virekoski
Äänisuunnittelu: Johanna Storm
Valosuunnittelu: Riku Virtanen
Ompelu: Pauliina Sutinen
Pukukonsultointi: Karoliina Koiso-Kanttila
Tuotanto: Kiltit ihmiset

380

Elviksen keittiö

Käsikirjoitus Lee Hall - Ohjaus Matti Tolvanen

(K-16)

Elvis-imitaattori on halvaantunut kaksi vuotta sitten auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena hänen aivotoimintansa on taantunut vihanneksen tasolle. Äitsy ja 14-vuotias Jill ovat yrittäneet löytää omat tapansa selviytyä kriisistä, joten arki on kaikkea muuta kuin idyllistä. Jill pakenee pakkomielteiseen kokkaamiseen ja Äitsy alkoholilla ja nuorilla miehillä kyllästettyyn elämättömään nuoruuteensa. Äitsyn ja Jillin keskinäinen vihamielisyys kärjistyy Äitsyn raahatessa baarista kotiin nuoren Stuartin. Stuart joutuu pian puun ja kuoren väliin herättäessään sekä äidin että tyttären kiinnostuksen. Ja isän hallusinaatioissa Elvis julistaa suurta toivoa ja rakkautta. Ja parhaita burgerireseptejä.

Tätä mustaakin mustemman komedian maailmaa värittävät äitelät pastellisävyt, valaisevat neonvalot ja säestää Elviksen musiikki. Totuus ja fantasia, fine dining ja roskaruoka, sekä komedia ja draama sekoittuvat tässä hervottomassa irrottelussa, joka on kuin burgeri kolmen tähden Michelin-ravintolassa.

Elviksen keittiö saa ensi-iltansa 2.3 klo 19:00. Näytäntökausi yltää huhtikuun lopulle saakka.

Käsikirjoitus: Lee Hall
Käännös: Sami Parkkinen
Ohjaus: Matti Tolvanen
Tuottaja: Kristiina Rökman
Lavastus ja tarpeisto: Marjo Riuttanen, Vilma Riihinen, Topias Ilves
Valot: Satu Hokka, Mikael Minkkinen
Äänet: Juuso Kunelius
Äänitekninen toteutus: Anna Hänninen, Roope Jormakka
Maskeeraus: Anniina Saari, Vilma Riihinen
Puvustus: Anni Lahti, Anniina Saari, Satu Hokka
Koreografia: Maija Lehtoranta
Valokuvaus ja graafinen suunnittelu: Riku Suonio
Näyttelijät: Pekka Ahonen, Siru Kovala, Petra Luukkainen, Juuso Metsälä

 

 

381

Mikko Maasola: MESTARIN ILTA - STAND UP -SOOLO

Mies, joka on puhunut radiossa suunsa puhtaaksi, avautuu vihdoin lavalla. Ilman välimusiikkia ja aikamerkkiä. Mikko Maasolan ensimmäinen pitkä stand up-soolo on matka kohti vapauttavaa naurua. Ironian ja satiirin raja on yhtä helppo löytää kuin moraalin ja etiikan. Esitys sisältää tummaa huumoria ja omituisia mielleyhtymiä. Ajan ilmiöt ruoditaan sisäkumia myöten. Keski-ikäisen miehen oma tuska tuodaan näyttämölle pipetillä.

Esitys on Maasolan paluu Huoneteatterin lavalle, nyt omana itsenään, maailmalle ulvoen. Mutta mikä mies onkaan se Mestari? Tule mukaan nauramaan. Esityksen kesto väliajan kanssa noin 1,5 tuntia.  

Esitykset:
to 17.5. klo 19, la 19.5. klo 19 ja su 20.5. klo 15.

 

382

Naisen tila -tapahtumassa juhlitaan naisten päivää 8.3. Valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen näyttää valokuvilla ja kertoo kuvaamiensa tyttöjen ja naisten unelmista. Tanssija Teija Häyrynen ja säestäjä esittävät naisten unelmia tanssin ja musiikin keinoin.

Rytminvaihtajat keittävät herkullista soppaa, jota nauttiessa tuemme Ugandan naisten koulutusta. Liput ennakkoon: Netticket.fi.    

Naisen unelmat -valokuvanäyttely Huoneteatterilla, valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.  Alempi kuva tanssija Teija Häyrynen. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

383

Kansainvälinen Sampo – onnen mylly –festivaali

su 4.3 Huoneteatterissa esitettävät näytökset:
klo 10.30-11.10 Aleuttien satuja (Malyi teatr kukol, Pietari)
0+ (Huoneteatteri)
klo 12.30-13.30 Lumikuningattaren salaisuus (Kalambur-teatteri, Harkov)
3+ (Huoneteatteri)

Liput: 10 euroa
Puh. +358504065275
art-master@art- master.fi
www.art-master.fi

Pe-la 2.-3.3. esitykset Art-Master -teatterissa, Laikuttajantie 2. Jyväskylä
Pe 2.3. klo 17.00-17.40 Ruutuhyppelyä, hulinaa ja hölynpölyä (Art-Master-teatteri, JKL)
3+ (Art-Master- teatteri)
La 3.3
klo 10.00-10.40 Puoli valtakuntaa kissasta (Šhutik-teatteri, Moskova)
0+ (Art-Master- teatteri)
klo 11.45-12.15 Satu kalastajasta ja kalasta (Peremena-teatteri, Solikamsk)
3+ (Art-Master- teatteri)
Su 4.3. klo 16.00-17- 30 Seminaari kaksikielisten lasten vanhemmille: Kaksikielisyys –
miten välttää ongelmat (Art-Master- teatteri. Vapaa pääsy!)

Liput: 10 euroa, Puh. +358504065275
art-master@art- master.fi, www.art-master.fi., Art-Master- teatteri: Laikuttajantie 2

Lumukuningattaren salaisuus ja Aleuttien satuja esitetään Huoneteatterissa 4.3.

384

Saman taivaan alla   

Ohj. Raili Kivelä

Huoneteatterin ja Lyseon yhteisproduktio käsittelee 100 vuotta oman sisällissotamme jälkeen vaikeaa aihetta nuorten ihmisten kokemusten kautta. Esitys on osa Jyväskylän Lyseon 160-vuotisjuhlallisuuksia.

Näytelmässä lyseon käyneet nuoret miehet valitsevat toinen valkoisen, toinen punaisen puolen. Vaan mitä tekee valkoisen perheen tytär, joka rakastaa vihollisen puolella olevaa lapsuuden ystäväänsä? Vuoden 1918 tapahtumien ohella näytelmässä seurataan myös omana aikanamme sisällissotaa pakenevien nuorten tarinaa. 

Produktiossa tehdään yhteistyötä Afganistanista paenneiden nuorten sekä Mieskuoro Sirkkojen kanssa. Otteita näytelmästä on mukana Sirkkojen 1918 vuoden laulujen konsertissa ja näytelmässä kuullaan tuon ajan lauluja.  

 

 

385

Vierailu: 
Jyväskylän kristillisen opiston Teatterikoulutus ja Musiikin koulutus:

Elmo - Urheilumusikaali

”Kielet ja rakkaus ovat yhdet tärkeimmistä asioista maailmassa”

Elmo on viihdyttävä, omituinen ja musiikkipitoinen tarina kaikkien aikojen suurimmasta urheilusankarista. Tarina marssittaa lavalle huikean kavalkadin toinen toistaan suurempia persoonia, kuten elämä yleensäkin. Meidän kansakuntamme on hyvä nostamaan urheilusankareitaan jalustalle, jumaloimaan, hullaantumaan ja palvomaan. Tämä esitys näyttää meille kuitenkin sen, että lopulta urheilusankareitakin suurempi on rakkaus.

Ensi-ilta Jyväskylän Huoneteatterilla 12.4.2018.

Elmo perustuu Juhani Peltosen samannimiseen alkuperäisteokseen, jonka näytelmäversion on dramatisoinut Pasi Saarinen. Teatterikoulutuksen ja Musiikin koulutuksen yhteistuotannon Huoneteatterin lavalle on sovittanut ja ohjannut näyttelijä, muusikko Aapo Oranen. Musiikin sovittajana sekä musiikin ohjaavana opettajana toimii Ari Kauppinen.

Näytökset
To 12.4. klo 19 (Ensi-ilta)
Ti 17.4. klo 19
Ke 18.4. klo 14
To 19.4. klo 19
Pe 20.4. klo 14 ja 19
Ti 24.4. klo 19
Ke 25.4. klo 14
To 26.4. klo 19

Liput:
10 € peruslippu
6 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, varusmiehet
5 € Kehy ry:n rinkiläisille

Lippuvaraukset: ari.kauppinen@jko.fi tai numerosta 0447522756
(Huom! Maksu paikan päällä ainoastaan käteisellä!)

 

387

Huoneteatterin 60-vuotisjuhlanäytelmä:

KIRJOPESU

Eikä mikään muutu, äiti ja isä vaan eroaa.

Ydinperhe hajoaa. Vanhemmat päättävät erota ystävinä ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Pöydän alle vain on vuosien saatossa kerääntynyt paljon tavaraa, joka vaikuttaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.


Mika Terävän käsikirjoittama ja ohjaama Kirjopesu on tragikomedia puhumattomuuden seurauksista, anteeksiantamisen vaikeudesta, omassa elämässään hortoilevista aikuisista ja tilanteen ehdoilla luovivista lapsista. Ja mahtuu joukkoon myös pari omanarvontuntoista teleoperaattoria ja koira, joka käy ulkona liian harvoin.


Klikkaa tästä Maija-Liisa Westmanin sanomalehti Keskisuomalaiseen kirjoittamaan teatteriarvioon!

Näytelmän pressikuvat: http://huoneteatteri.fi/kirjopesu/

389

Mis cuentos – flamencosatuja

Toukokuussa Huoneteatterilla sukelletaan fantasian ihmeelliseen maailmaan, kun Jyväskylän Flamencoyhdistys astuu lavalle satuineen. Kertomusten luonteet vaihtelevat ilosta ja huumorista vakavamielisempiin teemoihin, suruun, eroon ja kaipaukseen. Mis cuentos – flamencosatuja  -näytöksessä mielikuvitus on päästetty valloilleen ja perinteisemmän flamencon lisäksi mukaan mahtuukin myös modernimpaa flamencoa, jossa katsojalla on lupa uppoutua tarunhohtoiseen satuelämykseen. Näytöksen Punaiset kengät -pienoisteos on saanut innoituksensa H. C. Andersenin sadusta sekä jungilaisen psykoanalyytikon Clarissa Pinkola Estésin tulkinnasta kyseisestä kertomuksesta.

Esitykset: lauantaina 26.5. klo 18 ja sunnuntaina 27.5. klo 15 ja klo18
Liput 15 eur, kannatusjäsenet 10 eur Ennakkomyynti www.flamencojyvaskyla.fi (23.5. asti) ja tuntia ennen ovelta. Kuva: Pasi Hakala / StudioVarjo  

 

391

Kanto – Saaristo – Hast

Veriruusut

”Meillä ei oo muuta menetettävää kuin kahleemme. Vallankumouksesta ei saa ny jäädä kukaan syrjään ja naiset on mukana siinä kun miehekkin. Ja minä vannon, että tätä minä en riisu, ennen kun vallankumous on voittanu ja valta on työväellä.”
- Sigrid Suovanen, 15 vuotta, Walkeakosken naiskaarti 1918

Sigrid ja Martta ovat paperitehtaan tyttöjä Walkeakoskelta, Lauha ja Lempi puuvillatehtaan tyttöjä Tampereelta. Tehtaat sulkevat ovensa, kansa näkee nälkää ja jakaantuu punaisiin ja valkoisiin. Sota on väistämätön ja suomalaisen naisen rooli sodassa erilainen kuin koskaan ennen. Veriruusut kuljettaa sekä tytöt että katsojan läpi sodan raateleman Suomen aina Lahden vankileirille saakka, missä monen punaisen naisen ja miehen elämä päättyi vuonna 1918.

VAROITUS: Esitys sisältää taistelukohtauksia sekä kuvauksia valkoisten ja punaisten harjoittamasta terrorista, joten näytelmä ei sovi lapsille. Suositusikäraja noin 14 vuotta.

Jyväskylän Huoneteatterin Veriruusuissa yhdistyvät sata vuotta sitten Suomen kahtia repineen sodan tarina sekä yhden Suomen vanhimman ja vahvimman harrastajateatterin 60-vuotinen intohimo tuoda näyttämölleen koskettavia ja ajankohtaisia tarinoita.

HUOM! Näytelmän esitysajat vaihtelevat. Iltanäytökset alkavat lauantaisin ja keskellä viikkoa jo klo 18.

Liput myynnissä osoitteessa NetTicket

Ryhmämyynti: ryhmamyynti@huoneteatteri.fi ja puhelin 040 552 4793

Ohjaus – Erika Hast

Valosuunnittelu - Arto Saarelainen ja Roope Jormakka

Äänisuunnittelu - Anna Hänninen

Lavastussuunnittelu – Erika Hast ja Heidi Möller-Virtanen

Pukusuunnittelu – Eeva Hirvinen

Tarpeisto ja lavastus – Heidi Virtanen, Marko Pöllänen, Mika Posti ja työryhmä

Puvustus – Eeva Hirvinen ja Tytti Lakso

Maskeeraus – Heta Vaattovaara

Graafinen ilme ja logot – Eija Haukka

Käsiohjelman graafinen suunnittelu – Irina Hasala

Valokuvat (ulkokuvat) – Riku Suonio

Valokuvat (näyttämökuvat) – Aki Suomela

Tekniikan ajo – Kosti Emaus ja Ville Jaatinen

Tuottaja – Annikka Suoninen

 

Rooleissa:

Ella Eloranta, Elli Happonen, Mikko Hintikka, Jani Jokivirta, Lauri Laakso, Maija Lehtoranta, Wilma Mäkinen, Tea Pajukanta,  Anssi Pöyhönen, Mette Seppälä, Sara Seppänen, Iiro Sillankorva, Peitsa Suoniemi, Annikka Suoninen, Iiris Tervanen,  Paula Tuisku ja Petteri Virtanen.

392

Yhdessä – Hyväntekeväi­syysnäytökset

31.5.2018 @ Jyväskylän Huoneteatterilla klo 18 ja 20

Näytökset järjestetään yhdessä yhteistyökumppaneiden avustuksella. Lavalla nähdään eri ikäisten esiintyjien erilaisia tanssiesityksiä. Näytöksen tuotot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry:n (LasTu) käyttöön lastenosastojen kehittämistä varten. 

LIPUT:

Hinta alk. 10e 
Voit maksaa näytöslipusta halutessasi enemmän, lipputulojen tuotot lahjoitetaan kokonaisuudessaan* Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen hyväksi. 

Varaa lippusi sähköpostitse osoitteesta moi@skilldcompany.fi. Kerro viestissäsi kumpaan näytökseen haluat lippuja, sekä lippujen lukumäärä. Lähetämme sinulle vastauksena maksuohjeet suoraan Lastu Ry:n tilille, näin saamme lippujen hinnat täysin lyhentämättömänä suoraan Lastu Ry:n käyttöön! 
Lippuja voi ostaa myös ovelta, mutta silloin lipun minimihinta on 12€ (sis. alv 10%).

Yhteistyössä:

Lastu Ry, Huoneteatteri, Loiskis, Vinkee, Video-Ville
Ossi Valpio, Jyväskylän tanssiopisto, Gradia Tanssi
Tanssi- ja voimisteluseura Illusion, Sirkuskoulu
Paahtimo Papu, Eija Jokilahti Photography

Näytökset taltio Video-Ville
Näytökset juontaa Ossi Valpio

Yhteistyötoimijoiden rooli näytöksen järjestämisessä on ensisijaisen tärkeä. Osa toimijoista tuottaa sisältöä näytökseen, kun taas toisten rooli on tukea toimintaa sponsoroinnin kautta tai auttaa järjestelyissä. Sponsoroinnin tarkoitus on kattaa näytöksen järjestämisestä aiheutuvia kuluja mm. tilojen osalta. Yhteistyömuodosta riippumatta tärkeintä kuitenkin on, että saamme monimuotoisen joukon paikallisia toimijoita yhdistämään voimansa yhteisen hyvän tekemisen edessä!

Tule mukaan auttamaan yhteistyökumppaneiden joukkoon! Laita sähköpostia osoitteeseen moi@skilldcompany.fi

* Hyväntekeväisyysnäytösten lipputuloista saadut tuotot lahjoitetaan lahjoituskohteelle lyhentämättöminä mahdollisten tilakustannusten jälkeen. Pyrimme kattamaan tilavuokran täysin yhteistyökumppaneiden avustamina.

Tule mukaan auttamaan, ja nauttimaan tanssintäyteisestä kokonaisuudesta!

 

393

MAANALAINEN ARMEIJA ISKEE JÄLLEEN 

Käsikirjoitus: David Croft - Jeremy Lloyd (suom. Aino Piirola)
Ohjaus: Kirsi Sulonen

Huoneteatteri tarjoilee vuodenvaihteeseen satiirisen komedian ystäville täyslaidallisen viihdettä, kun Maanalainen armeija iskee jälleen -näytelmä saa ensi-iltansa.

Brittiläiseen tv-sarjaan perustuva näytelmä marssittaa näyttämölle ranskalaisia kahvilanpitäjiä, kuumia tarjoilijoita, saksalaisia upseereita, pönöttäviä natseja, yhden (poikkeuksellisen komean) italialaisen kapteenin sekä osittain ovelia brittivakoojia, jotka kaikki yrittävät omalta osaltaan selviytyä saksalaisten miehittämässä Ranskassa toisen maailmansodan melskeessä.

René Artois on kahvilanomistaja, jolla on vaimonsa tietämättä suhde molempiin tarjoilijattariinsa. Kellarissa Renéllä on piilotettuna vastarintaliikkeen käskystä kaksi brittilentäjää sekä saksalaisten käskystä mittaamattoman arvokas maalaus langenneesta Madonnasta, jolla on isot tissit, ja jonka on maalannut Van Klomp. Keittiössä on makkaraan piilotettuna samaisen maalauksen väärennös, yläkerrassa vaimon äiti, joka nyt ei liity mihinkään mitenkään, ja tuon tuosta kahvilaan pölähtää sekä saksalaisia sotilaita että englantilaisia vastarintaliikkeen vakoojia, joiden välissä René yrittää parhaansa mukaan sukkuloida.

Jos saksalaiset löytävät piilotetut brittilentäjät, René ammutaan. Jos vastarintaliike saa tietää Renén piilottelevan maalausta, René ammutaan. Jos vaimo saa tietää suhteesta Yvetten kanssa, vaimo ampuu Renén, samoin Yvette ampuu Renén, jos saa tietää suhteesta Mimin kanssa. Renén elinajanodote on siis suunnilleen samaa luokkaa kuin ylikypsällä Camembert-juustolla.

Kaikki tahtovat maalauksen, paitsi ne, jotka haluavat räjäyttää Hitlerin. Vale-asut vaihtuvat, kuka saa makkaraa, pysyykö kumi-Hitlerissä ilma, toimiiko pimppii, missä on aito Van Klomp ja kuinka monta Herman Göringiä ja Hitleriä tarvitaan, jotta tilanteesta selvitään?

Ja kaiken tämän lisäksi oikea Hitler on tulossa. Olethan sinäkin?

Esityksen kesto väliaikoineen noin 2 h 15 min. 

 

 

394

Teatteri Totti esittää Eve Enslerin näytelmän Vaginamonologeja (suomentanut Annu James) Marianne Aron ohjaamana.

Vaginamonologeja kertoo kolmesta eri ikäisestä upeasta naisesta ja heidän kohtaloistaan visuaalisesti ja viittomakielellä. Esitys tulkataan puheena suomeksi ja/ tai tekstitetään suomen kielelle. Luvassa on elämys, joka kaikkien kannattaa kokea. Näytelmässä käytetään paljon visuaalisuutta, fyysistä ilmaisua. Esityksessä on seksikkyyttä. Myöskään vaginoiden mystiikkaa esityksestä ei tule puuttumaan. Luvassa on mahtavia ilmeitä ja vauhdikkaita tilanteita. Esityksessä on kohtauksia, joissa käsitellään koskettavia, traagisia ja henkisen väkivallan intimiteettiloukkauksia. Toisaalta esityksessä käsitellään vaginoiden palvontaa.
Näyttelijät:  Silja Ruonala, Silva Belghiti ja Pia Taalas.

Näytelmän ensi-ilta on 5. lokakuuta 2018 Suomen Kansallisteatterissa.
Tiedustelut: tuottaja Leila Reinikka, puh. 050 5816170 ja leila.reinikka(a)teatteritotti.fi

Paikan päällä lipunmyynti vain käteisellä

395

Pikkunaurut

Mikko Maasola

Pikkunaurut on Mikko Maasolan koko illan Stand up -show. Hersyvässä ja satiirisessa leukojen paukuttelussa yritetään sanoa kaikki se, mikä jäi radiossa sanomatta. Ajan ilmiöt saavat ansaitsemansa kohtelun ja keski-ikäisen miehen oma tuska petsataan tummalla huumorilla. Esitys on yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen. Se uskoo naurun parantavaan voimaan. Näyttämöllä vierailevat myös Maasolan kiusalliset sivupersoonat. Mausteena loraus Joulua ja pikkujoulua! Olkaa hyvä.

397

Antti Raivio - Skavabölen pojat

Ohjaus: Matti Tolvanen

”Haluutko vielä yhden Kiss-kissin?”
1990-luvun alussa menestysnäytelmäksi noussut sekä 2000-luvulla palkittuna elokuvana
puhuttanut Skavabölen pojat tuo tuulahduksen nostalgiaa Huoneteatterille.
Tragikomedia 70-luvun perhe-elämästä veljesten Rupertin ja Evertin silmin katsottuna.
Tarina ydinperheen hajoamisesta on ajankohtainen, rankka, mutta lämminhenkinen.

Esityksen ohjaa Matti Tolvanen, joka on aiemmin ohjannut Huoneteatterille näytelmät Kolme apinaa ja Elviksen keittiö.

Haluukko vielä yhden Kiss-Kiss karkin?

Toi on mun muisto, älä varasta toisen muistoja!

Toinen ei saa kuolla ennen toista, eikä valehdella, eikä jättää toista pulaa..!

Me litisteltiin pennejä littanaks junaraiteilla.

Syökää pojat karkkia ja kuunnelkaa kasettia!

Ruupe, et sä sattumalta oo nähny mun Johnny Walkeria? 

398

Naistenpäivän iltana Huoneteatterille saapuvat Puskakollektiivin Toinen näytelmä sekä Mikko Maasola mukanaan Stand Uppia. Kahviossa voimme osallistua Lyseon lukiolaisten Ugandanprojektiin, jolla tuetaan ugandalaisia naisia.  

Toinen näytelmä on tuikitarpeellisia teemoja käsittelevä itseironialla höystetty komedia, jonka kantaesitys nähtiin Yläkaupungin yö -kaupunkifestivaalilla keväällä 2018. Lyhytnäytelmä on saanut yleisöltä riemukkaan vastaanoton. Toinen näytelmä sai yleisöäänetyksessä toisen palkinnon Työväen Näyttämöpäivillä.
Käsikirjoitus: Petra Luukkainen, Wilma Mäkinen, Katariina Sarja ja Mette Seppälä
Ohjaus: Puskakollektiivi
Äänisuunnittelu: Petra Luukkainen
Näyttelijät: Luukkainen, Mäkinen, Sarja ja Seppälä

 

399

Ryhmä 49: Oikeus konekiväärin piipussa

 

Oikeus konekiväärin piipussa on musiikkinäytelmä rakkaudesta ja työväen lakkotaistelusta Kemissä 1949. Matti Rossin Puulinnun vuolija teoksen runojen pohjalta sen on dramatisoinut ja ohjannut Jussi Myllymäki. Näyttelijät ovat Aapo Salonen, Mette Seppälä ja Esa Valkila ja kolmihenkinen yhtye heitä säestää: Essi Leppänen, Tuomas Parsio ja Eero Virtanen.

p>KU Veli-Pekka Leppänen30.1.2019 11.15:
"Jyväskyläläisen Ryhmä 49:n näyttämöteos Oikeus konepistoolin piipussa yhdistää rohkeasti lemmentarinaa ja jyrkkää poliittista konfliktia. Rakkaus puhkeaa ja syvenee nuorten Maijan ja Topin välillä samalla kun mittava lakkoaalto ravistelee Kemin työmaita kesällä 1949. Tarina asettuu osaksi reaalihistorian juurevaa taustakuvaa. Näytelmään sisältyy eräitä lyhyitä kommentaareja yhteiskunnan yleisistä kehityspoluista. Näkökulma on voimakkaasti työväen ja lakkolaisten – sen kertoo näytelmän nimikin –, joihin myös nuoripari kuuluu. He ovat uittotyöläisiä, Topi heiluu lakon keulilla ja mukana on Maijakin, joka paraikaa odottaa heidän yhteistä lastaan.

Ensi sijassa tein näytelmän kunnioittavana muistutuksena Kemin lakkolaisista, sillä heidän kamppailustaan palkanalennuksia vastaan on tänä vuonna kulunut 70 vuotta, sanoo näytelmän ohjannut Jussi Myllymäki.
...

 

Näytelmä on musiikkiteatterillinen balladi, joka soljuu yhtenä yhtenäisenä näytöksenä. Niukoin keinoin rakennettuja kohtauksia rytmittää musiikki ja puolentusinaa laulua, muutamasta tunnetusta agitprop-numerosta upouusiin sävellyksiin. Laulava musiikkitrio tukevoittaa esitystä, ei päällekäyvästi vaan sopivasti täydentäen. Esimerkiksi kun aikoinaan jyräävästi pauhannut Kenen joukoissa seisot? säestetään ja lauletaan nyt minimalistisesti, se kääntyykin luonteeltaan aidoksi kysymykseksi.

Etualalla ovat siis nuoret proletaarit: Maija on ”isätön, äiditön, portailta löydetty”, Topissa taas näkyy enemmän humanteria, ”tuhannen naisen jätkässä”, joka on karannut sodastakin. Mette Seppälä tulkitsee Maijan nuoresti, uppoutuvasti; kun hän rakkaudessaan puuskahtaa ”Saatana että elämä on ihanaa!”, sen katsoja tuntee ja uskoo. Aapo Salonen näyttelee Topia, sisäistynein ottein hänkin, mutta hivenen viileämmin. Esa Valkilan roolit ovat muita taustoittavampia, sellaisina kylläkin olennaisia."

400

Puskakollektiivi - Toinen näytelmä

Toinen näytelmä on itseironialla höystetty komedia tuikitärkeistä teemoista.

Esitys sai ensi-iltansa Yläkaupungin yö -kaupunkifestivaalilla toukokuussa 2018 täyden yleisön edessä. Sittemmin Toinen näytelmä on nähty mm. Bar Vakiopaineen ja Tanssisali Lutakon lavoilla, sekä viimeisimpänä osana Työväen Näyttämöpäivien ohjelmistoa Mikkelissä. Näyttämöpäivillä esitys ylsi yleisöäänestyksessä toiselle sijalle. Toinen näytelmä on otettu vastaan riemuisasti niin jyväskyläläisen kuin kansallisenkin teatteriyleisön keskuudessa.

Puskakollektiivi on kahdeksan naisen muodostama jyväskyläläinen teatteriseurue, joka tekee omaehtoista teatteria DIY-hengessä.

401

Número 22
Número 22 on Jyväskylän Flamencoyhdistyksen historian 22. toukokuinen flamenconäytös ja 20. kerta Huoneteatterin lavalla.
Näytös kokoaa jälleen yhteen Flamencoyhdistyksen oppilasryhmät ja opettajat ja esittelee lukuvuoden aikana harjoiteltuja koreografioita.
Lavalla nähdään monipuolinen valikoima flamencon eri lajeja: tummaa siguiriaysta ja arvokasta soleáa sekä maskuliinista farrucaa ja vakavamielistä ja maanläheistä tientosta. Iloisia sävyjä lavalle tuovat aurinkoinen alegrias, keinuva tangos sekä riehakas bulerías.
Näytöksessä vierailee myös flamencoryhmä La Arritmia.
Flamencoyhdistys myy itse liput: www.flamencojyvaskyla.fi


Esitykset: maanantaina 27.5. klo 19 ja tiistaina 28.5. klo 19  
Liput 15 eur, kannatusjäsenet 10 eur Myynti www.flamencojyvaskyla.fi (23.4. - 22.5.) ja tuntia ennen ovelta
Kuva: Pasi Hakala / StudioVarjo

 

402

Mikko Maasola  – Stand up-soolo

Mies, joka on puhunut radiossa suunsa puhtaaksi, avautuu vihdoin lavallakin. Ilman välimusiikkia ja aikamerkkiä. Mikko Maasolan pitkä stand up-soolo on matka kohti vapauttavaa naurua. Ironian ja satiirin raja on yhtä helppo löytää kuin moraalin ja etiikan. Esitys sisältää tummaa huumoria ja omituisia mielleyhtymiä. Ajan ilmiöt ruoditaan sisäkumia myöten. Keski-ikäisen miehen oma tuska tuodaan näyttämölle pipetillä.

Esitys on Maasolan paluu Huoneteatterin lavalle, nyt omana itsenään, maailmalle ulvoen. Tule mukaan nauramaan.

Esityksen kesto väliajan kanssa noin 1,5 tuntia.

Mikko Maasola: "Olen toteuttanut itseäni ja puhdistanut ilmaa juontamalla yli 20 vuotta radiossa. Vielä pitempään olen saanut olla näyttämötaiteen palveluksessa. Kunpa osaisin nyt kiteyttää kaiken minkä haluan sanoa puolentoista tunnin Stand up-esitykseeni! Pakkohan se on yrittää. Lavakomiikka on ehkä kaikkein lähimpänä omaa itseäni. Yksi iso unelmani tässä toteutuu."  "Kyseessä on myös rakas paluu Huoneteatterin lavalle, jossa olin ensi kerran vuonna 1996."

403

Teatriksen ohjelma Huoneteatterilla lauantaina 25.5. Vapaa pääsy

klo 9 Saaren koulun ilmaisutaito: Aika matka, kesto 50 min.

klo 11 Vanukas: Musta lammas, kesto 45 min.

klo 13 Karkkilan nuorisoteatteri: Luokkakokous, kesto 20 min.

klo 15 Mikkelin tyttöteatteri: Äiti, minä pelkään itseäni, HUOM K 15, kesto 60 min.

klo 16.45 Mikkelin poikateatteri: Nonline, kesto 55 min.
 

Teatriksen ohjelma Huoneteatterilla 24.-26.5.: https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

Jyväskylässä järjestetään 24.-26.5.2019 valtakunnallinen teatterikatselmus Nuori Kulttuuri Teatris, joka kokoaa nuoria teatterin harrastajia ympäri Suomen katselmuksiin kolmen vuoden välein. Tie Jyväskylän valtakunnalliseen festariin käy  aluefestareiden kautta, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Jyväskylässä tullaankin näkemään 50 erilaista lasten ja nuorten teatteriesitystä ​Inarista-Helsinkiin ja Liedosta-Suomussalmelle. https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

405

Ronja Ryövärintytär

JKOn Teatteri- ja Musiikin koulutukset esittävät Huoneteatterilla huhtikuussa musikaalisovitusta Astrid Lindgrenin rakastetusta klassikkosadusta Ronja ryövärintytär.

Luvassa on kaunis kertomus kahdesta lapsesta Ronjasta ja Birkistä ja heidän seikkailuistaan metsässä. Samalla se on komedia lasten riitelevistä ryövärivanhemmista, jotka yrittävät asuttaa samaa kahtiajakautunutta ryövärilinnaa. JKOn ote on taas kerran raikas ja rempseä.

Musikaalissa on livebändi ja kokonaan uusi Ari Kauppisen säveltämä musiikki. Esitys sisältää sähkökitaraa, ukkosta ja karskeja sanoja, joten sitä suositellaan 7 v. ylöspäin, mutta jokainen vanhempi tekee päätöksen itse, etenkin jos Lindgrenin kieli on tuttu.

Ensi-ilta 4.4. klo 19

Liput 8/6 (vain käteinen)

Lippuvaraukset numerosta 050 389 9625 tai ville.kiljunen@jko.fi

406

Ronja Ryövärintytär

JKOn Teatteri- ja Musiikin koulutukset esittävät musikaalin perinteisesti Huoneteatterilla huhtikuussa.

Tänä keväänä musikaali on rakastettu, luonnonkaunis, koskettava, mutta samalla tikahduttavan hauska Ronja ryövärintytär.

Astrid Lindgrenin klassikko on kaunis kertomus kahdesta lapsesta Ronjasta ja Birkistä ja heidän seikkailuistaan metsässä.
Samalla se on komedia lasten riitelevistä ryövärivanhemmista, jotka yrittävät asuttaa samaa kahtiajakautunutta ryövärilinnaa.
JKOn ote on taas kerran raikas ja rempseä. Musikaalissa on livebändi ja kokonaan uusi Ari Kauppisen säveltämä musiikki.
Esitys sisältää sähkökitaraa, ukkosta ja karskeja sanoja, joten sitä suositellaan 7 v. ylöspäin, mutta jokainen vanhempi tekee päätöksen itse,
etenkin jos Lindgrenin kieli on tuttu.

Ensi-ilta 4.4. klo 19
Muut esitykset Ti 9.4. klo 19 Ke 10.4. klo 14 To 11.4. klo 19 Pe 12.4. klo 14 ja 19 Ma 15.4. klo 19 Ti 16.4. klo 14 Ke 17.4. klo 19
Liput 8/6 (vain käteinen) Lippuvaraukset numerosta 050 389 9625 tai ville.kiljunen@jko.fi

407

Räjähdysherkkä

ohjaus ja dramatisointi Raili Kivelä

Jyväskylän Huoneteatteri & Jyväskylän Lyseon lukio


Tervetuloa Souvenir de l'amouriin – luokkakokous voi alkaa!" 20 vuoden jälkeen ilmassa on vanhoja tunteita ja jännitteitä. Mutta onko ilmassa jotain muutakin?  "Räjähdysherkkä" on koskettava näytelmä niin fyysisesti näyttelijän tekniikan kuin yleisön tunteiden kannalta. Hauskaksi oletettu ilta muuttuu kriittiseksi ja ihmisten on kohdattava itsensä ja toisensa avoimina, ilman maskejaan.  Tule katsomaan, mitä tapahtuu. Ehkä tunnistat näyttämöltä jotain itsestäsi ja ihmissuhteistasi.

Itse kirjoittamassaan näytelmässä lukiolaiset tutkivat omien vanhempiensa ikäisten ihmisten elämäntilanteita, etenkin parisuhteiden kannalta. Tarkkanäköisyys keski-ikäisen elämän puntaroinnissa saattaa yllättää katsojat. Näyttämölle rakentuvan ravintolasalin tapahtummin tuntuu vaikuttavan myös hovimestari Puck sekä pelkoa herättävä onnettomuus, jonka syy ei kenties koskaan selviä. Vakavista keskusteluista huolimatta ilmassa on myös hieman mystiikkaa ja kosolti huumoria.


 

LEHDISTÖKUVAT

409

Laura Lehtola - Mirka Seppänen

TAKAPENKKI

- uusi kotimainen kantaesitys Huoneteatterin syksyssä!


Ensi-ilta: lauantai 14.9.2019
Romaanin käsikirjoitus: Laura Lehtola (Otava, 2017)
Näytelmän dramatisointi ja ohjaus: Mirka Seppänen (2019)
Näyttelijät: Matti Koskimaa, Maarit Laakkonen, Nina Pärssinen, Annikka Suoninen, Pekka Kontio, Matti Mali, Sari Villanen

Takapenkki on yhteiskunnallinen tragikomedia tämän päivän Suomesta. Pelkistetty tyyli nivoo yhdeksi tarinaksi useamman sukupolven arkisen kamppailun: Keski-ikäinen työvoimavirkailija Tuula yrittää elvyttää parisuhdettaan keskellä tyhjän pesän syndroomaan. Hänen hankala asiakkaansa Aleksi elelee räväkän karjalaismumminsa elättinä, ja äitiä kaipaisi myös lukiolaistyttö Elina odottaessaan yhtäkkiä vahingossa vauvaa.

Systeemin tuki näyttäytyy lähinnä absurdina - tarvitaan rehellinen kaappausdraama, syntymä ja kuolema, ennen kuin asenteissa alkaa tapahtua muutosta ja inhimillinen lämpö voittaa.

Lehdistökuvat

411

J. B. Priestley — Antti Viitamäki

TARKASTAJA SAAPUU

Vuosi 1912, pieni englantilainen teollisuuskaupunki. Tehtaanomistaja Birlingin kotona vietetään vaatimatonta perhejuhlaa: tytär on juuri kihlautunut. Ilta on edennyt hyvän ruoan, viinin ja miellyttävän keskustelun merkeissä, kun yhtäkkiä kaiken tämän yläluokkaisen koreuden ja rauhan rikkoo ovikellon soitto. 

Paikalle saapuu poliisitarkastaja, joka kertoo tutkivansa erään nuoren naisen kuolemantapausta. Vaikka perhe ei voi aluksi lainkaan käsittää, miksi tarkastaja on tullut heidän puheilleen, synkkä ja järkyttävä tarina alkaa kuulustelujen edetessä vähitellen avautua.

J. B. Priestleyn 1945 kirjoittama nokkela ja viihdyttävä jännäriklassikko on kiehtova ja terävänäköinen kuvaus luokkaeroista, rahan ja vallan vaikutuksista, itsekkyydestä sekä moraalikysymysten vaikeudesta.

Oppiiko ihminen mitään menneisyydestään? Ei ole sattumaa, että heti toisen maailmansodan jälkeen kirjoitettu tarina on sijoitettu aikaan juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun katsoo tämän päivän maailmaa, eriarvoisuuden lisääntymistä ja nationalismin nousua, ei voi olla kysymättä: onko historia taas aikeissa toistaa itseään?

Katso näytelmän traileri: https://www.youtube.com/watch?v=062sZqc5H34

412

39 askelta

Patrick Barlow - Jani Ahonen

Richard Hannay tarjoaa yösijan teatterissa tapaamalleen naiselle. Aamulla nainen löytyy kuolleena Hannayn asunnosta. Tästä alkaa huima matka, jonka aikana selviää myös, mitä ihmettä on 39 askelta! 

39 askelta -näytelmä on John Buchanin kirjaan ja Alfred Hitchcockin elokuvaan pohjautuva dekkarikas komedia, josta ei vauhtia puutu, sillä sen yli 40 roolihahmoa näytellään neljän näyttelijän voimin.

Näytelmän rooleissa nähdään Huoneteatterin lavalta tutut Marjut Matala (Madaamit, Taivaalliset tyttäret, Päällystakki, Skavabölen pojat) ja Aki Reinikainen (Maanalainen armeija iskee jälleen) ja Reetta Simonov (Amadeus, Sarasvatin hiekkaa, Maanalainen armeija iskee jälleen). Uutena kasvona Huoneteatterilla nähdään Pasi Ikonen.

Ohjaaja Jani Ahosen edellinen ohjaus Huoneteatterille oli Päällystakki -näytelmä keväällä 2017.

Näytelmän kesto n. 2 tuntia ja 10 minuuttia sisältäen väliajan.

By arrangement with Edward Snape for Fiery Angel Limited
John Buchan and Alfred Hitchcock’s THE 39 STEPS
Adapted by Patrick Barlow
From an original concept by Simon Corble and Nobby Dimon

416

Minna & Fredrika -dialoginäytelmä kertoo Minna Canthin ja Fredrika Runebergin kuvitteellisesta tapaamisesta. Esitys vierailee Huoneteatterilla pe 11.10. klo 19.

Näytelmässä naiset tapaavat kuoleman jälkeen, välitilassa. He ovat saaneet some-koulutusta ja tehtävän keksiä ja lähettää katsojille viesti, jolla maailman voi pelastaa nykytilasta. Tietoja etsitään googlettamalla. Syntyy hauskoja väärinkäsityksiä, koska nykyään eletään hyvin erilaista elämää kuin ennen vanhaan. Huomataan kuitenkin, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja naisen asema eivät ole juuri muuttuneet. Näytelmä on osin fiktiivinen, osin elämäkerrallinen, koominen, hauska ja liikuttava, jopa karnevalistinen.
 

414

IV kansainvälisen Art-Master-teatterifestivaalin 2019 ohjelma.

Festivaalin ohjelmaan kuuluu draamanäytelmiä, virtuaaliteatteriprojekti, katuteatteria sekä karnevaalikulkue. Lippuja on hyvin rajoitetusti. Meillä on pienet salit ja festivaalilla on paljon osallistujia, minkä vuoksi lippuvaraukset kannattaa tehdä mahdollisimman pian

La 17.8. klo 18.00, Huoneteatteri, Sammonkatu 4

Hamlet, klovneriaesitys Teatteri Arlekin, Vilna, Liettua (sanaton esitys)

Teatteri on saanut Liettuan kansallisen Zolotaja ptitsa -palkinnon, se on osallistunut ja saanut palkintoja monilla kansainvälisillä festivaaleilla ja foorumeilla Itävallassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Sloveniassa, Venäjällä, Valkovenäjällä, Tsekissä ja monissa muissa maissa. Teatteri Arlekin osallistui Art-Master-festivaalille vuonna 2017 mielenkiintoisella tulkinnallaan Gogolin Päällystakista. Tällä kertaa katsojat saavat nähdä uuden version Shakespearen Hamletista.

Näytelmän ohjaaja on tehnyt epätavallisia ratkaisuja ja tarina kerrotaan ilman tekstiä, minkä ansiosta esitystä voi katsoa ilman käännöstä. Puvustus on mielenkiintoinen ja näyttelijäntyö mukaansatempaavaa – näiden vuoksi kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan tämä festivaaliesitys!

Näytelmä kestää 1 h.

Su 18.8 klo 13.30, Huoneteatteri, Sammonkatu 4

Luonnonpuisto, Andrei Jemeljanovin monologi, Masterskaja-teatteri, p. Grigorij Kozlov, Sankt Peterburg, Venäjä (venäjäksi)

Esitys perustuu S. Dovlatovin kertomukseen ihmisen kamppailusta oman sisäisen minänsä, omien tapojensa ja ennakkoluulojensa kanssa. Käy ilmi, että se on kamppailua oman minän ja oman rakkauden puolesta. Näiden kolme asian takia tulette pitämään näytelmästä: omaelämänkerrallinen kertomus, kevyt ironia ja dovlatovmainen huumori, yksi näyttelijä esittää 8 (!) roolia.

Boris Alihanov, leningradilainen intellektuelli, pakenee arkipäiväisiä ongelmia Puškinin vuorille, aloittaa oppaan työt Puškinin luonnonpuistossa, ja tajuaa vasta sitten, että omaa itseään on mahdotonta paeta. Paikallisten ihmisten keskellä Alihanov jää aivan yksin itsensä, oman menneisyytensä ja tekemiensä virheiden kanssa. Toisaalta tuntuu siltä, että niitä ei enää pysty korjaamaan, mutta toisaalta peruuttamatonta on vain kuolema...

Ohjaaja: Jana Danilova
Näytelmä kestää 1 h 30 min ilman väliaikaa.  

18.8. klo 16.45, Huoneteatteri, Sammonkatu 4

Runoilijaa ei tarvitse pelätä, Grigori Kofmanin monologi, Berliini, Saksa (venäjäksi)

Grigori Kofman on näyttelijä, ohjaaja ja runoilija, joka on palkittu kansainvälisillä festivaaleilla Irlannissa, Saksassa, Liettuassa, Bulgariassa, Unkarissa jne. Festivaalillamme hän esittää Aleksandr Galitšin teksteihin perustuvan näytelmän. A. Galitš on 1900-luvun suuri runoilija; kronikankirjoittajana hän on eräs niistä harvoista, jotka pystyivät tekemään tarkan diagnoosin siitä yhteiskunnasta, jossa hän eli suurimman osan elämäänsä. Runoilijaa ei tarvitse pelätä on ”monikerroksinen piirakka”, joka on leivottu Galitšin runoista, lauluista ja hänen tekstiensä pohjalta tehdyistä teatteriesityksistä, ja se sisältää paljon näyttelijän trikkejä, leikkiä ja erilaisia hahmoja.
Esitys kestää 1 h 20 min.
 

417

Lausuntailta

Kivet itseensä unohtuneet – matka Helvi Juvosen runouteen

Lausuja Hellevi Piispanen

Ohjaaja Raili Kivelä

Ensi-ilta su 17.11. klo 19

Liput 12 € / 10 € / 6 €

Helvi Juvosen syntymästä tulee tänä vuonna 100 vuotta ja kuolemasta 60 vuotta. Tämä esitys on osa Suomen Lausujain Liiton ohjelmistoa. Hellevi Piispanen on pitkän linjan lausuntataiteilija. Raili Kivelä palaa runoillan ohjaamiseen 25 vuoden jälkeen, vaikka runous on usein ollut läsnä hänen ohjaamissaan ja käsikirjoittamissaan esityksissä. 

Juvonen oli vahvimpia modernistejamme, jonka runoissa on läsnä syvä nöyryys luonnon äärellä. Runot näyttävät pienten asioiden kauneuden ja tärkeyden kuten runossa Pikarijäkälä, jossa jäkälä nostaa maljan elämämme rikkaudelle heijastaen koko taivaan pienessä vesipisarassa. Juvosen runoissa ovat läsnä yhtä lailla kohtaaminen kuin yksinäisyyskin.

Esityksessä on väliaika.

419

Free()om?

Onko vapaus tasapainoa? Entä antautumista? Millaisia rajoja tarvitsemme, jotta voimme olla vapaita? Voinko tukeutua ja otatko sinä vastaan? Voiko valta vapauttaa? Tarkoittaa vallan läsnäolo aina alistumista? Voimmeko olla vahvoja, mutta joustavia? Voinko olla minä ja tässä, jos sinä olet toinen ja aivan siinä lähellä?

Tervetuloa matkalle kanssamme aistimaan hetkessä syntyvän äänen ja liikkeen vuoropuhelua. Lavalla yhteensä 19 tanssijasta ja muusikosta koostuva työryhmä luo kehojensa ja soittimiensa kanssa maiseman, joka tutkii vapauden olemusta. Teos on Saara Ervastin tanssipedagogiikan perusopintojen lopputyö.

Arvioitu kesto:  45 min. Esityksen jälkeen yleisön ja ryhmän kohtaamismahdollisuus (sis. kestoon).
Liput:  4 - 12 € valinnan mukaan.

Ovet:  avataan 30 min. ennen esityksen alkua.

 

Varaa liput: Lippuvaraus!


Tapahtuman FB-linkki: https://www.facebook.com/events/481823659073934/

Lavalla liikkeessä ja äänessä:

Laura Hovila, Johanna Hurme, Anna-Kaarina Jokinen, Jani Jokivirta, Lea Kemppinen, Terhi Kytölä, Tuija Kytölä, Jussi Hermanni Mäkinen, Noora Nieminen, Nina Pärssinen, Miikka Raatikainen, Henri Salojärvi, Emma Siekkinen, Saga Sinisalo, Elina Sivula, Jenna Sottinen, Eeva Sinikka Sutinen, Kaisa Eveliina Tilli ja Hanna Uimonen.

Kiitämme lämmöllä teoksen mahdollistamisesta:
Huoneteatteri, Laura Koistinen, Limited Productions, Maria Nurmela, Ready Set Pole Oy, Timo Suutarinen
 

 

420

Veren häät - Uusintaensi-ilta to 24.9. klo 18:00

Federico García Lorca – Kirsi Sulonen, (suom. Pentti Saaritsa)

Näytelmä on Jyväskylän Teatterinaiset ry:n 60-vuotisjuhlanäytelmä.

Alkuperäinen ensi-ilta oli 21.2.2020 ja keväällä 2020 esitettiin 3 esitystä ennen kuin korona perui 17 esitystä.

Sykysllä morsiamen isän ja sulhasen roolit saavat uudet tulkitsijat, joten jo senkin vuoksi tämän voi tulla katsomaan vaikka toiseen kertaan, jos kuuluu niihin onnekkaisiin, jotka näkivät tämän väkevän näytelmän keväällä. Nyt Veren häät on tarjolla entistä tulisempana, mutta vain 42 katsojalle, jotta virus ei pääse leviämään.

Federico García Lorcan tragedia Veren häät on modernistinen Romeo ja Julia -versio: Tarina kertoo siis rakkaudesta ja keskenään riidoissa olevista suvuista. Juan Antonio Jiménez, sukunsa viimeinen miesperillinen, rakastuu Christinaan. Mutta tytöllä tiedetään olleen suhde Leonardon kanssa – vihollissuvun ainoan miehen, joka ei ole ollut vankilassa. 

Sulhasen äiti kuitenkin antaa luvan nuorten avioliitolle. Häiden aattona veri vetää ja tyttö antautuu jälleen Leonardolle, vaikka tämä on jo nainut toisen naisen. Intohimon ajamana pari pakenee metsään hääpäivänä. Tragedia huipentuu miesten välienselvittelyyn, mutta tragedia ei pääty siihen. Nykykatsojalle taistelun jälkeinen naisten välienselvittely saattaa tuntua yllättävän tutulta. 

Kirsi Sulosen ohjaus kunnioittaa symbolismin klassikkoa. Tragedia on täynnä intohimoa ja unenlogiikkaa, joita esitys ei kaihda tuoda näkyviin. Huoneteatterissa Andalusian rytmit täyttävät lavan, kun Jyväskylän flamencoyhdistyksen tanssijat tuovat jälleen vahvan panoksensa Leena Järvisen koreografian myötä. Edellisen kerran flamencotanssija olivat mukana Anna-Mari Laulumaan ohjaamassa García Lorcan Bernarda Alban talossa (2003), mutta joka vuosi toukokuussa Flamencoyhdistyksen kevätnäytökset täyttävät Huoneteatterin katsomot.

Visuaalisestikin väkevän näytelmän lavastuksesta vastaa kuvanveistäjä Toni S. Halonen, valosuunnittelusta Ville Jaatinen ja puvustuksesta Sirpa Saarenpää. Äänimaiseman suunnittelee yhdessä flamencoasiantuntijoiden kanssa Kosti Emaus.

421

Jukka Lindström - Stand upin deadline

Stand up -koomikko Jukka Lindström tarvitsee apua! Jukka kirjoittaa parhaillaan uutta stand up -esitystä, mutta sen vitsit ovat vielä vähän vaiheessa.
Nyt tarvitaan siis muutama harjoituskeikka vyön alle.

Tässä harvinaisessa esityksessä pääset vitsikätilöksi katsomaan, miten Lindström esittää osia tulevasta stand up -show’staan, muokkaa sitä lavalla lennosta ja koeponnistaa maailmaan täysin uusia vitsejä. Stand upin deadline on niin sanottu work in progress -esitys, jossa kerrotaan vielä keskeneräisiä tarinoita ja testataan uusia ideoita.

FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/889301954859692/

Jyväskylän Huoneteatterissa helmikuussa nähtävä esitys on keväällä 2020 ensi-iltaan tulevan VÄLIHUUTO Stand Up Shown harjoitusesitys,
keskiviikkona 12.2.2020 klo 19.00 Esityksen kesto n. 2 h (sis. väliajan).

Liput: www.tuntematonkoomikko.com

 

422

TANSSITEOS: UMC - Movements - Motions - Mindsets
KOREOGRAFIA: Reija Wäre ja UMC

UMC:n uusin tanssiteos Movements - Motions - Mindsets käsittelee tanssin ja puhutun tekstin kautta läheisten ihmisten merkitystä ja yksilön ainutlaatuisuutta ryhmän sisällä. Esiintyjät saapuvat lavalle ollakseen avoimia ja rehellisiä ja suhtautuakseen itseensä lempeällä huumorilla inhimillisyyttään piilottamatta - ja tassiakseen kuten vain silloin voi, kun kokee juuri siinä olevansa kaikkein onnellisin ja lähinnä itseään ja tunteitaan.
TANSSIJAT: Sanaz Hassani, Anni Minkkinen, Liisa Tirkkonen, Pete Rahikainen.
ESITYKSET: LA 21.12.2019 KLO 18.00 ja 20.00, SU 22.12.2019 KLO 15.00 ja 17.00

LIPUT: Liput ennakkoon sähköpostitse umc.dance@gmail.com Tai ovelta ennen näytöksen alkua mikäli paikkoja on jäljellä. Ennakkovarausta suositellaan!
HINTA: 25€ / 20€ (lapset alle 12v ja opiskelijat) Maksu Käteisellä.

FB: https://www.facebook.com/events/2533676206746084/

425

¡Ole! - Flamenconäytös

Esitys siirretty loppuvuoteen 2020.

Pallokuosia ja viuhkoja, legendaarista punamustaa ja bata de cola -laahushameita. Jyväskylän Flamencoyhdistyksen kevään 2020 flamenconäytös pursuaa väriä ja elämäniloa unohtamatta kuitenkaan elämän tummempia sävyjä. Yhdistyksen oppilaiden, opettajien ja Flamante-ryhmän esittämät koreografiat liikkuvat riehakkaasta buleríaasta vakavaan seguiriyaan. 

Näytöksessä vierailevat kitaristi Janne Pesonen ja laulaja Noora Kuusikko. ¡Ole!

Esitykset maanantaina 25.5. klo 18 ja tiistaina 26.5. klo 18

Liput 15 eur, kannatusjäsenet 10 eur

Myynti www.flamencojyvaskyla.fi (20.4. - 20.5.) ja tuntia ennen ovelta.

 

Kuva: Pasi Hakala / StudioVarjo

426

ArtMasterFest - 2020

V kansainvälinen ArtMasterFest -festivaali Jyväskylässä 15.-16.8. Art Master -10 vuotisjuhla! vietetään 16.8.

La 15.08. klo 18.00

Anton Tšehhov "Noita" (Anyksciaiin kulttuurikeskuksen teatteri, Liettua), Huoneteatteri (Sammonkatu 4)

Su 16.8. klo 14.00

Näytelmä "Rakkauteni Anton Tšehhov" (teatteri "Dialogi", Tanska), Huoneteatteri (Sammonkatu 4)

(Näyttämöfantasia, joka perustuu Lydia Avilovan muistoihin)

Su 16.8. klo 16.45

”Vuosijuhlan Kapustnik – Art-Master 10” (Art-Master-teatteri, Jyväskylä, Suomi), Huoneteatteri (Sammonkatu 4)

Liput on varattava etukäteen!  Liput ja lisätietoja: http://art-master.fi/art-master-festivaali

Kaikki esitykset ovat venäjäksi.

427

Huokausten laakso

Huokausten laakso -näytelmä on itsenäinen jatko-osa Skavabölen pojat -näytelmälle, joka nähtiin Huoneteatterilla keväällä 2019.

"Minä olen mykkä poika katolla, joka odottaa, että noi valot sammuis, että vois mennä sisään...”

Skavabölen poikien tarina jatkuu. Orvoiksi jääneet Rupert ja Evert ovat astumassa aikuisuuteen, kun Evert löytää äidin nuoruuden päiväkirjat. Perheen vanhat salaisuudet nousevat päivänvaloon, samalla kun veljekset opettelevat itsenäistymään ja irtautumaan niin lapsuudesta kuin toisistaankin. Vieläkö vanha verivala pitää?

Huokausten laaksossa kulkevat rinnakkain nuorten miesten kipeä kasvu ja heidän vanhempiensa surumielinen rakkaustarina. Skavabölen pojista tutulla tavalla se vyöryttää lavalle värikkään henkilögallerian ja häivyttää maagisella realismilla rajan ulkoisen todellisuuden ja sisäisen maailman väliltä.

Huokausten laakson ohjaa Matti Tolvanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, jonka neljäs ohjaustyö tämä on Huoneteatterille. Edelliset näytelmät ovat olleet Kolme apinaa, Elviksen keittiö ja Skavabölen pojat, jotka kaikki ovat saaneet osakseen kiitosta.

Ensi-ilta la 24.10. klo 18:00.
Näytökset jatkuvat 1.12. asti tänä vuonna ja 6.3.2021.

Nalle-kuva Raili Kivelä, näytelmän valokuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen.

430

Musta komedia

Ensi-ilta 13.11.2020

Nuori ja rutiköyhä kuvanveistäjä Brindsley Miller (Matti Koskimaa) laittaa kaiken yhden illan varaan. Tämän illan täytyy onnistua! Lontoolaiseen vuokra-asuntoon ovat illansuussa saapumassa tuore morsian Carol (Jenna Simpanen), tämän eversti-isä sekä ennen kaikkea maailman rikkain mies, salaperäinen taidekeräilijä Bamberger. Tarjoilut ovat valmiina, musiikkina marssia ja mikään ei voi mennä pieleen. Paitsi kaikki.

Salaperäisen Bambergerin sijaan Miller saa vieraikseen sähkökatkoksen ja täydellisen pimeyden. Pimeyteen saapuvat turvaa hakemaan naapurin ikäneito Furnival (Mari Smolander), joka ei voi sietää alkkohoolia, Carolin nihkeä isäpappa (Kari Eloranta), Brindsleyn iloluontoinen kämppis-Harold (Jari Määttä) sekä entinen rakastajatar Clea (Reetta Simonov), joka ei olekaan ehkä niin entinen, kuin Brindsley on luullut. Auttamaan – tai ainakin yrittämään – saapuu myös sähköasentaja Schuppanzigh (Sari Villanen).

Pimeydessä käynnistyy hullunkurinen karuselli, jossa uusi ja vanha rakkaus törmäävät toisiinsa, Harold törmää sisään, neiti Furnival törmää ginipulloon ja kaiken keskellä törmäilee epätoivoinen Brindsley Miller yrittäen vielä pelastaa sen, mitä pelastettavissa on, ennen kuin maailman rikkain mies saapuu paikalle. 

Edellisen kerran näyttelijät ovat haparoineet Huoneteatterin näyttämöllä pilkkopimeässä vuonna 1999, joten tämän komedian on jo aikakin palata viihdyttämään katsojiamme. Yleisö näkee näyttelijät, mutta näkevätkö näyttelijät toisensa?

Käsikirjoitus: Peter Schaffer  (suomennos Seppo Loponen)
Ohjaus: Erika Hast
Rooleissa: Matti Koskimaa, Jenna Simpanen, Kari Eloranta, Mari Smolander, Jari Määttä, Reetta Simonov ja Sari Villanen.

Lavastus: Toni S. Halonen ja Jussi Niemelä.

Musiikki ja äänisuunnittelu: Kosti Emaus

Valosuunnittelu: Perttu Lähdesmäki

Pukusuunnittelu: Sirpa Saarenpää

Maskeeraus: Tuija Kytölä

Hiukset: Tuija Kytölä ja Iitu Heilimo

Tarpeisto: Heidi Virtanen ja Iitu Heilimo

Kuiskaaja / harjoituspaikkaaja: Iitu Heilimo ja Anu Kumpulainen

Tuotantoassistentti: Anu Kumpulainen

Tekniikan ajo: Kosti Emaus

Graafiset: Anne Palmu

Valokuvat: Jaakko Manninen

Tuottaja: Annikka Suoninen

 

431

Becoming Icons Huoneteatterissa 18.11. klo 19.30
on kahden tamperelaisen drag- taiteilijan, Carrien ja Tina the Ballerinan upouusi, upea drag-musikaali, joka ammentaa esikuvista; Miten esikuvat ovat vaikuttaneet meihin kaikkiin, kuinka paljon he ovat antaneet meille voimaa- ja millaisia erilaisia esikuvia meillä on. Draamallinen esitys käy läpi esiintyjien omaa elämää, joita esikuvat ovat värittäneet- ja esikuvat vaikuttavat edelleen heidän elämiinsä!

Vähän yli tunnin mittainen esitys ammentaa esikuvistamme ja meihin vaikuttaneiden upeiden artistien sekä musikaalien musiikeista; Musiikkia musikaaleista The Greatest Showman sekä Kinky Boots, ja musiikkia artisteilta Vesala, Kaija Koo ja RuPaul, muutamia mainitaksemme. 

Drag-taiteilijoiden, Carrien ja Tinan meikin ja peruukkien alta löytyy drag-artistit ja näyttelijät Matias Korhonen ja Teemu Sytelä. Alkuvuodesta 2020 he aloittivat teoksen ideoimisen, inspiraationa Helsinki Priden 2020 teema Esikuvat. Musikaali kantaesitys järjestettiin Tampereella su 23.8.2020 ja sen jälkeen musikaalia on esitetty Tampereella sekä osana Helsinki Priden ja Kuopio Priden virallista ohjelmistoa.

Lisätietoa esityksestä ja tekijöistä löytyy musikaalin sosiaalisen median tileiltä: @becomingicons Instagramista ja Becoming Icons Facebookista.

Kesto 1h 15min

Liput: 20/15€ (maksu paikanpäällä käteisellä tai MobilePay)
Lipun varaukset: becomingicons@gmail.com

432

Perheistä parhain

Kahden perheen väleissä nousevat esiin monenlaiset arvot ja asenteet. Kun tarinaan lisätään vielä ongelmanaapuri, perinnönjako ja sukupolvien väliset kuilut, pohdittavaa hauskuutta riittää kaikille katsojille. 

 

     

Kuvassa: Veikko Hoffman - Roope Vuoristo sekä Ville Prusti ja Hanna Vertanen - talonrakentajat sekä seuraavassa kuvassa ravintolassa Maarit Laakkonen - Sirpa Kapulainen ja Hanna Vertanen - Lissu. 

 

Valitettavasti "Perheistä parhain"-esitys joudutaan perumaan koronarajoitusten ja yhteensovittamattomien aikojen vuoksi. Mutta toivottavasti syksyllä päästään muuhun normiohjelmistoon, jota jo valmistellaan. Ei ole koskaan käynyt näin, että vain kolme pääharjoitusta ennen ensi-iltaa jäi pitämättä. Sekä tietysti ensi-ilta. Iso työ tehtiin 8.11.2020 alkaen, mutta tilanteelle ei voi mitään. Kaikkea hyvää kevääseen ja kesään sekä syksyn teatteritapauksiin! 

Kevään ensimmäinen ensi-ilta piti olla 5.3.2021 Pentti Järvisen käsikirjoittama esitys ”Perheistä parhain”. -Koronarajoitusten takia ensi-ilta peruttiin. - Näytelmä kertoo kahdesta perheestä, sisaruksista ja heidän elämästään äidin poismenon jälkeen. Kyseessä on asennekomedia, jossa käsitellään ikiaikaista perhe- ja sisarusrakkautta ronskein, hauskoin ja ristiriitaisin konstein. Mukana on myös elämään kuuluvaa rakkautta Romeon ja Julian tapaan. Vuoristot ja Kapulaiset asuvat paritalossa ja järjestelevät elämäänsä muuton jälkeen, viettävät syntymäpäiviä ja kohtaavat myös hyvinvointivalmentajan, joka tuo oman jännittävän lisänsä perheiden elämään. Naapuri kommentoi omalla toiminnallaan perheiden sisäistä toimintaa sekä monien perheiden elämää. - Minkälainen sinun perheesi tai sukusi onkaan?

Tämä paikoin kiihtyvä komedia tuo esiin asenteita ja arvoja perheiden maailmasta. Kohtaamme myös sukupolvien välisen kuilun, se on aina olemassa. Perheiden nuoret Roope ja Juuli tuovat oman tulevaisuuden kuvansa näytelmään ja se onkin jotain ihan muuta.

 

"Montako kuningasta sinulla ja montako minulla?" Kuvassa vasemmalta: Paula Tuisku - Kaarina Vuoristo, Hanna Vertanen - Lissu ja Maarit Laakkonen - Sirpa Kapulainen. 

Pentti Järvinen on tunnettu käsikirjoittaja ja ohjaaja, joka jäi eläkkeelle Yleisradiosta v. 2008. Yle:lle hän teki mm. Hukkaputken, Hallituskriisin ja Akkulaturit. Hän on tehnyt myös useita eri näytelmiä. Pentti Järvinen on kotoisin Hämeenlinnasta, jonne hän kirjoitti näytelmän ”Perheistä parhain” Hämeenlinnan teatteriin v. 2014. Sen jälkeen sitä on esitetty Kouvolan teatterissa. Lisäksi Pentti Järvinen on tehnyt kuunnelmia ja toiminut kääntäjänä mm. näytelmässä ”Suurenmoista!”

Tarja-Liisa Qvintus on ohjannut useita kymmeniä esityksiä sekä ammattilaisten että harrastajien kanssa. Yksi on mm. Pentti Järvisen kääntämä "Suurenmoista!", jonka hän ohjasi Huoneteatteriin v. 2011. Maaliskuussa 27.3.2021 Tarja-Liisa täyttää 60 vuotta ja hänestä on hauskaa tehdä näiden syntymäpäivien aikaan perhetarina. Siitähän me kaikki olemme kiinnostuneita.

 

   

Golfaamaan. Kuvassa vasemmalta: Sakarias Liukko - Reino Vuoristo ja Pekka Kontio - Naapuri. Sekä seuraavassa  kuvassa Veikko Hoffman - Roope Vuoristo ja Iris Korhonen - Juuli. 

 

  

"Mä otan teistä kuvan.": Vasemmalta Sakarias Liukko - Reino Vuoristo, Ari Otranen - Pekka Kapulainen ja Pekka Kontio - Naapuri sekä oikealla Ville Prusti - Terapeutti ja Iris Korhonen - Juuli. 

Tervetuloa teatteriin!

Perheistä parhain: Vasemmalta Sakarias Liukko - Reino Vuoristo, Paula Tuisku - Kaarina Vuoristo, Veikko Hoffman - Roope Vuoristo, Iris Korhonen - Juuli, Maarit Laakkonen - Sirpa Kapulainen ja Ari Otranen - Pekka Kapulainen. 

434

Samasta versosta – kaksosten tarina

Jyväskylän Lyseon Huoneteatteri-proggis sittenkin yleisön eteen 7.5.2021

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI antoi esitysluvan lyseon nuorille. Joka kevät toteutettavaan Huoneteatterin ohjelmistoa olevaan näytelmään saa ottaa 20 hengen yleisön kuuteen esitykseen 7.5.–16.5.2021. Yleisön tavoin näyttelijät ja tekninen väki käyttää maskeja, kuten koko harjoituskauden ja yleisö istuu turvavälin päässä toisistaan ja esiintyjistä. Vähäiset liput on myyty työryhmän lähipiirille.

Samasta versosta – kaksosten tarina sijoittuu Suomeen välirauhan ja 1950-luvun jälleenrakennuskauden aikaan. Lyseon teatteriopettajan ja Huoneteatterin puheenjohtajan Raili Kivelän ohjaama näytelmä on nuorten itsensä ideoima ja käsikirjoittama (dramatisointi Raili Kivelä). Se seuraa kaksossisarusten Kaarinan ja Katariinan elämää lapsena ja nuorina aikuisina. Sodan kriisistä selviäminen nostaa esiin monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia, mutta silti näytelmän perussävy on humoristinen, paikoin jopa karnevalistinen. Tosin liikutustakaan ei kaihdeta.

Kaksosten kasvutarinassa nuoret halusivat tutkia sitä, miten erilainen elämä voi seurata, kun samassa perheessä kasvavat lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaiset. Toinen opiskelee lääkäriksi, toinen ajautuu trokaamaan viinakortteja ja viinaa. Ryhmä halusi myös tutkia sitä, millaista olisi 50-luvulla ollut kuulua seksuaalivähemmistöön. Prosessin aikana lukiolaiset ovat tutkineet historiaa ja pohtineet samastumisen kautta sitä, miten erilaista on kasvaa aikuiseksi eri aikana, mutta miten samanlaiset ihmisyyden ilot ja kipupisteet pohjalta kuitenkin löytyvät.

Harjoituskausi toteutettiin poikkeuksellisesti hybridinä, välillä kaikki ja lähes loppuun asti osa repliikeistä osui kohdilleen siis Teamsin kautta. Jo käsikirjoituksessa otettiin huomioon, että kussakin kohtauksessa on alle kymmenen näyttelijää, jotta produktion eteenpäin vieminen oli mahdollista. Yhteensä produktiossa on yli 30 lukiolaista ja valoissa media-alan opiskelija. Gradian mediaopiskelijat tallentavat esityksen videona, jonka levittämiskanava on vielä auki.

Tuttuun tapaan opiskelijat ovat itse myös säveltäneet musiikin sekä valmistaneet skenografian alumnien ja Huoneteatterin väen mentoroimina.

 

435

PERKELE - KUVIA JYVÄSKYLÄSTÄ 2021

TULE TUKEMAAN Huoneteatterin elokuvaprojektia 31.5. mennessä Mesenaattiin!

Tue Huoneteatteria ja tätä Perkele - kuvia Jyväskylästä 2021 -projektia osallistumalla mesenaatin kautta. 10 ja 20 euron tuet ovat vastikkeettomia lahjoituksia, 40 ja 100 euron lahjoitukset ovat vastikkeellisia. 40 eurolla saat nimesi videon lopputeksteihin ja esiintyessäsi oman videopätkän käyttöösi. 100 eurolla pääset lisäksi mukaan ensi-iltajuhlaan syksyllä.

Tässä linkki Mesenaattiin:

https://mesenaatti.me/2045/perkele-kuvia-jyvaskylasta-2021/?fbclid=IwAR3_AsP6fVWZZbKuStrHthi7u0VFizJELsUfQoSej06boIWwRFcFDe8eNAY

Yrityksille, jotka tukevat teosta, tarjoamme mahdollisuuden saada nimensä (100 €) tai logonsa (200€) videolle tukijoiden listaan ja kutsun ensi-iltaan.

Rahat käytetään teoksen kuvauksen järjestelyihin ja työstämiseen sekä Huoneteatterin tukemiseen vuokramaksuilla.

Toissijainen keräyskohde on Huoneteatterin toiminnan tukeminen mm. vuokramaksujen turvaamiseksi.

Projekti on osa Jyväskylän kaupungin Fifty-sixty-joukkorahoituskokeilua, jossa kaupunki tukee projektin minimitavoitteesta puolet kun oma puolikas on saavutettu.

Keräys jatkuu toukokuun loppuun 2021, kuvaukset tehdään kesäkuussa ja ensi-ilta on syys-lokakuussa.

 

ESIINTYMÄÄN:

Huoneteatteri haastaa sinut jyväskyläläinen esittämään pätkän kulttuuria, joka mielestäsi kuvastaa hyvin kotikaupunkimme elämää ja omaa elämääsi vuonna 2021. Me koostamme näistä esityksistä ja muusta kuvamateriaalista elokuvan, jossa näkyvät kotiseutumme koko kasvot. Kyseeseen siis voi tulla runo, pätkä kirjasta, elokuvasta, näytelmästä, maalaus, mimiikkaa, tanssia, performanssia eli ihan mitä tahansa, mikä kuvastaa esittäjän tai Jyväskylän tilaa 2021. Esitys voi olla sinun itsesi tuottamaa materiaalia tai osa suomalaista, julkaistua teosta. Saat olla vajaan minuutin ajan filmitähti ja osa teostamme. Elokuvassa esiintyvät jyväskyläläiset kadunmiehet ja -naiset. Video tulee myöhemmin katsottavaksi Huoneteatterin sivuille.

Esiintyminen on kaikille vapaata ja ilmaista, mutta pienellä (40 €) vastikkeella saat tallenteen omasta esityksestäsi käyttöösi.

Ilmoittaudu Huoneteatteriin. Kerro yhteystietosi ja mitä haluat esittää: harkkarit@huoneteatteri.fi, 014-217945 (arkisin klo 10-15).